Kumppaniartikkeli | 23.4.2019

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.

spotilla

Kunnossapitotoiminnan kehittäminen vaatii aina sekä tahtoa että osaamista. Vaikka kaikki on ”teoriassa helppoa” ja ”tekemistä vaille valmista” – todellisten tulosten aikaan saaminen on aina merkki onnistuneesta kehittämishankkeesta. Onnistunut kehityshanke ei ole itsestäänselvyys.

Liian moni hanke jää puolitiehen tai kesken, koska etukäteen ei olla riittävästi pohdittu sitä, mitä hankkeen läpivienti itse asiassa vaatii. Suurin osa kehittämishankkeista ei valitettavasti onnistu saavuttamaan ainakaan kaikkia niille asetettuja tavoitteita, vaikkakin suurin osa onnistuu saavuttamaan joitakin tavoitteita. Miten siis onnistua saavuttamaan suurin osa tai kaikki kunnossapidon kehittämishankkeelle asetetut tavoitteet?

Havainto 1 – Kehittämiselle tarvitaan primusmoottori ja lipunkantaja

Organisaatiossa on oltava se alullepaneva voima, joka sitoutuu itse ja saa muut sitoutumaan kunnossapidon kehittämiseen. Kehittämishankkeissa tulee aina vastaan haasteita ja silloin on tärkeää, että organisaation oma lipunkantaja on valmis tarttumaan toimeen ongelmanratkaisukeskeisellä asenteella.

Lipunkantaja voittaa puolelleen nekin ihmiset, jotka luontaisesti tai huonoihin kokemuksiin perustuen eivät ole halukkaita muuttamaan toimintatapojaan kehittämisen yhteydessä. Kunnossapidon parissa työskennellään toisaalta sekä organisaation johdossa että päällikkötasolla, mutta tärkein voimavara on kunnossapitotyön suorittava ammattitaitoinen työvoima – heitä on kuunneltava. Suorittavan portaan sitoutuminen kehittämiseen on äärimmäisen tärkeää, ja siksi lipunkantajia pitää löytyä jokaiselta organisaation taholta.

spotilla2

Havainto 2 – On tärkeää määritellä realistinen tavoite käytettävissä olevilla resursseilla

Kehittäminen ei tapahdu itsestään. Toimintamallien muuttaminen vaatii esimerkiksi uusien työkalujen tai ohjelmistojen käyttöönottoa, ohjeiden ja prosessien kuvaamista sekä ihmisten kouluttamista ja perehdyttämistä. Näihin tehtäviin tarvitaan ihmisiä, joko omasta organisaatiosta tai ostettuna palveluna ja näiden ihmisten lukumäärä ja ajankäyttö ratkaisee sen, minkälaisiin lopputuloksiin on mahdollista päästä. Onnistuneissa kehittämishankkeissa on tiedostettu resurssien tarve oikein ja määritelty tavoitteet sen mukaan, mihin resursseilla on mahdollista päästä.

On kaikkien kannalta järkevämpää, että totuutta katsotaan silmiin ennen hankkeeseen ryhtymistä. Voidaanko omia resursseja tosiasiassa irrottaa operatiivisesta työstä kehittämiseen? Onko näillä omilla resursseilla henkisiä voimavaroja hankkeen läpivientiin ja miten hallitaan operatiivisen työn ja kehittämishankkeiden kuormaa? Usein olisi järkevämpää ostaa asiantuntija-apua kehittämishankkeen läpivientiin etukäteisen tarvearvion perusteella, kuin tehdä se jälkikäteen, kun hanke on jo kerran tyssännyt resurssipulaan.

Havainto 3 – Nykytilan haasteiden juurisyiden tunnistaminen ja tavoitetilan kuvaus

On helppoa tunnistaa nykyisen toiminnan kipukohtia yleisellä tasolla ilman, että niiden juurisyitä olisi selvillä. Jos kehittämishankkeeseen lähdetään ilman riittävää ymmärrystä siitä, miksi nykytilan kipukohdat ovat olemassa, on mahdollista, että kehittämisen painopiste kohdistuu vääriin asioihin. Juurisyyt ovat usein inhimillisiä (kiire, osaaminen, kokemus, ymmärrys) tai johtamiseen liittyviä (prosessit, ohjeet, omavalvonta), mutta myös huonoihin työvälineisiin liittyä (puutteelliset tai huonosti toimivat ohjelmistot).

Kun nykytilan kipukohtien juurisyyt tunnetaan riittävällä tarkkuudella, voidaan kuvata sellainen tavoitetila, jossa ongelman ovat poistuneet kehitystoimenpiteiden tuloksena. On tärkeää, että tavoitetila kuvataan yhdessä kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa, jotta siihen voidaan sitoutua yhdessä jo ennen kehittämishankkeen toimenpiteiden käynnistämistä.

Lopuksi

Seclion Oy kehittää helppokäyttöistä, monipuolista ja mobiilia Spotilla  –kunnossapitosovellusta. Tarjoamme sovelluksen lisäksi kehittämisen asiantuntijapalveluita. Mikäli kunnossapidon kehittäminen on ajankohtaista yrityksessänne kutsumme teidät tutustumaan asiantuntija-artikkeleihimme täällä .

 

 

 

 

 

 

Uusimmat artikkelit

30.3.2020 | Alan Uutiset

Luotsit varautuivat koronavirusepidemiaan – toiminta varmistetaan poikkeusoloissakin

Finnpilot aloitti koronavirusepidemiaa varten varautumisen jo tammikuussa. Tiukoilla ohjeistuksilla pyritään turvaamaan meriliikenteen tärkeän lenkin, luotsauksen sujuminen myös poikkeusoloissa.

Ennätyksellinen 6 000 tonnin tavarajuna liikennöi Vainikkalasta Haminaan

VR Transpoint on pilotoinut maaliskuun aikana ennätyksellisen suurta tavarajunaa transitoliikenteen kuljetuksissa Vainikkalasta Haminan satamaan. 6 000 tonnia painavassa junassa on 66 vaunua ja vajaa kilometrin mittainen kokoonpano liikkuu kahden Vectron-sähköveturin voimin. Suuret junakoot tuovat tehokkuutta rautatiekuljetuksiin.

Ilman typpidioksidipitoisuus on laskenut Suomessa 40 prosenttia poikkeustilan aikana

Koronaviruksen myötä vähentyneet liikennemäärät ovat parantaneet kaupunkien ilmanlaatua. Katupöly kuitenkin heikentää monin paikoin ilmanlaatua.

Kevään kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa - talvi ei ole ollut yhtä hellä päällysteille

Maanteillä kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa, mutta alueellisia eroja on. Talven runsaat vesisateet Etelä-Suomessa ja runsas lumimäärä Pohjois-Suomessa aiheuttavat eniten epävarmuutta kelirikon vaikeuden ennustamiseen keväällä, kertoo Väylä virasto lehdistötiedotteessa.

26.3.2020 | Tutkimus ja koulutus

Tutkijaryhmä selvittää, kuinka etätyö-Suomi pysyy toimintakykyisenä myös koronaepidemian aikana

Fast Expert Teams- asiantuntijaverkosto selvittää etätyöhön siirtymisen vaikutuksia työelämään. Kaikkia etätyöhön siirtyneitä työntekijöitä pyydetään vastaamaan aiheeseen liittyvään kyselyyn.

Voimalaitosten älykäs ohjaus tukemaan uusiutuvan energian kasvua

Kaksivuotisessa SmartFlex-projektissa kehitetään älykkäitä valvonta- ja säätötyökaluja, joiden avulla voimalaitoksia voidaan ohjata nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tavoitteena on pidentää laitosten elinkaarta sekä ylläpitää hyvä hyötysuhde ja pienet päästöt luotettavasti koko elinkaaren ajan.

24.2.2020 | Kumppaniartikkeli

Tunnista kemikaalivuodot ja reagoi ajoissa – uusi DENIOS innovaatio SpillGuard®

Jo pienikin kemikaali- tai öljyvuoto voi aiheuttaa suuret vahingot meille ihmisille ja ympäristölle, etenkin jos vuotoa ei havaita ajoissa. Halusimme ratkaista tämän ongelman, joten heitimme haasteen tuotekehityksestä vastaaville insinööreillemme.