Ensi vuoden talouskasvuksi tutkimuslaitos ennustaa yhtä prosenttia. Suurimmat riskit ennusteessa liittyvät uuteen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Maailmantalous elpyy tänä vuonna neljän prosentin ja ensi vuonnakin noin kolmen prosentin vauhtia. Taloustilannetta varjostavat Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä sodan seurauksena asetetut pakotteet.

Sota ja pakotteet leikkaavat talouskasvua ainakin kolmen mekanismin kautta, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

– Ensinnäkin hyökkäys lisää taloudellista epävarmuutta, mikä voi lykätä investointeja ja työllistämispäätöksiä. Hyökkäyksellä on toisaalta epävarmuuden kautta välittyvä vaikutus öljyn hintaan. Merkittävin vaikutus tulee kuitenkin EU:n ja muiden länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden kautta. Sitä voisikin luonnehtia jo hyökkäyksen aiheuttamaksi ulkomaankauppasokiksi, Lehmus pohtii.

Kiinan taloudella haastetta

Kehittyneistä maista kasvu on tänä vuonna kohtalaista Yhdysvalloissa (3,7 %) ja Britanniassa (4 %), kun kumpikin maa kärsii varsin vähän Venäjän aiheuttamasta sodasta ja talouspakotteista. Kiinan talous kasvaa 4,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Kiinan taloudella haasteita riittää vielä koronapandemiasta ulostulossakin.

Euroalue kärsii pakotteista ja Venäjän kaupan vähenemisestä monia muita enemmän, erityisesti ne maat, jotka käyvät paljon kauppaa Venäjän kanssa. Silti, euromaiden talous kasvaa 3,7 prosenttia tänä vuonna ja 2 prosenttia ensi vuonna. Venäjän toimien takia useat Euroopan maat ovat myös kasvattamassa puolustusbudjettejaan.

– Next Generation EU-elpymisväline, josta jaetaan unionin jäsenmaille 390 miljardia euroa suoraa tukea ja 360 miljardia euroa lainapohjaista tukea, nopeuttaa jäsenmaiden vihreää siirtymää ja siten tukee myös kriisin energiahaasteissa, Etla arvioi.

–  Tosin raha kohdentuu ennen kaikkea EU:n eteläisiin jäsenmaihin, tutkimuslaitos lisää.

Epävarmuutta arvioissa

Etlan Markku Lehmus huomauttaa, että arvioihin liittyy epävarmuutta, koska sodan jatkoa ja sen välillisiä seurauksia voidaan yrittää ennustaa vain suuntaa antavasti.

Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän kuitenkin kuluvan vuoden aikana.

–  Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nostanee ohjauskorkoa tänä vuonna viidesti ja ensi vuonna neljä kertaa. Niinpä oletetuilla 0,25 prosenttiyksikön korotuksilla Yhdysvaltojen ohjauskorko asettuisi ensi vuoden loppuun mennessä vaihteluvälille 2,25–2,5 prosenttia.

Myös EKP on nopeuttanut koronnostoaikatauluaan.

–  EKP nostanee ohjaus- ja talletuskorkoa heti ensi vuoden alussa - siitäkin huolimatta, että Ukrainan kriisi tuo riskejä euroalueen talousnäkymään.

Suomen talous kasvaa kriisistä huolimatta

Suomen bruttokansantuote kasvoi kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna 3,5 prosenttia.

Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 2,1 prosenttia. Nettoviennin vaikutus kasvuun on negatiivinen tänä vuonna, mutta yksityinen kulutus nostaa kasvua tänä ja ensi vuonna. Ensi vuoden talouskasvuksi ennustamme yhtä prosenttia.

– Alensimme kasvulukua yhdellä prosenttiyksiköllä viime syyskuusta. Se on suoraan seurausta Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta, vaikka pieneltä osin myös odotuksia nopeammin kiihtyneestä inflaatiosta, toteaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Vienti kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna noin 5,5 prosenttia ja ensi vuonna yhä 5 prosenttia. Investoinnit puolestaan lisääntyvät Etlan arvion mukaan reilut 3,5 prosenttia tänä vuonna ja liki 3 prosenttia vuonna 2023.

Asuinrakentamisen ennustetaan kasvavan vajaat 2 prosenttia. Vuonna 2023 investointien kasvu hidastuu hieman. Teollisuuden isot investointihankkeet näkyvät erityisesti kone- ja laiteinvestointeina ja investointiaste nousee ennustejaksolla.

Inflaatio kiihtyy 

Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 3,3 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttävät liikenteen ja asumisen hintojen kohoaminen, missä energian hinnan nousu on erittäin merkittävässä roolissa. Myös elintarvikkeiden hinnoissa on nousupainetta. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,9 prosenttiin, kun energian hintoihin odotetaan laskua.

Nimellisansioiden ja muiden tulojen sekä työllisyyden hidaskin kasvu tukevat yksityistä kulutusta tänä ja ensi vuonna. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,2 ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Iso osa tämän vuoden kulutuksen kasvusta on ns. kasvuperintöä edellisvuodelta. Tulokehitystä merkittävämpi vaikutus on säästämisasteen alentumisella, kun kohonnut inflaatio syö kotitalouksien reaalituloja.

Riskejä näköpiirissä

Suurimmat riskit Etlan kevään 2022 ennusteessa liittyvät uuteen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen sekä maailmankaupan logistiikan ja tarjontaketjujen jatkuviin pullonkauloihin, raaka-aineiden hintojen voimakkaaseen kohoamiseen ja mahdollisiin uusiin koronaviruksen muunnoksiin.

– Venäjän tilanne voi yllättää negatiivisesti. Isoja huolia syntyy myös siitä, että istuva hallitus ei halua enää tehdä uusia, työllisyysastetta olennaisesti nostavia politiikkatoimia, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Turvallisuustilanteen heikkeneminen korostaa entisestään hyvän taloudenpidon merkitystä, uudistukset ja työllisyystoimet olisivat nyt olennaisen tärkeitä. Nykylinja ei turvaa Suomen tulevaisuutta ikääntymiseltä eikä sodan uhkalta, Kangasharju toteaa.

//Nina Garlo-Melkas