Akkujen kierrätyslaitoksella vastaanotetaan, välivarastoidaan ja käsitellään käytöstä poistettuja autojen ja teollisuuden akkuja. Käsittelyssä akut murskataan ja murskauksen jälkeen muovit, metallit ja lyijypasta erotellaan koneellisesti ja toimitetaan sen jälkeen hyötykäyttöön. Lyijyä käytetään mm. uusien akkujen valmistukseen ja muovi kierrätetään akkukoteloiden materiaaliksi. 

Suomen Akkukeräys Oy sijaitsee satama-alueella, jossa on ennestään vaarallisia kemikaaleja varastoivia ja käsitteleviä laitoksia. Akkujen murskauksessa syntyneet komponentit kuljetetaan merikonteissa jatkokäsiteltäviksi Eurooppaan. Akkujen esikäsittely vähentää kuljetukseen liittyviä riskejä.

Milloin tarvitaan Tukesin lupa? 

–Tukesin kemikaaliturvallisuuslupa tarvitaan, jos laitoksella käsitellään ja varastoidaan laajamittaisesti vaarallisia kemikaaleja, sanoo ylitarkastaja Matti Peippo Tukesista lehdistötiedotteessa.
Laitoksen on itse pidettävä kirjaa, mitä kemikaaleja tai jätteitä toiminnassa käytetään tai syntyy, sekä mitä vaaraominaisuuksia niillä on. Toiminnan laajentuessa myös lupatarpeet voivat muuttua. Avuksi toiminnan luvanvaraisuuden selvittämiseen ja seuraamiseen on kehitetty  laskuri , joka hyödyntää viranomaisten kemikaalirekisterejä. 
Vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja varastointiin tarvitaan Tukesin lupa, jos toiminnasta voi aiheutua suuronnettomuusvaaraa. Lupavelvoite koskee myös sellaisten esineiden käsittelyä ja varastointia, jotka sisältävät vaarallisia aineita ja voivat purkautua esineistä varastoinnin tai käsittelyn yhteydessä aiheuttaen suuronnettomuusvaaran. Tällainen vaara on lyijyakkujen murskauksessa ja läjityksessä. 

Laitoksen on tunnistettava ja hallittava turvallisuusriskit 

Lyijyakkujen käsittelyyn liittyy paloriskejä. Lisäksi riskinä on ympäristölle haitallisen lyijyn ja lyijy-yhdisteiden joutuminen maaperään tai vesiympäristöön. Sähkövarausta sisältävät akut saattavat oikosulkuun joutuessaan sytyttää tulipalon. Myös lyijyakkujen sekaan joutuneet litiumioniakut aiheuttavat merkittävän paloriskin. 
– Lupapäätöksessä asetettiin ehtoja erityisesti paloturvallisuutteen liittyen. Hakija tunnisti tulipalot tapahtumaketjuksi, joiden seurauksena kiinteät niukkaliukoiset lyijy-yhdisteet voisivat päästä leviämään laitosalueelta ympäristöön. Palojen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ja palokuorman pitäminen vähäisenä ja erillään syttymislähteistä ovat tärkeitä varautumiskeinoja tulipalojen estämisessä, Peippo kertoo.
Jos varautumisesta huolimatta laaja tulipalo pääsee syntymään akkuvarastossa, voi satama-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä aiheutua välitöntä vaaraa rikkihaposta peräisin olevista rikin oksideista. Tukesin valvomilla kemikaalilaitoksilla on velvoite tiedottaa alueella toisilleen ja väestölle mahdollisista onnettomuusvaaroista ja niiden vaikutuksista. 
Tukes valvoo laitoksen toimintaa ja tekee sinne käyttöönottotarkastuksen sekä määräaikaistarkastuksia valvontasuunnitelman mukaisesti. Tarkastuksilla valvotaan, että yritys noudattaa turvallisuusselvityksessään kuvaamia menettelyitä esimerkiksi riskien arvioimisesta, kunnossapidosta, henkilöstön kouluttamisesta sekä onnettomuusharjoitusten järjestämisestä. 

Lyijyakkujen kierrätys säästää ympäristöä ja edistää kiertotaloutta

Jokainen yritys ja kansalainen voi omalta osaltaan edistää kiertotaloutta huolehtimalla akkujen oikeanlaisesta kierrätyksestä. Lyijyakkujen kierrätys vähentää tarvetta louhia uutta materiaalia maaperästä. Akkujen materiaalit käytetään hyödyksi monilla tavoin, esim. valmistamalla uusia akkuja ja akkukoteloita. Viemällä lyijyakut oikeanlaisiin keräyspisteisiin estetään vaarallisten aineiden päätyminen luontoon. 
Lyijyakkujen keräyspisteinä toimivat muun muassa jäteasemat, vaarallisten jätteiden keräyspisteet, akkujen myyjät, autohuollot, romukauppiaat sekä akkukierrätyslaitokset. 
Litiumioniakut eivät kuulu keräyksessä lyijyakkujen sekaan, vaan ne pitää laittaa erikseen vaarallisen jätteen keräykseen. Litiumioniakkuja on esimerkiksi sähkötyökaluissa, sähköpyörissä, läppäreissä ja kännyköissä.