https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 29.6.2023

Pohjanmaalla satamat yhdistävät voimansa merituulivoiman logistiikassa

Yhteinen strategiaselvitys käyntiin. “Mikään satama ei tällä hetkellä yksinään pysty käsittelemään näitä isoja hankkeita”, Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman toteaa.

tuulivoima_header

Keskeinen rooli sekä tämän mittaluokan energiarakentamisessa että teollisuuden investoinneissa on maainfrastruktuurin kyvyssä vastata niiden asettamiin vaatimuksiin.

Suomessa rakennettiin viime vuonna ennätysmäärä tuulivoimaloita ja tuulivoiman tuotanto kasvoi peräti 41 prosenttia. Suurin osa nykyisistä lähes 1400 tuulivoimalasta on maalla, mutta merkittävimmät tulevista hankkeista koskevat merituulivoimaloita. Ensimmäinen avomerialueen merituulivoimapuisto rakennetaan Korsnäsin kunnan edustalle.

Parhaiten tuulivoiman tuotantoon sopivia alueita löytyy Merenkurkun eteläpuolelta sekä Selkämeren keski- ja eteläosista. Pohjanmaalla sijaitsee jo nyt suurin maatuulivoimaloiden keskittymä, noin 37 prosenttia Suomen kaikista tuulivoimaloista.

Alueella on myös ainakin viisi satamaa, joilla voisi sijaintinsa puolesta olla merkittävä rooli merituulivoiman rakentamisen logistiikassa: Pietarsaaren satama, Kanäsin satama Uudessakaarlepyyssä, Vaasan satama, Kaskisten satama ja Karhusaaren satama Kristiinankaupungissa.

Merituulivoimapuistot ovat logistiikaltaan massiivisia rakennushankkeita, jotka vaativat paljon kohdealueen infrastruktuurilta, erityisesti satamilta.

– Mikään satama ei tällä hetkellä yksinään pysty käsittelemään näitä isoja hankkeita, Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman toteaa.

– Siksi tutkimme muiden Pohjanmaan satamien kanssa yhteistyömahdollisuuksia ja strategisia vaihtoehtoja palvellaksemme asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuudessa.

”Merituulivoima ja satamat Pohjanmaalla” -hanke käyntiin

Pohjanmaan liitto on yhdessä alueen satamien kanssa käynnistänyt ”Merituulivoima ja satamat Pohjanmaalla” -hankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää, miten alueen satamat yhteistyössä Ruotsin itärannikon satamien kanssa pystyvät parhaiten vastaamaan merituulivoiman rakentajien ja energiayhtiöiden kysyntään.

Hankkeen pohjalta laaditaan Pohjanmaan alueen satamien yhteinen strategia merituulivoiman rakentamisen edistämiseksi. Hankkeen toteuttajaksi on tänään valittu Ramboll.

Kolmiosaisessa hankkeessa kartoitetaan ensin satamien tilannekuvaa ja vertaillaan niitä muihin Pohjanlahden ja Itämeren satamiin, merituulivoiman arvoketju ja toteuttamisen tarpeet huomioon ottaen.

Toisessa vaiheessa selvitetään satamien ominaisuuksien perusteella yhteistyötä ja työnjakoa. Räätälöityjä rooleja voi löytyä tuulivoiman kehittämisen, rakentamisen, operoinnin ja huollon sekä käytöstä poiston vaiheissa.

Selvityshankkeen kolmannessa osassa tutkitaan merituulivoiman tuomat kehittämismahdollisuudet satamille ja selvitetään vihreille investoinneille, esimerkiksi vetytaloudelle tai e-polttoaineille, soveltuvia teollisuusalueita. Pohjanmaalla – Kristiinankaupungin Kaskisten ja Vaasan alueella sekä pohjoisempana Raahessa – on käynnissä useita miljardiluokan hankkeita, jotka tarvitsevat vihreää energiaa.

Keskeinen rooli sekä tämän mittaluokan energiarakentamisessa että teollisuuden investoinneissa on maainfrastruktuurin kyvyssä vastata niiden asettamiin vaatimuksiin. Kunnostussuunnitelmat on jo kirjattu hallitusohjelmaan ja selvitys tarjoaakin tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi.

– Uusiutuva energiatuotanto Pohjanmaalla mahdollistaa lisäinvestointeja, päästötöntä uusteollistumista, ja ennen kaikkea kasvua rannikollamme ilmaston ehdoilla, maakuntajohtaja Mats Brandt Pohjanmaan liitosta sanoo.

– Investoimalla satamiimme ja strategiseen yhteistyöhön voimme varmistaa, että tulevista suurinvestoinneista jää jälkeä alueen jalostusarvoon ja työllisyyteen.

– Investointisuunnitelmia ja -päätöksiä tehdään vasta, kun tiedämme, mikä on strategiaselvityksen tulos, Patrik Hellman tarkentaa.

– Pitää muistaa, että Kaskisissa on myös suunnitteilla Euroopan suurin kartonkitehdashanke, jonka tarpeet tällä hetkellä tulevat ensin. Satamaa ei kuitenkaan kehitetä pelkästään yhtä toimintaa varten. Sataman kehittäminen on kokonaisuus, joka aina huomioi mahdolliset tulevaisuuden skenaariot.

Uusimmat artikkelit

Olkiluoto 3:n ensimmäinen vuosihuolto on lopulta ohi – palasi yöllä sähköntuotantoon

37 vuorokaudeksi tarkoitettu huolto kesti noin 74 vuorokautta ja yhdeksän tuntia. Teollisuuden Voima arvioi jo ennakkoon ensimmäisen vuosihuollon olevan työläs. Sähköntuotannonjohtaja Marjo Mustosen mukaan nyt päättyneistä huolloista saatiin arvokasta oppia tulevaisuuteen.

16.5.2024 | Alan Uutiset

Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto vihittiin käyttöön Pjelaxissa

Fortumin ja Helenin yhteishanke, 56 tuulivoimalan Pjelax-tuulipuisto tuottaa vuosittain noin viisi prosenttia Suomen koko tuulivoimatuotannosta.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.