https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Pieni ja ketterä kaivosrobotti muuttaa kaivosteollisuuden tulevaisuutta

Tampereen yliopiston mekatroniikan tutkimusryhmä on mukana uudessa Horizon 2020 -rahoitusta saaneessa ROBOMINERS-hankkeessa, joka saattaa muuttaa tulevaisuuden kaivosteollisuutta radikaalisti. Tutkijat rakentavat prototyypin pienestä, luontoa jäljittelevästä ja itse itsensä kokoavasta kaivosrobotista, jonka avulla kaivostoiminta on tarkempaa ja ympäristöystävällisempää.

mine

Kuva: Aleksandar Pasaric/Pexels

Nelivuotisessa ROBOMINERS-hankkeessa kehitetään autonomisiin kaivosrobotteihin perustuvaa tulevaisuuden kaivosta, jonka avulla myös pienten ja vaikeasti saavutettavien mineraalivarantojen kaivaminen on mahdollista. Autonomiset kaivosrobotit ovat pienikokoisia, modulaarisia ja luontoa jäljittelevä. Erikoista kehitettävässä prototyypissä on myös se, että se pystyy kokoamaan itse itsensä osista ja konfiguroimaan itsensä eri työtehtäviä varten. Siksi kaivosta varten tarvitaan vain kapea kuilu, jos osat voidaan laskea maan alle.

– Tutkimuksemme voi mullistaa koko kaivosteollisuuden. Tulevaisuudessa ei kenties tarvita enää suuria kaivosalueita, vaan pienet robotit työskentelevät maan alla louhien esiintymät tarkasti ja luontoa vahingoittamatta, professori Kari T. Koskinen Tampereen yliopistosta kertoo.

Kehitteillä oleva robottimainari pystyy työskentelemään myös veden alla, mikä tarkoittaa lisää hyötyjä ympäristölle sekä huomattavia kustannussäästöjä: kaivoksia ei olisi tarpeen pumpata tyhjiksi niihin nousevasta vedestä, mikä vähentää käsiteltävän jäteveden määrää. Myöskään valtavia kasoja jätekiveä ei synny, sillä robotti louhii vain tarpeellisen. Pienet määrät jätekiveä voidaan käyttää jo kaivettujen osien täyttämiseen.

Roboteissa hyödynnetään erilaisia tekoäly- ja koneoppimissovelluksia, joiden avulla ne osaavat liikkua kaivoksessa ja tunnistaa louhittavat mineraalit.

– Esimerkki aivan uudenlaisista sensoreista ovat eräänlaiset keinotekoiset tuntosarvet, joiden avulla robotti havainnoi ympäristöään, Koskinen kertoo.

ROBOMINERS-hankkeen taustalla on huoli Euroopan omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta. Robottien avulla olisi mahdollista päästä käsiksi esimerkiksi vanhoihin, jo perinteisin menetelmin kaivettuihin kaivoksiin jääneisiin varantoihin.

Tamperelaisosaamisen ytimessä

Hankkeessa Tampereen yliopistossa vahvasti mukana olevat Kari T. Koskinen ja tutkimuspäällikkö Jussi Aaltonen mekatroniikan tutkimusryhmästä ovat innoissaan alkaneesta hankkeesta paitsi sen mahdollisesti mukanaan tuomien huimien edistysaskelten vuoksi, myös tamperelaisen tutkimuksen näkökulmasta.

– Meillä on runsaasti moniteknisiin järjestelmiin liittyvää konetekniikan alan osaamista, jota pääsemme nyt hyödyntämään tässä hankkeessa monipuolisesti. Hankkeessa tutkitaan myös esimerkiksi erilaisia menetelmiä esimerkiksi uudentyyppisiin toimilaitteisiin ja niiden säätöön. Työtä on muun muassa useille väitöskirjatutkijoille. Kaivosrobotti on siis vahvasti tutkimushanke, ei vain insinööriratkaisu olemassaolevaan ongelmaan.

– Myös poikkitieteellisyys on isossa roolissa, sillä mukana on insinöörien lisäksi geologeja. Aiemmassa, meille paljon hyödyllistä kaivosalan tuntemusta tuoneessa UNEXMIN-hankkeessa mukana oli myös arkeologeja, Jussi Aaltonen kertoo.

ROBOMINERS-hanketta johtaa espanjalainen Universidad Politecnica de Madrid, ja mukana on Tampereen yliopiston lisäksi 12 muuta partneria, joiden joukossa yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.

Uusimmat artikkelit

25.1.2022 | Alan Uutiset

Tuulivoimatilastot 2021: Tuulivoiman rakentamisessa takana ennätyksellinen vuosi

Suomeen rakennettiin viime vuonna ennätysmäärä uutta tuulivoimaa, vaikka osa rakenteilla olevista projekteista viivästyi ja valmistuu siten vasta tämän vuoden puolella. Rakentamistahti kiihtyy vuosikymmenen puoliväliä kohti mentäessä. Tuulivoima kattaa kymmenisen prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta, mikä on jälleen noussut koronaa edeltävälle tasolle, selviää tuoreista tilastoista.

25.1.2022 | Tutkimus ja koulutus

Väitös: Sanktiot haittaavat logistiikkatoimintojen ulkoistamista ja alan kehittymistä Iranissa

Logistiikkatoimintojen ulkoistaminen kolmansille osapuolille eli 3PL-kumppaneille voisi tuoda tuntuvia hyötyjä iranilaisille yrityksille. Isona haasteena logistiikkakumppanuuksien ja logistiikka-alan kehittymiselle Iranissa ovat kuitenkin maalle asetetut taloudelliset sanktiot sekä valtion tuen puute, käy ilmi Daniel Sahebin Vaasan yliopiston tuotantotalouden alan väitöskirjasta.

Pienreaktoriteknologiaa esillä EXPO 2020 -maailmannäyttelyssä

Teknologiayhtiö Rosatom isännöi pienreaktoripäivän Dubain EXPO 2020 -maailmannäyttelyssä. Pienreaktoripäivä tarjosi kansainvälisen alustan keskusteluille pienreaktoreiden (SMR) eduista, niiden kehitysnäkymistä ja siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää ympäri maailman. Ohjelman avasi multimediaesitys, joka toi esiin pienreaktoreiden etuja erilaisissa ilmasto-olosuhteissa.

Laser puolitti rekka-auton peruuttamiseen käytettävän ajan

Kuljetus- ja varastointipalveluja tarjoava yritys Ajomestarit Oy on ottanut Essityn pehmopaperivaraston lastauslaiturilla käyttöön laserit, jotka helpottavat yhdistelmäajoneuvokuljettajien työtä. Laser piirtää maahan vihreän viivan, jota kuljettaja seuraa peruuttaessaan pari-kolmekymmentä metristä autoa lastauslaituriin. 

Kajave varautuu lauhtuvan sään ja puuskaisen tuulen aiheuttamiin sähkökatkoksiin

Sähköverkkoyhtiö Kajave varautuu lauhtuvan sään ja puuskaisen tuulen aiheuttamiin sähkökatkoksiin Kainuussa. Säätilan muutos on aiheuttanut vikoja sähköverkkoon jo nyt. Vikojen korjaus on käynnissä.

Fazer suunnittelee investointia uuteen makeistehtaaseen Suomessa

Fazer kertoo suunnittelevansa investointia uuteen makeistehtaaseen Suomessa. Toteutuessaan uusi tehdas korvaisi nykyiset makeistehtaat Vantaalla ja Lappeenrannassa. Päätös tehtaan mahdollisesta rakentamisesta ja sen sijainnista tehdään tulevan kevään aikana.

17.11.2021 | Kumppaniartikkeli

Fescon tarjoaa ympäristöystävällistä kuonaa hiekkapuhalluksen korvaajaksi

Patentoitu kvartsivapaa masuunikuona eli Granuli otettiin käyttöön korvaavana tuotteena perinteiselle luonnohiekalle. Hyödyt ovat merkittävät ympäristölle ja ihmisten terveydelle.