https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 22.4.2021

Kaivosbarometri kertoo: Suomi tarvitsee kaivoksia

Valtaosa suomalaisista arvioi, että Suomi ja Eurooppa tarvitsevat kaivoksia. Kaivoksia on parempi perustaa Suomeen kuin maihin, joissa työntekijöiden olosuhteet ja ympäristönormit ovat huonommat, arvioivat kansalaiset.

kaivosbarometri-2021

Suomalaiset pitävät kaivostoimintaa erittäin tärkeänä ja Suomea sopivana maana kaivostoiminnalle. Tämä käy ilmi Kaivosteollisuus ry:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

- Suomalaiset näyttävät tiedostavan todella hyvin kaivosten merkityksen modernissa yhteiskunnassa, jossa kaivoksia tarvitaan entistä enemmän muun muassa vihreän teknologian, perusinfran ja jopa puhtaan veden tuottamiseen, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Suomalaisista 78 prosenttia on sitä mieltä, että kaivostuotteita on parempi tuottaa Suomessa kuin maissa, joissa työskentelyolosuhteet ja ympäristönormit ovat huonommat kuin Suomessa.

Vastaavasti 69 prosenttia tyrmää ajatuksen, että Euroopassa ei tarvita kaivoksia, koska raaka-aineita voi tuoda muualtakin.

Valtaosa vastaajista näkee kaivosteollisuuden tuovan työtä paikkakunnille, joilla muuten on niukasti työpaikkoja. Enemmistö tietää myös käyttävänsä päivittäin tuotteita, joiden tuottamiseen tarvitaan kaivoksia.

Selvä enemmistö eli 58 prosenttia suomalaisista näkee, että edes metallien kierrätys ei tee kaivoksista tarpeettomia. Vain 14 prosenttia vastaajista uskoo näin käyvän.

Kaivostoiminta saa vahvan tuen iästä, sukupuolesta ja asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Kaivospaikkakunnilla tuki on vielä muita aavistuksen suurempi. Samaan aikaan valtakunnallisen kyselyn kanssa tehtiin yhdeksällä kaivospaikkakunnalla erillinen kysely. Tulokset kertovat, että kaivospaikkakuntien asukkaat näkevät kaivosten tarpeellisuuden vielä aavistuksen suurempana kuin muut suomalaiset.

Kaivoksiin kriittisestikin suhtautuvia on toki isohko joukko, sillä 28 prosenttia suomalaisista ei haluaisi maahan enää yhtään uutta kaivosta. Kaivospaikkakunnilla näin ajattelee 23 prosenttia vastaajista.

Nuoret pitävät kaivostyötä raskaana

Tutkimus paljasti, että nuoret pitävät kaivosalan työtä likaisena ja raskaana.

- Saimme tutkimuksen kautta nuorilta viestin kehittää toimintaamme. Kun nuoret pitävät työtä raskaana, on alan vaikeampi saada osaavaa työvoimaa. Todellisuudessa digitaaliset ratkaisut ovat muuttaneet työtä selvästi kevyemmäksi ja turvallisemmaksi, sanoo Pekka Suomela.

Lähes kolmannes suomalaisista (32%) arvioi kaivosalan olevan suuri kasvihuonekaasujen tuottaja. Todellisuudessa ala tuottaa vain 0,8 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä, mikä on alle kahdeksan prosenttia esimerkiksi kotitalouksien tuottamista kasvihuonepäästöistä (Lähde: Ilmapäästöt toimialoittain 2018, Tilastokeskus)

Suomalainen kaivosteknologia tutummaksi

Tutkimus selvitti myös, kuinka hyvin suomalaiset tietävät kotimaisen kaivosteknologiaa valmistavien yritysten olemassaolosta. 39 prosenttia suomalaisista tietää, että Suomessa on kasvava joukko automaatiota ja digitalisaatiota hyödyntäviä pk-yrityksiä, jotka kehittävät palveluita ja tuotteita globaaleille kaivosmarkkinoille. Yli puolet suomalaisista ei kuitenkaan ota kantaa asiaan.

13 prosenttia arvelee, että lähes kaikki kaivoksilla käytettävä teknologia tuodaan ulkomailta, koska Suomessa ei ole alan teknologiaa valmistavia yrityksiä. Tässäkin kysymyksessä epätietoisten osuus on yli 50 prosenttia.

- Kaivosteknologiaa valmistavat yrityksemme ovat eturivin innovaattoreita maailmanlaajuisessa kisassa, mutta eivät kovin tunnettuja suuren yleisön keskuudessa, pohtii Mining Finlandin toimitusjohtaja Harry Sandström.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Kaivosteollisuus ry:n toimeksiannosta.

  • Valtakunnalliset haastattelut toteutettiin 8. - 12.3.2021 välisenä aikana. Alueelliset haastattelut yhdeksällä paikkakunnalla tehtiin 10. - 19.3 välisenä aikana.
  • Koko väestöä edustavassa tutkimuksessa (Telebus) kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset kuluttajat Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
  • Valtakunnalliseen tutkimukseen vastasi 1010 henkeä. Alueellisiin tutkimuksiin haastateltiin 100 henkeä kuhunkin.
  • Otos muodostettiin satunnaisotannalla.

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.