Kumppaniartikkeli | 23.4.2019

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.

spotilla

Kunnossapitotoiminnan kehittäminen vaatii aina sekä tahtoa että osaamista. Vaikka kaikki on ”teoriassa helppoa” ja ”tekemistä vaille valmista” – todellisten tulosten aikaan saaminen on aina merkki onnistuneesta kehittämishankkeesta. Onnistunut kehityshanke ei ole itsestäänselvyys.

Liian moni hanke jää puolitiehen tai kesken, koska etukäteen ei olla riittävästi pohdittu sitä, mitä hankkeen läpivienti itse asiassa vaatii. Suurin osa kehittämishankkeista ei valitettavasti onnistu saavuttamaan ainakaan kaikkia niille asetettuja tavoitteita, vaikkakin suurin osa onnistuu saavuttamaan joitakin tavoitteita. Miten siis onnistua saavuttamaan suurin osa tai kaikki kunnossapidon kehittämishankkeelle asetetut tavoitteet?

Havainto 1 – Kehittämiselle tarvitaan primusmoottori ja lipunkantaja

Organisaatiossa on oltava se alullepaneva voima, joka sitoutuu itse ja saa muut sitoutumaan kunnossapidon kehittämiseen. Kehittämishankkeissa tulee aina vastaan haasteita ja silloin on tärkeää, että organisaation oma lipunkantaja on valmis tarttumaan toimeen ongelmanratkaisukeskeisellä asenteella.

Lipunkantaja voittaa puolelleen nekin ihmiset, jotka luontaisesti tai huonoihin kokemuksiin perustuen eivät ole halukkaita muuttamaan toimintatapojaan kehittämisen yhteydessä. Kunnossapidon parissa työskennellään toisaalta sekä organisaation johdossa että päällikkötasolla, mutta tärkein voimavara on kunnossapitotyön suorittava ammattitaitoinen työvoima – heitä on kuunneltava. Suorittavan portaan sitoutuminen kehittämiseen on äärimmäisen tärkeää, ja siksi lipunkantajia pitää löytyä jokaiselta organisaation taholta.

spotilla2

Havainto 2 – On tärkeää määritellä realistinen tavoite käytettävissä olevilla resursseilla

Kehittäminen ei tapahdu itsestään. Toimintamallien muuttaminen vaatii esimerkiksi uusien työkalujen tai ohjelmistojen käyttöönottoa, ohjeiden ja prosessien kuvaamista sekä ihmisten kouluttamista ja perehdyttämistä. Näihin tehtäviin tarvitaan ihmisiä, joko omasta organisaatiosta tai ostettuna palveluna ja näiden ihmisten lukumäärä ja ajankäyttö ratkaisee sen, minkälaisiin lopputuloksiin on mahdollista päästä. Onnistuneissa kehittämishankkeissa on tiedostettu resurssien tarve oikein ja määritelty tavoitteet sen mukaan, mihin resursseilla on mahdollista päästä.

On kaikkien kannalta järkevämpää, että totuutta katsotaan silmiin ennen hankkeeseen ryhtymistä. Voidaanko omia resursseja tosiasiassa irrottaa operatiivisesta työstä kehittämiseen? Onko näillä omilla resursseilla henkisiä voimavaroja hankkeen läpivientiin ja miten hallitaan operatiivisen työn ja kehittämishankkeiden kuormaa? Usein olisi järkevämpää ostaa asiantuntija-apua kehittämishankkeen läpivientiin etukäteisen tarvearvion perusteella, kuin tehdä se jälkikäteen, kun hanke on jo kerran tyssännyt resurssipulaan.

Havainto 3 – Nykytilan haasteiden juurisyiden tunnistaminen ja tavoitetilan kuvaus

On helppoa tunnistaa nykyisen toiminnan kipukohtia yleisellä tasolla ilman, että niiden juurisyitä olisi selvillä. Jos kehittämishankkeeseen lähdetään ilman riittävää ymmärrystä siitä, miksi nykytilan kipukohdat ovat olemassa, on mahdollista, että kehittämisen painopiste kohdistuu vääriin asioihin. Juurisyyt ovat usein inhimillisiä (kiire, osaaminen, kokemus, ymmärrys) tai johtamiseen liittyviä (prosessit, ohjeet, omavalvonta), mutta myös huonoihin työvälineisiin liittyä (puutteelliset tai huonosti toimivat ohjelmistot).

Kun nykytilan kipukohtien juurisyyt tunnetaan riittävällä tarkkuudella, voidaan kuvata sellainen tavoitetila, jossa ongelman ovat poistuneet kehitystoimenpiteiden tuloksena. On tärkeää, että tavoitetila kuvataan yhdessä kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa, jotta siihen voidaan sitoutua yhdessä jo ennen kehittämishankkeen toimenpiteiden käynnistämistä.

Lopuksi

Seclion Oy kehittää helppokäyttöistä, monipuolista ja mobiilia Spotilla  –kunnossapitosovellusta. Tarjoamme sovelluksen lisäksi kehittämisen asiantuntijapalveluita. Mikäli kunnossapidon kehittäminen on ajankohtaista yrityksessänne kutsumme teidät tutustumaan asiantuntija-artikkeleihimme täällä .

 

 

 

 

 

 

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.