Sähköllä toimivat, lentävät, lähipäästöttömät laitteet eli droonit pääsevät nyt yritysten ja tutkijoiden suurennuslasin alle. Tehokkaan, turvallisen ja ammattimaisen toiminnan varmistamiseksi on selätettävä useita merkittäviä haasteita. Tällaisia ovat esimerkiksi alailmatilan lennonvarmistus, lennon hallinta näköyhteyden ulkopuolella ja mahdollisuus suorittaa useita eri tehtäviä yhdellä lennolla. Näitä ja useita muita pulmia ratkoo kansainvälisestikin merkittävä Drolo-projekti.

Drolo-projektissa kehitetään myös suomalaisten droonitoimijoiden liiketoimintamalleja vientinäkökulmasta. Esimerkiksi useiden tehtävien suorittaminen jopa usealle asiakkaalle samalla lennolla parantaa droonien kustannustehokkuutta. Hanke pystyttää Suomen ensimmäisen droonien lennonjohdon testialueen Oulun seudulle. Kumppaneina projektissa on joukko alan keskeisiä kansallisia kaupallisia- ja tutkimustoimijoita. Hanke luo myös ekosysteemin, joka jatkossa synnyttää drooneihin liittyviä innovaatioita ja uutta liiketoimintaa.

Alailmatila droonien käyttöön

Droonien ympärillä tapahtuu nyt paljon. Eurooppalainen lainsäädäntö etenee mahdollistaen uudenlaista ammattimaista käyttöä drooneille. Tulossa on U-Space järjestelmiä eli kaupunkien alailmatilan hallintaratkaisuja, joiden odotetaan olevan käytössä Euroopan laajuisesti – siis Suomessakin - alkuvuodesta 2023. 

- Valitsemamme alue sopii erinomaisesti testialueeksi vaativille kokeiluille, joissa testataan tulevaisuuden miehittämättömän ilmailun ratkaisuja kaikkien kaupunkiseutujen käyttöön. Alueella on vilkas muttei kuitenkaan liian vilkas lentoasema ja lisäksi satama, saaristoa ja kaupunkiympäristöä, kertoo hanketta koordinoiva Petri Mononen VTT:ltä.

- Drolo on merkittävä askel miehittämättömän ja miehitetyn ilmailun toimintamahdollisuuksien lisäämiseen samassa ilmatilassa. Mallinnamme eri vaihtoehtoja turvalliselle ja joustavalle lentoliikenteen sujumiselle. Tämä tarkoittaa myös laajaa ja avointa vuoropuhelua eri toimijoiden välillä, sanoo  asiakkuus- ja markkinointijohtaja Pasi Nikama Fintraffic lennonvarmistuksesta.

Kaupungit ovat edelläkävijöitä palveluilmailussa

Hanke liittyy läheisesti myös kaupunkien tulevaisuuteen – kaupungeilla tulee nimittäin olemaan merkittävä rooli liikkumisen kolmannen ulottuvuuden muuttuessa arkipäiväksi. Myös testialue Oulu on hankkeessa aktiivisesti mukana ja kytkemässä syntyviä palveluja kaupunkilaisten ja yritysten tarpeisiin.

- Seudulta löytyy paljon hankkeeseen liittyviä teknologiayrityksiä ja lisäksi kattava 5G verkko, sanoo johtava tutkija Timo Lind VTT:ltä.
- BusinessOulu on ollut mukana hankkeen valmisteluissa ja näkee miehittämättömän ilmailun useita toimialoja koskettavana digitaalisten palvelujen liiketoiminta-alueena, kertoo BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula.

- Oulu haluaa olla mukana mahdollistamassa uudentyyppisten vähähiilisten ratkaisujen luomista yhteiskehittämällä. Hienoa saada tämä laaja joukko eturivin toimijoita mukaan alueen vahvan tutkimustoiminnan rinnalle, hehkuttaa Heikki Huhmo, Business Oulun yhteyspäällikkö.

Droonien kehitys avaa lukuisia käyttötarkoituksia

Tarjolle tulevissa laitteissa radiotekniikka tulee asteittain perustumaan nopeisiin matkapuhelinverkkopohjaisiin ratkaisuihin (5G, 6G), mikä mahdollistaa toiminnan laajemmilla alueilla ja ilman näköyhteyttä. Näköyhteyden ulkopuolella lentäminen vaatii drooneilta parempaa autonomiaa ja kehittyneempää ympäristön havainnointia. 

- Laajan ekosysteeminsä ansiosta Oulu on luonteva paikka 5G-verkkojen tarjoamien mahdollisuuksien tutkimiseen uusilla liiketoiminta-alueilla, kuten miehittämättömässä ilmailussa. Drolo-projektissa Nokian tavoitteena on jatkaa yritysverkkoratkaisujen kehittämistä drooneja hyödyntämällä, toteaa Erja Sankari, Nokian mobiiliverkkojen globaaleista toimitusketjuista vastaava johtaja.

Droonien suorituskyky kehittyy nopeasti lentoaikojen, kuormankantokyvyn sekä sateen, lumen ja pakkasenkeston osalta. Droonien radioyhteyksien, autonomian ja ilmatilanhallinnan kehittyminen mahdollistaa uusia turvallisia käyttömahdollisuuksia. Esimerkkeinä nähdään droonien laajamittainen käyttö esimerkiksi tavaralogistiikassa, maataloudessa, metsätaloudessa, satamissa, lentoasemilla, rakennusalalla, viranomaistoiminnassa sekä kunnossapito- ja tarkastustehtävissä. Tutkimustyössä drooni on erinomainen alusta kerätä monenlaista dataa keräämiseen ja droonit nähdään myös perinteisen ilmailun puolelle käyttöön tulevien digitaalisten ratkaisuiden kehittämisalustana.

- Teknologian ja laitteiden suorituskyvyn ohessa on tärkeää kehittää myös toimintamalleja. Erilaisten toimijoiden tarpeiden ymmärtäminen sekä niiden sovittaminen ilmailun sääntelyyn ja teknologian tuomiin mahdollisuuksiin on tutkimus- ja kehitystoimintamme ytimessä. Tutkimushanke tarjoaa hyvät puitteet realististen ratkaisujen tuottamiseen monitoimijaympäristössä, kommentoi Ville Somppi, Instan ilmailutuotteiden liiketoimintajohtaja.  

Business Finlandin ja kumppaneiden yhdessä rahoittama, noin 7,5 M€ kokoinen Drolo-projekti alkoi huhtikuussa 2021 ja kestää kaksi vuotta. Hanketta koordinoi VTT ja tutkimuspuolelta kumppaneina ovat Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Vientituotteitaan ja palveluitaan on kehittämässä joukko yrityksiä: Fintraffic lennonvarmistus, Nokia, Insta, TactoTek, Oulun satama, Fleetonomy ja MediaTek.