Työn tekemisen tavat muuttuvat nopeasti. LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist uskoo, että jatkossa erityisesti asiantuntijatyössä työt jakaantuvat entistä useammin niin sanotun 80­-20-mallin mukaisesti.

Tällöin työntekijän tekemästä työajasta esimerkiksi 80 prosenttia olisi tehtävään sidottua palkkatyötä, ja loput 20 prosenttia oman osaamisen myymistä eri alustojen tai projektien kautta erilaisten asiantuntijaryhmien käyttöön.

- Nopeat, väliaikaiset asiantuntijaryhmät hyödyntävät digitaalisia teknologioita ja pystyvät siten ratkomaan erilaisia ongelmia ajasta ja paikasta riippumatta. Ryhmät pystyvät kytkemään yhteen nopeasti erilaista asiantuntemusta yli yksikkö-, organisaatio- ja usein myös maarajojen, Blomqvist toteaa.

Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia

Blomqvist tutkii digitalisaation mahdollistamia uusia organisoitumismuotoja, esimerkiksi yritysten välisiä ekosysteemejä, asiantuntijayhteisöjä ja tiimejä. Hän on mukana muun muassa Etelä-Karjalan  Greenreality -verkoston  tutkimushankkeessa, jossa luodaan nopeita tiimejä, joissa eri alojen asiantuntijat yhdistävät voimansa erilaisten ympäristö- ja ilmasto-ongelmien ratkaisemiseksi liiketoimintalähtöisesti.

Työntekijälle kuuluminen asiantuntijaryhmään voi olla keino ylläpitää omaa osaamista ja kokea työn merkityksellisyyttä. Yritykselle oman työntekijän lainaaminen asiantuntijatiimiin on mahdollisuus saada uutta tietoa omaan organisaatioon sekä tapa pitää työntekijä motivoituneena. Ennen kaikkea asiantuntijatiimit voivat olla mahdollisuus saada sellaista osaamista hetkeksi käyttöön, jota ei muuten olisi tarjolla.

Nuoret työntekijät etsivät työltä ennen kaikkea merkityksellisyyttä ja joustavuus voi olla yksi keino tehdä työpaikka kiinnostavaksi.

- Tällä tavoin asiantuntija voidaan saada mukaan projektiin esimerkiksi 30 prosenttisesti kolmen kuukauden ajaksi.  Joku voi haluta asua Etelä-Karjalassa ja myydä osaamistaan nopeiden tiimien kautta maailmalle, ja toinen puolestaan tehdä töitä täkäläiselle yritykselle, vaikka ei haluisi muuttaa Etelä-Karjalaan, Blomqvist toteaa.

Yleistyy viidessä vuodessa – tai nopeammin koronan takia

Uudet työnteon mallit tulevat yleistymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana, Blomqvist uskoo.

- Korona-epidemia on musta joutsen, joka saattaa osaltaan nopeuttaa kehitystä.

Uudet organisoitumistavat leviävät työyhteisöissä yleensä edelläkävijöiden kautta. Teknologia mahdollistaa jo nyt yli rajojen tapahtuvan yhteistyön, mutta suuret massat siirtyvät käyttämään uusia työtapoja yleensä isojen mullistusten tai pakon edessä. Paraikaa monet yritykset joutuvat järjestämään työteon tapoja uudelleen koronaviruksen aiheuttamien matkustuskieltojen ja kotikaranteenien takia.

- Työmatkustaminen vähenee. Taustalla vaikuttavat koronan kaltaiset epidemiat, ilmastonmuutos ja säästösyyt. Tavat ihmisten kohtaamiseen muuttuvat.

Blomqvist on tutkinut digitalisaatiota ja uusia organisoitumismuotoja jo pitkään. Innoitus tutkia teknologiavälitteistä nopeaa organisoitumista lähti liikkeelle hänen työskennellessään vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa. Piilaaksossa paljon osaamista on kasaantunut pienelle alueelle ja ratkaisuja ongelmiin syntyy tiiviissä kanssakäymisessä koko ajan.

- Kun palasin Suomeen, huomasin, että meillä on hajallaan hyvin edistynyttä tutkimusta ja ideoita, mutta ne eivät realisoidu samalla tavoin uusiksi innovaatioiksi. Heräsi kysymys, kuinka Suomessa voitaisiin yhdistää hajallaan oleva osaaminen nopeasti tilapäisiksi ryhmiksi, joissa voidaan nopeasti ratkoa bisneksen ongelmia tai luoda uutta", Blomqvist kuvaa.

Epäonnistuminen opettaa

Blomqvist tutkii eri yritysten onnistumisia ja epäonnistumisia. Ideana on tutkimuksen kautta mallintaa uudenlaisia toimintatapoja ja oppia edelläkävijöiden kokemuksista.
Suurin osa yrityksistä luoda uutta yritystoimintaa tai innovaatioita epäonnistuu. Tutkijan näkökulmasta ne prosessit voivat olla joskus jopa kiinnostavampia kuin onnistumiset, sillä niistä opitaan paljon."

Yritysten välisessä verkostoyhteistyössä epäonnistumisten yhteinen nimittäjä on usein eri tavoitteiden yhteensovittamisen vaikeus, kommunikaatio-ongelmat sekä resurssien puute. Onnistumista taas ennakoivat erilaisten asiantuntijoiden yhteen tuominen ja pehmeät taidot, kuten kommunikaatio, sitoutuminen ja luottamus. Myös teknologiavälitteinen yhteistyö vaatii osallistujilta kommunikaatio- ja yhteistyöosaamista onnistuakseen.

- Teknologia on vain väline, vasta ihmiset luovat sillä arvoa, Blomqvist sanoo.
Kirsimarja Blomqvist on LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori. Blomqvist valittiin vastikään valtiovarainministeriön asettaman  valtakunnallisen tekoälyn ja digitalisaation asiantuntijaryhmän  vakituiseksi jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi.