https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Korjausvelka kasvaa julkisella sektorilla

Vesihuollon vaatimukset ja tehtävät lisääntyvät tulevaisuudessa, minkä vuoksi on tärkeää turvata vesihuoltolaitosten riittävä osaaminen ja resurssit. Putkistoja saneerataan, mutta koko verkoston käyttökunnon varmistaminen edellyttäisi saneerausten kolminkertaistamista.

kuva3

Vesihuoltoverkostojen saneerausta on kiihdytettävä.

SUOMEN VESILAITOSYHDISTYS ry (VVY) on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Jäseninä on noin 300 vesi- ja viemärilaitosta kattaen noin 90 prosenttia maamme vesihuollosta. VVY valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla.
Suomessa on noin 1 500 vesihuoltolaitosta. Valtaosa niistä on pieniä, haja-asutusalueilla sijaitsevia osuuskuntamuotoisia laitoksia, mikä tuo monia haasteita vesihuollolle. Vesihuollon vaatimukset ja tehtävät lisääntyvät tulevaisuudessa, minkä vuoksi on tärkeää turvata vesihuoltolaitosten riittävä osaaminen ja resurssit.

Suomen vesihuoltolaitokset ovat yhdyskuntajätevesien puhdistajina maamme merkittävimpiä vesistöjen suojelijoita. Monet jätevedenpuhdistamot puhdistavat jätevetensä jopa tehokkaammin kuin ympäristöluvat edellyttävät. Puhdistustulosta on parannettu ja toiminnan varmuutta lisätty esimerkiksi keskittämällä jätevesien puhdistusta suuriin alueellisiin puhdistuslaitoksiin.

Suomea rakennettiin voimakkaasti sotien jälkeen 1940–60 -luvuilla. Tuolloin rakennetut laitokset ja verkostot ovat nyt tulleet saneerausikään. Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu vastaa verkosto- ja laitetekniikkaan liittyvistä asiantuntijapalveluista. Hänen mukaansa Suomen vesijohtoverkostosta noin 6 prosenttia ja 12 prosenttia viemäriverkostosta on erittäin huonossa kunnossa.

– Suomessa saneerataan nykyisin vesijohto- ja viemäriverkostoa noin 900 kilometriä vuodessa. Määrä vaikuttaa suurelta, mutta tarve on jopa kolminkertainen. Vain ylläpitämällä vesihuoltojärjestelmän toimintakunto pystytään turvaamaan elintärkeiden vesihuoltopalvelujen toiminta kaikissa oloissa, painottaa Rontu.

Vesihuoltolaitoksille ja niiden kuntaomistajille tämä merkitsee mittavaa panostusta saneerausinvestointeihin. Vaihtoehtoja ei ole: vesijohtoverkoston rappeutuminen tuo mukanaan vesikatkoja ja mahdollisia veden laatu-ongelmia terveysriskeineen. Viemäriverkoston osalta seurauksena saattaa olla viemärivuotoja ja päästöjä vesistöön. Näistä aiheutuvat kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat saneerauskustannuksia kalliimpia.

VVY on ollut myös mukana laatimassa Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL ry) julkaisemaa Rakennetun omaisuuden tila 2015 eli ROTI-raporttia. Sen ydinviesti on selkeä, tiivistyvän taajaman on toimittava kuin tehdas.

ROTI-raportti listaa infran kunnossapitomäärärahojen alenemisen. Vuosina 2002 – 2006 infrarakenteiden kunnossapitoon laitettiin vuosittain suuruusluokka 1,8 – 1,9 miljardia euroa, mutta vuodesta 2007 alkaen panostukset ovat olleet tasolla 1,6 – 1,7 miljardia euroa. Korkeimmillaan ne olivat vuonna 2004 tasolla 1,937 miljardia euroa, kun vuonna 2013 jäätiin tasolle 1,661 miljardia euroa. On selvää, että tämä lähes 300 miljoonan euron pudotus heijastuu rakennetun infran kuntoon ja käyttövarmuuteen.

– Vesihuoltoverkostojen saneerausta on kiihdytettävä vuositahtiin kolme prosenttia verkostopituudesta seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. Tämä on ainoa keino pitää verkostojen pitkän aikavälin toimintavarmuus nykyisellä tasollaan. Jos samalla yhdyskuntia tiivistetään hajauttamisen sijaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti, vesihuollon kuluttajahintojen nousupainetta vähentää uusien verkostoinvestointien tarpeen väheneminen, määrittelee ROTI-raportti muutostarpeen.

Vesihuollossa tarvitaan uudistumista

Vesihuoltoverkostojen ikääntyminen jatkuu, vaikka monessa kunnassa onkin havahduttu järjestelmälliseen saneeraustoimintaan.

– Perushaaste on huono verkostotieto, sillä pahimmillaan puutteita on sekä sijainti-, materiaali- että ikätiedoissa. Tämän lisäksi verkostotiedosta arviolta vain 50 prosenttia on digitaalisessa muodossa ja verkostojen kunnon seuraamisen työkalut ovat suurimmillakin laitoksilla satunnaisia ja analogisia, muistuttaa Mika Rontu.

Kehitys nopeutuu tulevaisuudessa, koska uuden laajakaistadirektiivin vaatimusten mukaisesti verkostojen sijaintitietojen on oltava sähköisessä muodossa viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Myös muuttuva vesihuoltolaki velvoittaa saattamaan verkostot sähköiseen muotoon vuoden 2016 loppuun mennessä.

Uudet rakennuttamisen tai rakentamisen toimintamallit eivät juuri ole levinneet vesihuollossa, koska verkostokohteet ovat pääsääntöisesti hajanaisia ja keskimäärin pieniä. Muutamia pilottikohteita on käynnistetty aluesaneerauksessa siten, että eri infratoimijoiden hankkeita ajoitetaan samanaikaiseen kadun avaukseen. Näin työmaasta kadunkäyttäjille koituva haitta on pienempi. Suurin käytännön ongelma mallin säännölliselle käytölle on kadunpitäjän eli kunnan vähät varat.

Ilmastonmuutokseen on varauduttava myös vesihuollossa

Ilmastonmuutos tuo haasteita myös vesihuollolle. Tulvat, myrskyt ja pitkät kuivuusjaksot vaativat vesihuoltolaitoksilta huolellista varautumista. Vesihuoltojärjestelmien tulee olla teknisesti toimintavarmoja ja täyttää laatuvaatimukset myös erityistilanteissa. Varautuminen erityis- ja poikkeustilanteisiin edellyttää myös tiivistä yhteistyötä eri tahojen ja viranomaisten kanssa.

Lisääntyneet sade- ja sulamisvedet tulee ottaa huomioon jo maankäyttö- ja kaavoitusvaiheessa, jotta erilaiset imeytys-, viivytys- ja kosteikkoratkaisut ovat mahdollisia. Kokonaisvaltainen hulevesien hallinta ja hulevesijärjestelmien suunnittelu edellyttää kunnassa laajasti eri toimialojen hyvää keskinäistä yhteistyötä.

– Ilmastonmuutoksen aiheuttamat aiempaa rankemmat sateet ja nopeasti sulavat keväthanget aiheuttavat ongelmia viemäri- ja hulevesiverkostoille. Jätevesiviemäreihin pääsevät vuotovedet tyypillisesti kaksin- tai kolminkertaistavat jätevedenpuhdistamolle tulevat virtaamat, ja siksi puhdistamoista joudutaan säännönmukaisesti suunnittelemaan liian suuria. Vuonna 2014 voimaan tulleet uudet vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki selkeyttävät kunnan roolia hulevesien kokonaisvaltaisesta hallinnasta vastavana tahona. Kunnan onkin kehitettävä hulevesien pidättämistä, imeyttämistä ja tulvareittejä. Parhaat mahdollisuudet tähän ovat uusilla alueilla kaavoituksen yhteydessä, listaa ROTI-raportti kehitystarpeet.

Infrarakenteiden kunnossapidossa takapakkia

Raportin alussa listataan seuraavia haasteita: olemassa oleva infra ei kuitenkaan täysin vastaa edes nykyhetken tarpeisiin. Tietoliikennemäärien kasvaessa räjähdysmäisesti puhelin- ja datakaapelointia on uudistettava. Hulevesien hallinnasta on tullut konkreettista valumavesien hidasteiden ja altaiden rakentamista eli määrän ja laadun hallintaa. Uusia tulokkaita ovat myös kaukojäähdytyksen ja jätehuollon putkistot.

Kaupunkirakenteiden tiivistymisen myötä yhdyskuntatekniikan tilavarauksia joudutaan miettimään entistä tarkemmin. Kadun poikkileikkaus on valmiiksi varsin täynnä monenlaista tekniikkaa, ja siksi keskusta-alueiden yhdyskuntatekniikan rakentaminen on nykyisin jopa kymmenen kertaa kalliimpaa kuin taajaman laidalla. Toimintojen määrän kasvu pakottaa osapuolia tiivistyvään yhteistyöhön. Samalla jokainen uusi verkosto ja sen mukana tuleva palvelu tuottaa kiinteistöille suoraa arvonnousua, jatkuu raportti.

www.vvy.fi

______________________________

Suomi-laivan teollinen kilpailukyky

SUOMESSA on jo pitkään käyty vakavaa keskustelua kansallisen kilpailukyvyn kehittymisestä. Vuosituhannen alun viennin veturit, elektroniikka- ja metsäteollisuus ovat hiipuneet, mutta tilalle ei ole noussut tarvittuja korvaavia aloja.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tilastojen mukaan pääosa teknologiaviennistämme on nykyisin muutaman merkittävän erikoisalojen toimijan varassa. Niitä täydentävät samoille alueille teknologiaa toimittavat edellisten alihankinnassa mukana olevat yritykset, jotka ovat myös itse vientimarkkinoilla. Merkittävä osa teknologiaviennistämme on suhdanneherkkien teollisuusalojen tuotteita, jolloin vuosittaiset liikevaihdon vaihtelut ovat suuria.

Teknologiaviennille tärkeän valmistavan teollisuuden osuus laskee Suomessa. EK:n tilastojen mukaan tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on laskenut täällä 25 prosentista tasolle 17 prosenttia, kun vastaava luku on esimerkiksi Saksassa pysynyt vakaasti 22 23 prosentin tasolla.

– Saksan teknologiavienti on huomattavasti laaja-alaisempaa käsittäen muun muassa autot ja niihin liittyvän teknologian. Lisäksi Saksassa toimii maan suurten teknologiatoimittajien rinnalla merkittävä määrä vahvoja erikoisalojen perheyrityksiä, joilla on globaalit markkinat ja vakiintuneet käyttäjät. Niiden liikevaihto on suhteellisen vakaa suhdannevaihteluista huolimatta, kuvailee EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila eroa.

– Tällä vuosituhannella Saksassa on panostettu huomattavasti enemmän työn tuottavuuteen, mikä on myös parantanut riskisietokykyä poikkeustilanteissa. Hyvän käsityksen tästä antaa nimelliset yksikkötyökustannukset, jotka ovat nousseet vuodesta 2001 Suomessa 33 prosenttia, Saksassa 15 prosenttia ja koko EU-alueen keskiarvokin on ainoastaan 20 prosenttia, Urrila täydentää.

Venäjän taloustilanne aiheuttaa merkittävän notkahduksen vientiimme. Se näkyy vastapakotteiden johdosta erityisen selvästi elintarviketeollisuudessa. Suurin syy on kuitenkin Venäjän yleinen heikko talouskehitys ja BKT:n supistuminen. Suomi on Baltian maiden ohella EU:n Venäjä-riippuvaisimpia talouksia.

Urrilan mukaan Suomen teollisuuden investointien taso on ollut vuosikymmenen vaihteesta saakka liian alhainen. Hänen mukaansa nyt on kuitenkin näkyvillä merkkejä paremmista ajoista, mutta samaan aikaan myös merkittäviä uhkatekijöitä.

taulukko1

Uusimmat artikkelit

15.1.2021 | Alan Uutiset

Ympäristöministeriöltä tukea tuulivoimarakentamiseen

Ympäristöministeriö kertoo myöntäneensä yhteensä 840 000 euroa kahdeksan kunnan ja yhdeksän maakunnan liiton alueen tuulivoimarakentamisen selvityksiin ja suunnitteluun. 

15.1.2021 | Tutkimus ja koulutus

Kaupunkien ilmansaasteiden hallintaa parannetaan EU-rahoituksen tuella

Apulaisprofessori (tenure track) Matti Rissanen Tampereen yliopistosta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän Consolidator Grant -apurahan. Rahoitus myönnettiin antropogeenisten eli ihmisen toiminnan aikaansaamien hiilivetyjen autokatalyyttisen hapettumisen tutkimiseen.

Muovijäte ylös joesta ja kiertoon – Tutkimuskohteena Indonesian Jakarta

Vesistöissä kelluva muovijäte voidaan saada kannattavasti talteen ja hyötykäyttöön, jos työ aloitetaan ennen kuin jäte kulkeutuu meriin asti. VTT:n johtamassa tutkimusprojektissa selvitetään, miten jokiin päätynyttä muovijätettä kannattaisi nostaa ylös ja kierrättää. Koealueena toimii Indonesian Jakarta.

Enersense on allekirjoittanut jatkosopimuksen koskien Elektrilevin sähköverkkojen huoltoa Virossa

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n International operations -liiketoimintaan kuuluva virolainen tytäryhtiö Empower AS on allekirjoittanut Viron suurimman verkko-operaattorin, Elektrilevin, kanssa jatkosopimuksen koskien sähköverkkojen huoltoa. 

Lämmityskattiloiden ohjaaminen siirtyi mobiiliin

Biolämmityskattiloita Karstulassa suunnitteleva ja valmistava Boweco on tuonut Suomen markkinoille lämmityskattiloiden ohjausratkaisun, jonka käyttö onnistuu mobiililaitteella.

Stora Enso investoi 80 miljoonaa euroa Imatran tehtaiden puunkäsittelyyn

Metsäjätti Stora Enso kertoo investoivansa Imatran tehtaiden puunkäsittelyn keskittämiseen ja nykyaikaistamiseen. 80 miljoonan euron investoinnilla parannetaan Stora Enson korkealuokkaisen pakkauskartongin tuotantokykyä. 

16.11.2020 | Kumppaniartikkeli

FINN-Tarkastus Oy laajensi nostolaitteiden tarkastuksiin

Tämän vuoden elokuussa sähkölaitteistojen tarkastuksista tunnettu FINN-Tarkastus Oy aloitti uuden vaiheen panostamalla vahvasti koneturvallisuus- ja koulutuspalveluihin. Nyt yritys on ottanut seuraavan askeleen aloittamalla nostureiden, henkilönostimien ja muiden nostolaitteiden lakisääteiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset FINAS-akkreditointipalvelun myönnettyä 5.11.2020 pätevyysalueeseen nostolaitteiden tarkastuksia koskevan laajennuksen.