https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 22.8.2023

Tekoäly tehostaa kaukolämpötuotantoa

Kaukolämpöveden lämpötilaa pystytään optimoimaan tekoälyn tekemien ennusteiden perusteella.

lempealampo001

Lempeä Lämmön keskusvalvomo Savonlinnassa.

Lempeä Lämpö Oy on saavuttanut Savonlinnassa ja Juvalla hyviä tuloksia tekoälyn käytöstä kaukolämmön tuotannon tehostamisessa. Optimoinnilla on saavutettu kymmenien tuhansien eurojen rahalliset hyödyt edellisvuoden aikana.

Juvan lämpölaitoksella ja Savonlinnan Pääskylahden voimalaitoksella otettiin vuoden 2021 lopussa käyttöön järjestelmät, jotka auttavat optimoimaan kaukolämpöveden lämpötilaa tekoälyn tekemien ennusteiden perusteella.

Tekoälyn tukema optimointi tähtää ensisijaisesti lämmöntuotannon tehostamiseen ja sen ympäristövaikutusten alentamiseen. Optimoinnilla esimerkiksi lasketaan lämpöverkkoon pumpattavan kaukolämpöveden lämpötilaa, sillä se on tyypillisesti liian kuumaa.

Liian kuumaksi lämmittäminen käyttää turhaan arvokkaita polttoaineita ja tuottaa päästöjä. Asiakkaiden kaukolämmön toimitukseen optimointi ei käytännössä vaikuta: optimointi tapahtuu aina niin, että asiakkaille riittää lämpöä.

Tuotantoennusteiden tarkkuus parani

Optimoinnin tekoäly antaa lämpölaitoksen operaattorille ennusteita tulevista käyttötilanteista, ja ehdotuksia niissä toimimiseen. Kaukolämmön tuotantoennusteiden tarkkuus paranee tekoälyn avulla merkittävästi – jopa yli 50 prosenttia verrattuna aiemmin käytössä olleeseen ennustemenetelmään.

Järjestelmän laskenta-algoritmi hyödyntää tuotannosta kertynyttä historiadataa ja oppii parantamaan ennusteitaan jatkuvasti. Näin tuotannon optimoinnista tulee ajan mittaan yhä tarkempaa. Kaikkea ei tekoäly kuitenkaan vielä tiedä, ja silloin operaattorin kokemus on valttia.

–Joskus on tietysti tilanteita, jolloin täytyy kuitenkin toimia kokemuksen perusteella. Projekti on yhtenäistänyt operaattoreiden toimintaa, sillä kaikilla on ollut hieman oma tyylinsä operoida, operaattori Mika Räsänen Elvera Oy:lta kertoo.

Kymmenien tuhansien eurojen hyödyt

Juvan lämpölaitoksella menoveden keskimääräinen lämpötila on vuoden 2022 aikana laskenut 5 °C tekoälyoptimoinnin avulla. Juvan kokoluokan verkossa haketta polttaessa investoinnin takaisinmaksuaika on noin 3 vuotta. Verkostohäviöt pienenevät optimoinnin avulla noin 5 prosenttia.

lempealampo002

Polttoainesäästö kuukausittain vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021. Lähde: Lempeä Lämpö

Tekoälyn tukeman optimoinnin ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Juvalla menoveden lämpötilan alentaminen näkyy suoraan pienentyneinä lämpöhäviöinä kaukolämpöverkossa. Alhaisempi lämpötila tarkoittaa, että kaukolämpöputket eivät tarpeettomasti lämmitä ympärillään olevaa maaperää, eikä raaka-aineita polteta turhaan.

Savonlinnassa ”akutetaan” lämpöä verkkoon

Savonlinnan Pääskylahden voimalaitoksella verkostohäviöiden välttämisen lisäksi hyötyä on saatu ”akuttamalla” lämpöä verkkoon. Ennusteet ovat auttaneet varautumaan erityisen kylmien aamujen suureen lämmönkulutukseen ennalta. Verkkoon on hyvissä ajoin varattu paljon lämpöä, eikä kulutusta varten ole välttämättä tarvinnut käynnistää kallista öljykattilaa. Pääskylahden voimalaitos tuottaa myös sähköä lämmöntuotannon sivutuotteena, ja kylminä aamuina siitä on saatu myös rahallisia hyötyjä.

– Optimoinnin avulla säästimme Juvalla yli 1 000 MWh verran polttoainetta vuonna 2022, Lempeä Lämmön kehitys- ja innovaatiopäällikkö Mika Laine kertoo.

Tekoälyhankkeita varten tarvitaan useammalta vuodelta dataa, jolla algoritmia voidaan opettaa. Lempeä Lämmön pitkäjänteinen panostaminen datan hallintaan on mahdollistanut mittausdatan keräämisen säännöllisesti ja luotettavasti.

–Valmiina olevan datan ja sen käsittelyprosessien johdosta tämän tyyppiset kehitysprojektit on helppo toteuttaa kustannustehokkaasti. Aikaisempien kokemusten johdosta saammekin vastaavat projektit lyhyemmässä ajassa toteutukseen, sanoo Suur-Savon Sähkö Oy:n ratkaisuarkkitehti Janne Kortelainen sanoo.

Tulevaisuudessa optimointia on määrä tarkentaa entisestään lisäämällä antureita lämpöverkkojen reunamille.

Uusimmat artikkelit

Olkiluoto 3:n ensimmäinen vuosihuolto on lopulta ohi – palasi yöllä sähköntuotantoon

37 vuorokaudeksi tarkoitettu huolto kesti noin 74 vuorokautta ja yhdeksän tuntia. Teollisuuden Voima arvioi jo ennakkoon ensimmäisen vuosihuollon olevan työläs. Sähköntuotannonjohtaja Marjo Mustosen mukaan nyt päättyneistä huolloista saatiin arvokasta oppia tulevaisuuteen.

16.5.2024 | Alan Uutiset

Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto vihittiin käyttöön Pjelaxissa

Fortumin ja Helenin yhteishanke, 56 tuulivoimalan Pjelax-tuulipuisto tuottaa vuosittain noin viisi prosenttia Suomen koko tuulivoimatuotannosta.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.