Vuoden 2013 Pintakäsittelypäivillä oli koolla kansallinen metallien korroosion ja pintakäsittelyn huippuosaaminen. Alan ammattilaiset kuuluivat useaan yhdistykseen. Tilaisuuden yhteydessä sovittiin yhteinen tahtotila. Päätettiin yksinkertaisesti, että ryhdytään hoitamaan asioita yhdessä ja siitä se lähti.

Metallien pintakäsittelytekniikan parissa Suomessa toimivat seuraavat yhdistykset: Teräsrakennusyhdistyksen Pintakäsittelyjaosto (TRY) , Suomen Korroosioyhdistys ry (SKY) , Suomen Tuotemaalaustekninen Yhdistys ry (SUMMA) ja Suomen Korroosio Urakoitsijat (SKU) .

Kullakin yhdistyksellä on oma historiansa ja syynsä miksi ne on perustettu. Tarkemmat kuvaukset yhdistysten päätoimialasta löytyvät niiden kotisivuilta. Linkit sivuille löytyvät artikkelin lopusta.

Muutos oli tarpeen

Yhteistyökeskustelujen taustalla oli tarve kehittää toimintaa. Kansallisesti resurssimme ovat niukat korroosionestossa ja pintakäsittelyssä, joten henkisten voimavarojen mahdollisimman tehokas yhdistäminen tuo yhteistä kilpailukykyä avautuvilla markkinoilla. Eri yhdistysten aktiviteeteissa on jonkin verran päällekkäisyyttä, jota yhteistyö keventää. Lisäksi verkostoituminen on aikamme ilmiö. Se tuo uusia keinoja menestyä.

Alkukeskusteluissa listattiin yhteistyökohteiksi muun muassa koulutus, alan teknisen tiedon julkaiseminen ja osaamisen levittäminen sekä osallistuminen erilaisiin tapahtumiin. Myös järjestöjen kotisivujen sisällön koordinointi auttaa kohdennetun tiedon levittämisessä.

Teknisillä aloilla tarvitaan monitasoista ammatti- ja erikoiskoulutusta. Pintakäsittelytekniikan kehittymisen seuraaminen edellyttää täydennyskoulutusta ja uutena osa-alueena on yhä tärkeämpään asemaan noussut osaamistason sertifiointi. Koulutusta tulee tarjota koko maan kattavasti, joten luontaisina yhteistyökumppaneina ovat eritasoisten oppilaitosten ohella myös aikuiskoulutuskeskukset.

Koulutuksen ohella alaan liittyvä tietojen seuraaminen ja jakaminen sekä kääntäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Osallistumalla standardisointiin voidaan varmistaa, että teollisuutemme käyttää oikeita menettelytapoja ja ratkaisuja. Standardisointi auttaa myös kansallisten innovaatioidemme pääsyä vientimarkkinoille.

Messut ja muut teolliset tapahtumat ovat hyvä foorumi jakaa osaamista ja uutta tietoa. Ne tarjoavat myös parhaan foorumin verkostoitumiseen ja mahdollisuuden teematilaisuuksien järjestämiseen.

Missä mennään nyt?

Viime vuonna järjestettiin pari koulutustilaisuutta, joissa onnistunut yhteistyö näkyi. Terärakennusyhdistyksen Pintakäsittelyjaosto sekä Frami Oy järjestivät yhteistyössä kahden päivän koulutustilaisuuden sinkityksestä ja maalauksesta Seinäjoella. Koulutuksessa käsiteltiin varsinkin niitä seikkoja, joita suunnittelijan tulee tietää ja ottaa huomioon tuotteita suunniteltaessa ja pintakäsittelyä valittaessa.

Koulutuspäivillä oli yhteensä 12 eri esiintyjää 6 eri yrityksestä, joten oppia saatiin useista asioista ja erilaisista näkökulmista. Tilaisuus sai kiinnostuneen vastaanoton, sillä osallistujia oli molempina päivinä yli 30 henkeä ympäri Suomea.

Toinen vastaava tilaisuus järjestettiin Ammattiopisto Tavastian tiloissa Hämeenlinnassa, sillä yksiköllä on pitkät perinteet teollisen pintakäsittelyn koulutuksessa. Seminaariin osallistuivat pintakäsittelyalan nuorisoasteen opiskelijat sekä aikuisopiskelijat. Mukana oli myös paikallisten yritysten edustajia.

Pintakäsittelyn opiskelijat kiittelivät tilaisuuden jälkeen aihevalintoja sekä asiantuntemusta. Päivän kestäneessä tilaisuudessa jaettiin uusinta tietoa suoraan työelämän toimijoilta.

– Koimme erittäin tärkeäksi yhteistyön TRY:n pintakäsittelyjaoston ja Summan kanssa sekä päätimme tehdä seminaarista jokavuotisen, vahvisti Tavastian edustaja toteutuksen onnistumisen.

Kuluvalle vuodelle on yhteistyötä päätetty laajentaa messuihin. Alan toimijoilla on mahdollisuus osallistua vuosittain pidettäville ja aina täyteen myydyille Alihankinta-messuille syyskuussa. Lisäksi Teräsrakenneyhdistyksen pintakäsittelyjaosto tulee järjestämään vierailun Aurajoki Oy:n Pirkkalan tehtaalle tutustumaan kuumasinkitykseen ja kuumasinkityslaitoksen naapurissa olevaan maalaamoon. Samassa yhteydessä pidetään luentoja, joiden aiheet liittyvät sinkitykseen ja sen maalaukseen.

Alan toimija yhdessä. Kuvassa vasemmalta lukien: Jouko Kouhi/TRY, Matti Heiniluoma/SKU (Corro-Kolmio Oy), Risto Sipilä/TRY:n Pintakäsittelyjaoston puheenjohtaja (Ruukki Construction Oy), Kari Sandberg/TRY:n Pintakäsittelyjaosto (Teknos Oy), Juhani Ylitalo/TRY:n Pintakäsittelyjaoston varapuheenjohtaja (Aurajoki Oy), Hannu Tarvainen/SUMMA (Ponsse Oyj), Jan Sjöberg/SKY (Teknos Oy), Veikko Numminen/TRY:n Pintakäsittelyjaoston sihteeri (Kuva: Tommi Ahlberg, Rakennusteollisuus RT).

Mitä on saavutettu ja kuinka jatketaan?

Voimavarojen yhdistäminen näkyy jo toiminnassa. Yhteistyö on selkeästi tuonut uutta tehoa.

– Aiemmin järjestöt ja yritykset toimivat yksinään. Nyt esimerkiksi koulutustilaisuuksista ja artikkeleista tieto leviää helpommin tarvitsijoille. Näin asiantuntijoiden osaamista voidaan hyödyntää laajemmin, toteaa TRY:n Pintakäsittelyjaoston puheenjohtaja Risto Sipilä.

– Yhteistyön ansiosta yhdistys on saanut laajemman näkemyksen pintakäsittelyalasta, täydentää FSP Finnish Steel Painting Oy:n teknologiajohtaja Jukka Lähde.

– Lisäksi yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus olla yhdistyksenä esillä muiden alan yhdistysten tilaisuuksissa, mikä edelleen täydentää yhteistyötä, hän jatkaa.

– Yhteistyö on tuonut lisää voimavaroja tiedon levittämiseen esimerkiksi yhteisten koulutustapahtumien muodossa, kertoo TRY:n Pintakäsittelyjaoston sihteeri Veikko Numminen.

– Jatkossa toteutetaan yhdessä suunniteltuja koulutustilaisuuksia. Alan tietoa jaetaan TRY:n kotisivuilla, alan lehdissä ja järjestetään yhdessä seminaari syksyn alihankintamessuilla, toteaa Risto Sipilä jo sovituista toimenpiteistä.

– Pyritään saamaan TRY:n jäseniksi lisää pintakäsittelystä kiinnostuneita yrityksiä, jotka näin pääsevät mukaan jaoston toimintaan, täydentää Veikko Numminen.

– Nyt on hyvä keskittyä tämän yhteistyön hyödyntämiseen ja ottaa siitä kaikki irti muutaman vuoden aikaperiodilla. Samalla tulee luoda katseet Euroopassa toimiviin saman alan yhdistyksiin ja solmia suhteet vastaaviin toimijoihin, päättää Jukka Lähde. 

Martti Hakonen,

Promaint-lehti