Kokonaisuutena urakka on suuri sekä Deleten Etelä-Karjalan yksikölle, mutta myös paikallisesti. Se työllistää monia yrityksiä joko suoraan tai aliurakkasopimusten kautta. Viime vuoden projektiin perustettu työyhteenliittymä hoitaa pitkälti tänäkin vuonna koko urakan yhteistuumin.

– On hyvä toimia näiden jo kohteen tuntevien osaajien kanssa, sanoo Delete Etelä-Karjalan työpäällikkö Jani Tammi.

Vanha koneisto on nostettu pois ja uusi staattori odottaa jo kuilun vieressä, konesalissa. Kuva: Creative Commons/Tanja Vepsäläinen

Koneisto on valmistunut yli 85 vuotta sitten, nyt se on aika kunnostaa. Vanha koneisto on nostettu pois ja uusi odottaa jo kuilun vieressä, konesalissa. Nelosturbiinin imuputken betoniseinämät piikataan ja levyverhous uusitaan, minkä jälkeen imuputki on kuin uusi.

Deleten työmaa sijaitsee kuilun pohjalla, 35 metriä Imatran kosken pintaveden ja 10 metriä alavirran pinnan alapuolella. Sinne laskeudutaan rakennustelineiden avulla, jotka on pystytetty padon seinämän viereen kapeaan kulkuväylään. Telineistä laskeutuessa voi tuntea veden jytinän vain muutaman kymmenen sentin päässä, padon toisella puolen.

Montun pohjalla, Deleten työmaalla piikataan imuputkesta ja juoksupyörän kartiosta vanha betoni pois uudelleenrakentamista varten. Kapea kulkuväylä alas työmaalle toimii myös kaiken purussa syntyvän betonin ja muun aineksen poisvientiväylänä. Purkutyömaalla syntyy yli 100 kuutiota betonijätettä. Se joudutaan nostamaan kapeasta kuilusta ylös vaunuissa alavedenpinnan tasolle, josta ne nostetaan toisella nosturilla vielä korkeammalle, kuorma-autojen ulottuville ja poisvietäväksi. Työmaalogistiikka on kuitenkin vain yksi haaste ja erikoisuus tässä työkohteessa.

– Työmaaturvallisuus on ykkösasia Deletelle sekä Fortumille. Se korostuu tässä kohteessa, kun työskennellään äärimmäisissä ja poikkeavissa olosuhteissa sekä ahtaissa paikoissa.

Vuodentakainen vastaava urakka opetti tekijöitään. Muun muassa työjärjestystä muutettiin ja olosuhteiden hallintaan panostettiin, jotta työmaasta saadaan mahdollisimman pölytön.

– Neloskoneistoon menivät ensin porarit ja metallimiehet, ja vasta sen jälkeen aloitimme työn piikkausroboteilla. Työmaaolosuhteiden parantaminen oli meillä yksi urakan suurimmista tavoitteista. Kehitystyötä on tehty muun muassa työmaan tuuletuksen ja sitä kautta pölyttömyyden suhteen, Tammi selventää.

– Rakensimme kuiluun välitason, jonka tehtävänä on pitää konesali pölyttömänä. Kun kuilussa piikataan, irtoaa betonista luonnollisesti pölyä. Sen pitäminen poissa konesalista on oleellista, koska laitos toimii kaiken aikaa kuuden turbiinin voimin. Koko halli on ylipaineistettu ja paineistuksen tehtävä on painaa pöly alas piikkaustyömaalla, josta se puhalletaan poistopuhaltimilla ulos. Piikkausmiehillä varustukseen kuuluu luonnollisesti Pro-Flow -hengityssuojaimet.

Delete on työskennellyt ripeästi osittain sen ansiosta, että työmaalla on opittu viimevuotisesta urakasta paljon.

– Noin viikko ennen työmaan luovutusta olimme työssä noin 12 tuntia edellä aikataulua. Se on hyvä tuntimäärä työmaalla, jossa tehdään loppuvaiheessa töitä 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa, kolmessa vuorossa, kahden piikkausrobotin voimin.

Työmaalla tehtiin vielä ennen loppusiivousta turbiinikuilun pinnan puhdistus korkeapainepesurilla, joka nakertaa vanhan pinnoitteen pois betonin pinnalta. Painetta UHP-painelaitteessa on 3000 baaria. Puhdistetulle pinnalle tehdään uusi pinnoituskäsittely, jotta huokoinen betoni kestää seuraavatkin vuosikymmenet.

Työmaan luovutukseen on valmistauduttava huolella. Purettu alue on siivottava puhtaaksi kaikesta irtaimesta aineesta kuten betonimuruista, lietteestä ja pölystä. Aines imetään imurilla pois onkalosta. Onkalo myös pestään vedellä, jolloin saada hiukkaset ja jäljellejäävä liete imettyä pois. Lopuksi erotellaan neste eli vesi lietteestä ja toimitetaan kiinteä aines jatkokäsittelyyn asianmukaisesti.

– Työmaan luovutus oli 7.4., joten pääsiäisenpyhät kuluivat pitkälti työmaalla viimeistelyjen parissa, lisää Tammi.

Voimalaitoksen peruskorjaushanke on osa Fortumin pohjoismaisten vesivoimalaitosten pitkän tähtäimen investointiohjelmaa, jonka arvo on vuosittain noin 100 miljoonaa euroa. Investointiohjelman tavoitteena on lisätä hiilidioksidipäästöttömän vesivoimatuotannon kapasiteettia ja parantaa voimalaitosten tehoa, turvallisuutta ja käytettävyyttä.

Nyt meneillään olevassa urakassa uusitaan neloskoneiston turbiini, generaattori sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Imatran voimalaitos on Suomen suurin vesivoimalaitos. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1922 ja ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön vuonna 1928 ja viimeinen eli seitsemäs koneisto vuonna 1951. Voimalaitoksen teho tänä päivänä on 185 MW ja sen vuosituotanto on runsaat 1 000 GWh, mikä vastaa yli 230 000 kotitalouden vuosikulutusta.

Lisätietoja: www.delete.fi