https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tukesin kemikaaliturvallisuuslupa Suomen Akkukeräykselle – laitoksella lyijyakuista erotetaan hyötymetallit jatkojalostukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut Suomen Akkukeräys Oy:lle luvan varastoida laajamittaisesti lyijyakkuromua, jätteenkäsittelyssä syntyviä vaarallisia jätteitä ja kemikaaleja. Yritys murskaa Raumalla sijaitsevassa kierrätyslaitoksessa teollisuudessa ja ajoneuvoissa käytettyjä lyijyakkuja. Akuista erotetaan hyötymetallit, jotka toimitetaan Eurooppaan jatkojalostettavaksi.

lyijyakkujen-kierratys

Akkujen kierrätyslaitoksella vastaanotetaan, välivarastoidaan ja käsitellään käytöstä poistettuja autojen ja teollisuuden akkuja. Käsittelyssä akut murskataan ja murskauksen jälkeen muovit, metallit ja lyijypasta erotellaan koneellisesti ja toimitetaan sen jälkeen hyötykäyttöön. Lyijyä käytetään mm. uusien akkujen valmistukseen ja muovi kierrätetään akkukoteloiden materiaaliksi. 

Suomen Akkukeräys Oy sijaitsee satama-alueella, jossa on ennestään vaarallisia kemikaaleja varastoivia ja käsitteleviä laitoksia. Akkujen murskauksessa syntyneet komponentit kuljetetaan merikonteissa jatkokäsiteltäviksi Eurooppaan. Akkujen esikäsittely vähentää kuljetukseen liittyviä riskejä.

Milloin tarvitaan Tukesin lupa? 

–Tukesin kemikaaliturvallisuuslupa tarvitaan, jos laitoksella käsitellään ja varastoidaan laajamittaisesti vaarallisia kemikaaleja, sanoo ylitarkastaja Matti Peippo Tukesista lehdistötiedotteessa.
Laitoksen on itse pidettävä kirjaa, mitä kemikaaleja tai jätteitä toiminnassa käytetään tai syntyy, sekä mitä vaaraominaisuuksia niillä on. Toiminnan laajentuessa myös lupatarpeet voivat muuttua. Avuksi toiminnan luvanvaraisuuden selvittämiseen ja seuraamiseen on kehitetty  laskuri , joka hyödyntää viranomaisten kemikaalirekisterejä. 
Vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja varastointiin tarvitaan Tukesin lupa, jos toiminnasta voi aiheutua suuronnettomuusvaaraa. Lupavelvoite koskee myös sellaisten esineiden käsittelyä ja varastointia, jotka sisältävät vaarallisia aineita ja voivat purkautua esineistä varastoinnin tai käsittelyn yhteydessä aiheuttaen suuronnettomuusvaaran. Tällainen vaara on lyijyakkujen murskauksessa ja läjityksessä. 

Laitoksen on tunnistettava ja hallittava turvallisuusriskit 

Lyijyakkujen käsittelyyn liittyy paloriskejä. Lisäksi riskinä on ympäristölle haitallisen lyijyn ja lyijy-yhdisteiden joutuminen maaperään tai vesiympäristöön. Sähkövarausta sisältävät akut saattavat oikosulkuun joutuessaan sytyttää tulipalon. Myös lyijyakkujen sekaan joutuneet litiumioniakut aiheuttavat merkittävän paloriskin. 
– Lupapäätöksessä asetettiin ehtoja erityisesti paloturvallisuutteen liittyen. Hakija tunnisti tulipalot tapahtumaketjuksi, joiden seurauksena kiinteät niukkaliukoiset lyijy-yhdisteet voisivat päästä leviämään laitosalueelta ympäristöön. Palojen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ja palokuorman pitäminen vähäisenä ja erillään syttymislähteistä ovat tärkeitä varautumiskeinoja tulipalojen estämisessä, Peippo kertoo.
Jos varautumisesta huolimatta laaja tulipalo pääsee syntymään akkuvarastossa, voi satama-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä aiheutua välitöntä vaaraa rikkihaposta peräisin olevista rikin oksideista. Tukesin valvomilla kemikaalilaitoksilla on velvoite tiedottaa alueella toisilleen ja väestölle mahdollisista onnettomuusvaaroista ja niiden vaikutuksista. 
Tukes valvoo laitoksen toimintaa ja tekee sinne käyttöönottotarkastuksen sekä määräaikaistarkastuksia valvontasuunnitelman mukaisesti. Tarkastuksilla valvotaan, että yritys noudattaa turvallisuusselvityksessään kuvaamia menettelyitä esimerkiksi riskien arvioimisesta, kunnossapidosta, henkilöstön kouluttamisesta sekä onnettomuusharjoitusten järjestämisestä. 

Lyijyakkujen kierrätys säästää ympäristöä ja edistää kiertotaloutta

Jokainen yritys ja kansalainen voi omalta osaltaan edistää kiertotaloutta huolehtimalla akkujen oikeanlaisesta kierrätyksestä. Lyijyakkujen kierrätys vähentää tarvetta louhia uutta materiaalia maaperästä. Akkujen materiaalit käytetään hyödyksi monilla tavoin, esim. valmistamalla uusia akkuja ja akkukoteloita. Viemällä lyijyakut oikeanlaisiin keräyspisteisiin estetään vaarallisten aineiden päätyminen luontoon. 
Lyijyakkujen keräyspisteinä toimivat muun muassa jäteasemat, vaarallisten jätteiden keräyspisteet, akkujen myyjät, autohuollot, romukauppiaat sekä akkukierrätyslaitokset. 
Litiumioniakut eivät kuulu keräyksessä lyijyakkujen sekaan, vaan ne pitää laittaa erikseen vaarallisen jätteen keräykseen. Litiumioniakkuja on esimerkiksi sähkötyökaluissa, sähköpyörissä, läppäreissä ja kännyköissä. 

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.