Distence Oy:n liiketoimintajohtaja Panu Kinnari sanoo, että teknologiaratkaisujen halventuminen näkyy nykyään muun muassa teollisten laitteiden mittausten kannattavuuden kohentumisessa ja mittausvälien lyhentymisessä, sanalla sanoen mittausten optimoinnissa.

– Sellaisten laitteiden määrät vähentyvät, joita ei mitata ollenkaan tai valvotaan erittäin harvoin. Suurteollisuudessa on huomattu, että koneiden ja laitteiden etävalvonta ja säännöllinen mittaus on fiksumpi ja kustannustehokkaampi tapa toimia, Kinnari kuvailee internetin tuomien muutosten suuntaa.

Hänen mukaansa tämän trendin takana ovat entistä älykkäämmät valvonnan teknologiat, kuten pilvi- ja reunalaskennan nettipohjaiset menetelmät. Distencen vastaus tähän haasteeseen on pilveä ja reunalaskentaa hyödyntävä ja Suomessa valmistettu Condence-terminaali.

Jo 15 vuotta kehitetty terminaali kerää reunalaskennan vakioantureiden kautta näytteet ja muuntaa raakadatan ymmärrettävään muotoon analytiikkatyökalujen avulla. Merkittävä data lähetetään pilveen ja sen jälkeen informaatio visualisoidaan metriikoiksi ja suorituskyvyn mittareiksi.

– Condence käyttää etähallintaa, joten se sopii hyvin maantieteellisesti hajallaan oleviin mittauspisteisiin. Tuulienergian yksiköt ovat oivallinen esimerkki. Monet tuuliturbiinit sijaitsevat joko tuntureilla, offshore-oloissa tai muissa vaikeissa paikoissa, joihin pääsykin onnistuu vain osassa vuotta. Kaivoskoneet ovat toinen hyvä Condencen käyttökohde, Kinnari kertoo.

Kuten sanottu, Condence-järjestelmä koostuu vakiomoduuleista, joten sen toimitukset onnistuvat erittäin nopeasti. Distencen nettisivuillakin kerrotaan jopa parin viikon toimitusajoista, jotka ovat mille tahansa it- ja pilvijärjestelmille erittäin vikkeliä.

– Meillä on lähinnä yrityksen sisäisenä tavoitteena puhuttu jopa seuraavan arkipäivän toimituksista, mutta tähän emme vielä ole päässeet, Kinnari kuvailee kunnianhimoisen korkealle asetettua rimaa.

Fiksuilla mittauslaitteilla on paljon isoja käyttäjiä

Distence on erikoistunut pyöriviin koneisiin ja laitteisiin yhdistämällä värähtelyanalyysin ja muut jatkuvan kunnonvalvonnan menetelmät. Yhtiön ajatuksena on tuottaa kokonaisratkaisuja, joiden avulla teollisuuden koneiden ja laitteiden toimittajat voivat ketterästi ja kustannustehokkaasti digitalisoida laitemallistonsa omille asiakkailleen sopiviksi.

Distencen tuotteiden tyypillisiä loppukäyttäjiä ovat sellaiset raskaan teollisuuden yritykset, joilla on paljon suuria koneita ja laitteita pyörivine kappaleineen. Distencen mittauslaitteisto mittaa värähtelyanalyysin kautta tärinöitä ja osaa päätellä niiden taajuuksista laakereiden tapaisten osien kunnon ja huollon tarpeen jo etukäteen.

Distencen asiakaslista on kieltämättä vaikuttavaa luettavaa. Sieltä löytyy suuria kumppaneita ABB:stä, Algolista, Danfossista, DavidBrown Santasalosta aina Kemiraan ja Skanskaan saakka. Kinnarilta asiakkaista on kuitenkin turha kysellä nimillä.

– Nämä suuret loppukäyttäjät ovat oikeasti meidän kumppaneidemme eli kunnonvalvontayhtiöiden asiakkaita. Niinpä suhteemme nimekkäisiin yrityksiin muistuttaa vähän lääkärin suhdetta potilaisiin, hän selvittää.

Kinnari mainitsee yhden toimialan, joka on tähän saakka loistanut poissaolollaan Distancen kumppanuuslistoilta. Metsäteollisuus ja erityisesti paperiyhtiöt haluavat ilmeisesti pitää kunnonvalvonnan omassa hallinnassaan; kalliita paperikoneita ei hevin anneta ulkopuolisten mittailtaviksi.

Mittausten välit lyhenevät, mutta vasta ajan myötä

Panu Kinnarin mielestä suomalaisen teollisuuden piirissä vallitsee vieläkin sellainen harhaluulo, jonka mukaan kunnonvalvonnan jatkuvat mittaukset ovat vain yksinkertaista analytiikkaa, joka ei kummoista osaamista vaadi.

– Tämä käsitys johtuu konesuojajärjestelmästä, joka on alun perin kehitetty koneiden ja laitteiden nopeaan alasajoon äkillisissä ongelmatilanteissa. Tällainen järjestelmä reagoi muutoksiin äkkiä, jolloin analyysit täytyy pystyä muodostamaan nopeasti.

– Kunnonvalvonnassa seurataan hitaammin kehittyviä ilmiöitä, jolloin analyysitkin voivat olla monimutkaisempia ja on katsottu olevan enemmän aikaa analysoida muutoksia, Kinnari selostaa.

Eräs syy mittausten vähäisyyteen liittyy perin inhimilliseen tapaan toimia. Ajatellaan, että koska jotakin toimintoa ei ole mittailtu tai seurattu ennenkään, ei sitä tarvitse nytkään tehdä.

– Tavallaan tässä suojellaan omaa tonttiakin, sillä mittaukset tietenkin paljastavat lahjomattomasti myös aiemmin tehdyt laiminlyönnit. Kukaan ei halua joutua järjestelmän heikon toiminnan syntipukiksi, Kinnari aprikoi.

Manuaalisilla mittauksilla ja niihin perustuvilla analyyseilla on vieläkin sellainen perintö, että oikeisiin tulkintoihin tarvitaan aina ihmisen kokemusta. Panu Kinnari uskoo koneoppimisen yleistyvän mittaustenkin saralla, mutta vasta joidenkin vuosien kuluttua.

– Kunnonvalvonnan piiristäkin poistuu asiantuntevia henkilöitä joka vuosi eläkkeelle, eikä uusia nuoria osaajia tule tarpeeksi heidän tilalleen. Suomessa ei enää voi esimerkiksi erikoistua kunnonvalvonnan alalle, niin kuin aikaisemmin saattoi tehdä. Koulutusta pitäisi siis muuttaa nuoria houkuttelevampaan suuntaan, hän pohtii.

Kunnonvalvonnan mittauksista hän sanoo vielä sen verran, että nyt kuten ennenkin vain kymmenen prosenttia mittaustuloksista päätyy asiantuntijoiden arvioitaviksi. Tämä tarkoittaa sitä, että 90 prosenttia laitteista on ehjiä, eikä niihin tietenkään kosketa.

www.distence.fi

Teksti: Markku Pervilä

Kuvat: Distence Oy