https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Kiertotalouden yhteislaboratorio avautui Espoon Otaniemessä

Geologian tutkimuskeskus GTK, VTT ja Aalto-yliopisto kehittävät Circular Raw Materials Hubissa ratkaisuja hiilineutraalin ja resurssitehokkaan yhteiskunnan tarpeisiin yhdessä teollisuuden kanssa. Laitos palvelee sekä tutkimusta että erilaisia sidosryhmiä, kuten kasvavaa akkuteollisuutta, ja kouluttaa tulevaisuuden kiertotalousosaajia.

A_yo

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Ted Nuorivaara tutkii, miten eri kemikaalipitoisuudet vaikuttavat liuoksen kuplakokoon ja muodostuvaan vaahtoon. Rikastus- ja kierrätysprosessissa halutut mineraalihiukkaset nousevat kuplien mukana pintaan ja arvottomat mineraalit jäävät lietteeseen. Kuplakoko ja vaahdon pysyvyys vaikuttavat prosessin toimivuuteen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Maailmantalous nielee vuodessa 92,8 miljardia tonnia mineraaleja, fossiilisia polttoaineita, metalleja ja biomassaa. Vain yhdeksän prosenttia tästä palaa kiertoon, mikä uhkaa ilmastoa, resurssien riittävyyttä ja kestävän kasvun mahdollisuuksia.

- Kiertotalouden ja kestävän kasvun haasteiden ratkominen edellyttävät poikkitieteellistä otetta, tutkijoiden ja yritysten välistä syvää yhteistyötä sekä huippuluokan tutkimusinfrastruktuuria. Uusi yhteislaboratoriomme on konkreettinen askel tähän suuntaan. Lisäksi se mahdollistaa tulevaisuuden ratkaisijoiden kouluttamisen, sanoo johtaja Saku Vuori Geologian tutkimuskeskuksesta.

5 miljardin euron markkinat

Uuteen laboratorioon muuttavat muun muassa Aalto-yliopiston apulaisprofessorit Rodrigo Serna ja Mari Lundström tutkimusryhmineen. Mari Lundström vetää akkumetallien kiertotaloutta edistävää BATCircle-konsortiota, jossa on mukana neljä yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja 23 yritystä. Uusiutuvan energian varastointi ja liikenteen sähköistyminen lisäävät akkumetallien tarvetta, ja konsortion tavoitteena onkin, että Suomeen syntyisi jopa viiden miljardin euron akkumarkkinat.

- Uudet tilat ovat ihanteelliset metallien kiertotaloustutkimukselle – laboratoriossa pystytään tutkimaan ja kehittämään lähes kaikkia yksikköprosesseja kierrätetystä elektroniikkajätteestä tai malmin rikastuksesta korkean puhtausasteen metallituotteisiin saakka. Läheinen ja pitkäjänteinen yhteistyö alan yritysten kanssa tukee sekä tutkimusta että teollista toimintaa metallien kiertotalouden parissa, Lundström sanoo.

Saku Vuoren mukaan kuluttajia kiinnostaa entistä enemmän materiaalien alkuperä ja alkutuotannon vastuullisuus.

- Mineraalien jäljitettävyys on esimerkki alueesta, jota Suomen Akatemian rahoituksella hankituilla tutkimuslaitteilla edistämme. Energiamurroksen tarvitsemien akkujen käytön kasvu on aiheuttanut esimerkiksi erittäin suuren kysynnän litiumille, josta ei ole olemassa aiemmin tuotettua merkittävää varantoa, jota voisi kierrättää. Siksi on keskeistä, että alkutuotannon kestävyydestä huolehtiminen on erottamaton osa myös kestävästi kasvavaa kiertotaloutta, toteaa Vuori

VTT:ltä tiloihin muuttavat tutkimusaluejohtajien Tarja Laitisen ja Tuulamari Helajan tutkimusryhmät, jotka keskittyvät teollisuuden kiertotaloutta edistäviin ratkaisuihin. Kiertotalouden projektikokonaisuudessa isoja teemoja ovat kestävän kehityksen mukaiset talteenottoprosessit, teollisten sivuvirtojen hyödyntäminen korkean jalostusarvon tuotteissa sekä digitaalinen materiaalikehitys. VTT:llä on esimerkiksi kehitetty kaivosten rikastushiekoista sähköä eristäviä pinnoitteita, joiden kulumiskestävyys on jopa parempi kuin vastaavilla primääriraaka-aineista valmistetuilla pinnoitteilla.

- Circular Raw Materials Hub tuo mineraalipohjaisten raaka-aineiden arvoketjun tutkimustoimijat yhteen visioimaan ratkaisuja hiilineutraalin ja resurssitehokkaan yhteiskunnan tarpeisiin. Maailma muuttuu isosti ja nopeasti, kun yritykset löytävät kiertotalouden aidot liiketoimintamahdollisuudet, Tarja Laitinen sanoo.

- Uuteen yhteiseen infrastruktuuriin on investoitu 5 miljoonaa euroa, joista 70 prosenttia on Suomen Akatemian FIRI-rahoitusta. Merkittäviä panostuksia on tarkoitus tehdä myös jatkossa, sanoo puolestaan Aalto-yliopiston professori, laitosjohtaja Jari Koskinen.

Uusi laboratorio on keskeinen osa laajempaa Otaniemen infrastruktuuria, jota täydentävät myös muut tutkimusinfrastruktuurit kuten VTT:n Tampereella olevat materiaalitekniikan laboratoriot, Bioruukki Espoon Kivenlahdessa ja GTK:n koerikastustehdas Outokummussa (GTK Mintec).

Uusimmat artikkelit

Konepajateollisuuden tehokkuuden edistäjä

Metallintyöstössä käytettävät lastuamisnesteet vaikuttavat suoraan konepajateollisuuden tuotannon tehokkuuteen, laatuun, ekologisuuteen sekä koneistajan työskentelyolosuhteisiin. Parhaimmillaan oikealla lastuamisnesteen valinnalla saadaan säästettyä aikaa, rahaa, koneita, ihmisiä ja luontoa.

11.8.2022 | Alan Uutiset

Kaivosteollisuusala koolle 25.−27.10.2022 FinnMateria-ammattimessuille

FinnMateria, Pohjoismaiden johtavat kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden, kiertotalouden ja maarakentamisen erikoismessut, järjestetään 25.−27.10.2022 Paviljongissa. ”Ammattimessuja odotetaan innolla, ja FinnMateria on lähes loppuunmyyty”, sanoo FinnMateria-messumyynnistä vastaava myyntipäällikkö Hannu Mennala Jyväskylän Messuilta.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

15.6.2022 | Tutkimus ja koulutus

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.

10.5.2022 | Kumppaniartikkeli

Loppuu se kuluminen – kestävillä ratkaisuilla huolettomuutta teollisuuden kunnossapitoon

Panssariteräksestä valmistetut siirtoruuvit, sykloonit, puhaltimet, putkistot ja monet muut teollisuuslaitteet altistuvat jatkuvasti kulumiselle. Halpa tuotanto ja vääränlaiset sovellukset ovat kuluttaneet laitteiden lisäksi panssariteräksen mainetta. Kestävä ratkaisu on kuitenkin olemassa. Ajatus laadusta, ennakoivasta kunnossapidosta ja elinkaariajattelusta jalkautuu teollisuuteen hitaasti mutta varmasti, luottaa Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma.