Fortum tuo älykkään lämmityksen ohjauksen lähes kaikkiin Espoon Asuntojen koteihin

Fortum SmartLiving -palvelu asennetaan tämän syksyn aikana lähes kaikkiin Espoon Asuntojen omistamiin asuntoihin. Hanke on kokoluokaltaan Pohjoismaiden suurin.

greenenergy

Fortum SmartLiving -palvelu perustuu osin Leanheatin kehittämään teknologiaan, jossa tekoäly ohjaa automaattisesti kiinteistön lämmitystä asuntojen todellisen sisälämpötilan ja sääennusteen perusteella. Fortum on pilotoinut älykästä lämmityksensäätöjärjestelmää ja lämpöenergian kysyntäjoustoa Espoon Asuntojen kiinteistöissä vuodesta 2015 alkaen. Yhtiön mukaan kokemukset ovat olleet positiivisia.

- SmartLiving-palvelun avulla on parannettu asumismukavuutta, pienennetty lämmityskustannuksia ja tehostettu lämmöntuotantoa. Lämmönkulutus on pienentynyt pilottikiinteistöissä jopa 10 prosenttia, yhtiö kertoo lehdistötiedotteessa.

- Päätös Fortum SmartLiving -palvelun laajentamisesta lähes kaikkiin asuntoihimme on meille luonteva tapa jatkaa aloittamiamme ilmastotoimia. Toteutamme samalla Espoon kaupungin ilmasto-ohjelmaa ja toimimme kaupungin strategian mukaisesti ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä, sanoo Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.

Kohti hiilineutraalia kaukolämpöä

Espoossa kaukolämmöstä huolehtiva Fortum ja Espoon kaupunki ovat tehneet yhteisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa osapuolet sitoutuvat yhdessä kehittämään Espoon kaukolämmöstä hiilineutraalin vuoteen 2020-luvun loppuun mennessä.

Tavoite hiilineutraalista kaukolämmöstä vaatii kehittämistä ja investointeja uusiin ratkaisuihin, jotka hyödyntävät hukkalämpövirtoja, bio- ja kierrätyspolttoaineita, geotermistä energiaa sekä kiinteistöjen älykästä lämmityksenohjausta. Kaikkien näiden ratkaisujen mahdollistajana toimii avoin ja kattava kaukolämpöverkko.

Fortum SmartLiving on esimerkki digitaalisista ratkaisuista, joilla kaukolämmön käyttäjät voivat säästää energiaa asumismukavuudesta tinkimättä. Ympäristönäkökulma on tärkeä myös Espoon Asunnoille.

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

Fortumilta ratkaisu jätteenpolton tuhkaongelmaan

Fortum avaa lähiviikkojen aikana Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen Porin Mäntyluodossa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu tuhkan polttamisen mukana syntyvän suolaongelman poistamiseksi.

15.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

IoT:n hyödyntäminen yrityksissä on merkittävässä kasvussa

Elisan teettämän tutkimuksen* mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä. Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.