Kärväsvaaran entisellä kaivosalueellä Kemijärvellä etsitään raaka-aineita hyödynnettäväksi tänä vuonna alkavassa pilottihankkeessa. Kuva: Sanna Pyysing/ Pirkanmaan ELY-keskus

Kahden entisen kaivosalueen kaivannaisjätteistä kartoitetaan tänä vuonna hyödynnettävissä olevia raaka-aineita. 

Suomessa on tämän hetken tietojen mukaan 19 isännätöntä käytöstä poistettua ja hylättyä kaivosta, joiden kaivannaisjätealueet vaativat tarkempia vastuiden sekä ympäristö- ja terveyshaittojen selvittämistä. Näiden kohteiden aiheuttamien riskien selvittämistä ja mahdollisia kunnostuksia edistetään vuonna 2020 alkaneessa KAJAK-hankkeessa, jota koordinoi Pirkanmaan ELY-keskus.

Vuoden alussa alkoi kehityshanke, jossa pilotoidaan Geologian tutkimuskeskukselta tilattua suunnitelmaa, miten KAJAK-kohteiden kaivannaisjäteissä mahdollisesti olevia raaka-aineita voitaisiin tunnistaa ja hyödyntää. Hankkeen sopimuskonsultteina toimivat Envineer Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa.

– Vanhojen kaivosten laajoilla sivukivi- ja rikastushiekka-alueilla voi olla erilaisia alkuaineita, jotka olisivat tekniikan kehittymisen myötä edelleen hyödynnettävissä. Omavaraisuusasteen kasvattamisen lisäksi myös kiertotalousnäkökulmasta olisi hienoa, jos jätemateriaaleista saataisiin hyödynnettyä metalleja ja muita aineita tai jätemateriaalien käytöllä voitaisiin vähentää neitseellisten materiaalien hankintaa, sanoo neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.

– Kaivannaisjätteiden uudelleenhyödyntämisellä olisi samalla mahdollista saada jätteiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ja määrät pienenemään, jolloin jätteistä aiheutuisi vähemmän haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, kertoo PIMA-asiantuntija Sanna Pyysing Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Maaperakuntoon.fi -sivustolla kerrotaan vuoden aikana pilotoinnin etenemisestä eri osapuolten näkökulmasta.