Vuosittain tapahtuu noin kaksi tuhatta työtapaturmaa, joissa vaarallista kemikaalia on joutunut työntekijän iholle, silmiin tai hengitysteihin. Työsuojeluviranomainen on tutkinut vuoden 2024 alusta lukien lähes kuusikymmentä vakavaa työtapaturmaa, joissa vaaralliset aineet ovat olleet tavalla tai toisella osallisena.

– Samana ajanjaksona olemme havainneet työpaikkatarkastuksilla lähes viisi tuhatta erilaista puutetta liittyen työturvallisuuslain tarkoittamien kemiallisten tekijöiden ja vaarallisten aineiden käyttöön, säilytykseen ja siirtoon sekä työntekijöiden altistumiseen työpaikoilla. Näistä velvoitteista noin viisi sataa on katsottu lakitermein vähäistä suuremmiksi, kertoo tarkastaja Mikko Järvenreuna.

Eri toimialojen työpaikoilla käytettäviä kemiallisia aineita ovat esimerkiksi pesuaineet, maalit, öljyt ja voiteluaineet ja jäteöljyt. 

– Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee tunnistaa työpaikalla esiintyvät kemialliset vaaratekijät, arvioida niistä työntekijöille aiheutuvat riskit ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet riskien pienentämiseksi. Työsuojeluviranomaiset valvovat lain noudattamista.

Kesätyöjakson alkaessa on myös hyvä muistaa, että alle 18-vuotiailta nuorilta tietyt työt ovat kokonaan kielletty. Jos nuorella työntekijällä halutaan teettää töitä, joissa käsitellään vaarallisia aineita, tarvitaan siihen poikkeuslupa aluehallintovirastolta. 

Kemikaalista syttyi tulipalo suksivoidetehtaalla – hovioikeus antoi tuomiot työturvallisuusrikoksesta

Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi lokakuussa 2024 Oy Patrol Trading Ab:n työturvallisuusrikoksesta yhteisösakkoon ja sen toimitusjohtajan sakkorangaistuksiin.

Oy Patrol Trading Ab eli entinen Vauhti Speed Oy on Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä sijaitseva suksivoiteita valmistava tehdas. Vauhti Speed Oy:n Joensuun suksivoidetehtaalla sattui marraskuussa 2021 työtapaturma, kun työntekijä oli kaatanut helposti syttyvää kemikaalia sangosta suppilon kautta tynnyriin. Kaatamisen aikana oli työntekijän vaatteesta tullut staattisesta sähköstä johtuva kipinä, joka oli metalliseen astiaan osuessaan sytyttänyt työntekijän kaataman nesteen tuleen. Työntekijälle oli aiheutunut tästä vakavia palovammoja. Palavan nesteen aiheuttama tuli levisi tehtaaseen ja koko tehdasrakennus paloi täysin.

Työntekijöiden helposti syttyvien nestemäisten kemikaalien kaatamisessa käyttämä sanko oli metallinen, mihin liittyi vaara, että esimerkiksi vaatteissa syntyvät kipinät sytyttävät kaadettavan nesteen tuleen. Tämä kemiallisten nesteiden syttymisvaara olisi ollut vältettävissä maadoittamalla metalliset astiat sekä käyttämällä oikeanlaisia ja turvallisia työtapoja.

Yhtiön toimitusjohtaja väitti hovioikeudessa, että hän oli ohjeistanut työntekijät maadoittamaan kaatoastian, mutta hovioikeus katsoi oikeusistunnossa todistajana kuultujen kertoman perusteella, että tämä toimitusjohtajan väite ei pidä paikkaansa. Hovioikeus katsoi myös, että toimitusjohtaja ei oli muutenkin laiminlyönyt huolehtia riittävästi siitä, että tehtaan tuotantotilat täyttävät räjähdysvaarallisille työtiloille työturvallisuusmääräyksissä säädetyt vaatimukset.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja tuomitsi yhtiön operatiivisena johtajana toimineen toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksesta ja yhtiön yhteisösakkoon. Käräjäoikeus oli tuominnut toimitusjohtajalle 40 päiväsakkoa, jonka hovioikeus piti voimassa ja josta hänelle tulee maksettavaa noin 3 700 euroa. Vauhti Speed Oy:n käräjäoikeus oli tuominnut 40 000 euron yhteisösakkoon ja hovioikeus pysytti myös tämän yhteisösakon.

Työnantajana toimiva yhtiö eli Oy Patrol Trading Oy joutuu maksamaan tapaturmaan joutuneen työtekijän oikeudenkäyntikulut ja rikosuhrimaksun, jotka tekevät käräjä- ja hovioikeudessa käytyjen oikeusprosessien osalta yhteensä noin 13 000 euroa.

Yhtiölle aiheutui työturvallisuuden laiminlyönneistä sen tuotantoon käyttämän tehdasrakennuksen tuhoutuminen tulipalossa sekä sen nyt saamasta työturvallisuusrikostuomiosta sen omien oikeudenkäyntikulujen kanssa maksettavaa noin 70 000 euroa.

Tapaturmaan joutunut työntekijä ei vaatinut tässä oikeudenkäynnissä korvauksia hänelle aiheutuneista vammoista, vaan hän tulee vaatimaan niitä työnantajalta erillisessä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä.