Kumppaniartikkeli | 23.4.2019

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.

spotilla

Kunnossapitotoiminnan kehittäminen vaatii aina sekä tahtoa että osaamista. Vaikka kaikki on ”teoriassa helppoa” ja ”tekemistä vaille valmista” – todellisten tulosten aikaan saaminen on aina merkki onnistuneesta kehittämishankkeesta. Onnistunut kehityshanke ei ole itsestäänselvyys.

Liian moni hanke jää puolitiehen tai kesken, koska etukäteen ei olla riittävästi pohdittu sitä, mitä hankkeen läpivienti itse asiassa vaatii. Suurin osa kehittämishankkeista ei valitettavasti onnistu saavuttamaan ainakaan kaikkia niille asetettuja tavoitteita, vaikkakin suurin osa onnistuu saavuttamaan joitakin tavoitteita. Miten siis onnistua saavuttamaan suurin osa tai kaikki kunnossapidon kehittämishankkeelle asetetut tavoitteet?

Havainto 1 – Kehittämiselle tarvitaan primusmoottori ja lipunkantaja

Organisaatiossa on oltava se alullepaneva voima, joka sitoutuu itse ja saa muut sitoutumaan kunnossapidon kehittämiseen. Kehittämishankkeissa tulee aina vastaan haasteita ja silloin on tärkeää, että organisaation oma lipunkantaja on valmis tarttumaan toimeen ongelmanratkaisukeskeisellä asenteella.

Lipunkantaja voittaa puolelleen nekin ihmiset, jotka luontaisesti tai huonoihin kokemuksiin perustuen eivät ole halukkaita muuttamaan toimintatapojaan kehittämisen yhteydessä. Kunnossapidon parissa työskennellään toisaalta sekä organisaation johdossa että päällikkötasolla, mutta tärkein voimavara on kunnossapitotyön suorittava ammattitaitoinen työvoima – heitä on kuunneltava. Suorittavan portaan sitoutuminen kehittämiseen on äärimmäisen tärkeää, ja siksi lipunkantajia pitää löytyä jokaiselta organisaation taholta.

spotilla2

Havainto 2 – On tärkeää määritellä realistinen tavoite käytettävissä olevilla resursseilla

Kehittäminen ei tapahdu itsestään. Toimintamallien muuttaminen vaatii esimerkiksi uusien työkalujen tai ohjelmistojen käyttöönottoa, ohjeiden ja prosessien kuvaamista sekä ihmisten kouluttamista ja perehdyttämistä. Näihin tehtäviin tarvitaan ihmisiä, joko omasta organisaatiosta tai ostettuna palveluna ja näiden ihmisten lukumäärä ja ajankäyttö ratkaisee sen, minkälaisiin lopputuloksiin on mahdollista päästä. Onnistuneissa kehittämishankkeissa on tiedostettu resurssien tarve oikein ja määritelty tavoitteet sen mukaan, mihin resursseilla on mahdollista päästä.

On kaikkien kannalta järkevämpää, että totuutta katsotaan silmiin ennen hankkeeseen ryhtymistä. Voidaanko omia resursseja tosiasiassa irrottaa operatiivisesta työstä kehittämiseen? Onko näillä omilla resursseilla henkisiä voimavaroja hankkeen läpivientiin ja miten hallitaan operatiivisen työn ja kehittämishankkeiden kuormaa? Usein olisi järkevämpää ostaa asiantuntija-apua kehittämishankkeen läpivientiin etukäteisen tarvearvion perusteella, kuin tehdä se jälkikäteen, kun hanke on jo kerran tyssännyt resurssipulaan.

Havainto 3 – Nykytilan haasteiden juurisyiden tunnistaminen ja tavoitetilan kuvaus

On helppoa tunnistaa nykyisen toiminnan kipukohtia yleisellä tasolla ilman, että niiden juurisyitä olisi selvillä. Jos kehittämishankkeeseen lähdetään ilman riittävää ymmärrystä siitä, miksi nykytilan kipukohdat ovat olemassa, on mahdollista, että kehittämisen painopiste kohdistuu vääriin asioihin. Juurisyyt ovat usein inhimillisiä (kiire, osaaminen, kokemus, ymmärrys) tai johtamiseen liittyviä (prosessit, ohjeet, omavalvonta), mutta myös huonoihin työvälineisiin liittyä (puutteelliset tai huonosti toimivat ohjelmistot).

Kun nykytilan kipukohtien juurisyyt tunnetaan riittävällä tarkkuudella, voidaan kuvata sellainen tavoitetila, jossa ongelman ovat poistuneet kehitystoimenpiteiden tuloksena. On tärkeää, että tavoitetila kuvataan yhdessä kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa, jotta siihen voidaan sitoutua yhdessä jo ennen kehittämishankkeen toimenpiteiden käynnistämistä.

Lopuksi

Seclion Oy kehittää helppokäyttöistä, monipuolista ja mobiilia Spotilla  –kunnossapitosovellusta. Tarjoamme sovelluksen lisäksi kehittämisen asiantuntijapalveluita. Mikäli kunnossapidon kehittäminen on ajankohtaista yrityksessänne kutsumme teidät tutustumaan asiantuntija-artikkeleihimme täällä .

 

 

 

 

 

 

Uusimmat artikkelit

3.6.2020 | Alan Uutiset

BASF rakentaa akkujen arvoketjua Harjavallasta Saksaan

Maailman suurimpiin kemikaaliyhtiöihin kuuluva saksalainen BASF rakentaa Suomen ja Saksan kautta EU:n komission tavoitteiden mukaista akkutuotannon kestävää kehitystä. Harjavallan ja Schwarzheiden laitokset tuottavat yhdessä akkumateriaalia 400 000 sähköauton tarpeisiin. Suomeen tulee yli sata uutta työpaikkaa.

Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. 

29.5.2020 | Tutkimus ja koulutus

Rakentajat tehostavat kosteudenhallintaa verkkokoulutuksella

Neljätoista Suomen suurinta rakennusliikettä on yhdessä kehittänyt eKosteus-koulutuksen ja alkaa hyödyntää sitä oman henkilöstönsä koulutukseen. Tavoitteena on parantaa kosteudenhallinnan osaamista sekä torjua kosteusvaurioita. Koulutus kokoaa yhteen perustiedot, jotka rakentamisen kaikkien osapuolten tulee tuntea, jotta kuivaketju ei katkea. Asiasta raportoi Rakennusteollisuus RT ry.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.

Myös maatalouskoneiden huoltokirjaukset hoituvat mobiilisti

Maatalouskoneiden huollot merkitään yleisimmin paperiseen huoltovihkoon. Työtehoseuran keväällä tekemän kyselyn mukaan vain seitsemän prosenttia vastaajista käytti sähköistä huoltokirjaa, yleisimmin Exceliä. Tutkimus osoitti, että mobiilisti käytettävälle huoltokirjalle olisi kysyntää. Nyt sellainen löytyy TTS-Koneesta ja on käytettävissä kaikille käyttöoikeuden lunastaneille.

Kestävillä teräksillä pidennetään työvälineiden käyttöikää, säästetään materiaalia

Uddeholms Ab on ruotsalainen työkaluteräsvalmistaja, joka kuuluu itävaltalaiseen voestalpine-teräskonserniin. 

20 prosenttia Kajaanin kaukolämmöstä: CSC ja Loiste Lämpö allekirjoittivat sopimuksen

Loiste Lämpö ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ovat allekirjoittaneet sopimuksen LUMI-supertietokoneelle rakennettavan datakeskuksen kaukolämpöliittymän rakentamisesta ja hukkalämmön hyödyntämisestä. Sopimuksen mukaan vuoden 2021 alussa käynnistyvä datakeskus kerää talteen toimintansa sivutuotteena syntyvän lämmön, jonka Loiste Lämpö siirtää verkkoonsa lämmittämään kajaanilaisia koteja ja liiketiloja.