https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Kiertotalouden yhteislaboratorio avautui Espoon Otaniemessä

Geologian tutkimuskeskus GTK, VTT ja Aalto-yliopisto kehittävät Circular Raw Materials Hubissa ratkaisuja hiilineutraalin ja resurssitehokkaan yhteiskunnan tarpeisiin yhdessä teollisuuden kanssa. Laitos palvelee sekä tutkimusta että erilaisia sidosryhmiä, kuten kasvavaa akkuteollisuutta, ja kouluttaa tulevaisuuden kiertotalousosaajia.

A_yo

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Ted Nuorivaara tutkii, miten eri kemikaalipitoisuudet vaikuttavat liuoksen kuplakokoon ja muodostuvaan vaahtoon. Rikastus- ja kierrätysprosessissa halutut mineraalihiukkaset nousevat kuplien mukana pintaan ja arvottomat mineraalit jäävät lietteeseen. Kuplakoko ja vaahdon pysyvyys vaikuttavat prosessin toimivuuteen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Maailmantalous nielee vuodessa 92,8 miljardia tonnia mineraaleja, fossiilisia polttoaineita, metalleja ja biomassaa. Vain yhdeksän prosenttia tästä palaa kiertoon, mikä uhkaa ilmastoa, resurssien riittävyyttä ja kestävän kasvun mahdollisuuksia.

- Kiertotalouden ja kestävän kasvun haasteiden ratkominen edellyttävät poikkitieteellistä otetta, tutkijoiden ja yritysten välistä syvää yhteistyötä sekä huippuluokan tutkimusinfrastruktuuria. Uusi yhteislaboratoriomme on konkreettinen askel tähän suuntaan. Lisäksi se mahdollistaa tulevaisuuden ratkaisijoiden kouluttamisen, sanoo johtaja Saku Vuori Geologian tutkimuskeskuksesta.

5 miljardin euron markkinat

Uuteen laboratorioon muuttavat muun muassa Aalto-yliopiston apulaisprofessorit Rodrigo Serna ja Mari Lundström tutkimusryhmineen. Mari Lundström vetää akkumetallien kiertotaloutta edistävää BATCircle-konsortiota, jossa on mukana neljä yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja 23 yritystä. Uusiutuvan energian varastointi ja liikenteen sähköistyminen lisäävät akkumetallien tarvetta, ja konsortion tavoitteena onkin, että Suomeen syntyisi jopa viiden miljardin euron akkumarkkinat.

- Uudet tilat ovat ihanteelliset metallien kiertotaloustutkimukselle – laboratoriossa pystytään tutkimaan ja kehittämään lähes kaikkia yksikköprosesseja kierrätetystä elektroniikkajätteestä tai malmin rikastuksesta korkean puhtausasteen metallituotteisiin saakka. Läheinen ja pitkäjänteinen yhteistyö alan yritysten kanssa tukee sekä tutkimusta että teollista toimintaa metallien kiertotalouden parissa, Lundström sanoo.

Saku Vuoren mukaan kuluttajia kiinnostaa entistä enemmän materiaalien alkuperä ja alkutuotannon vastuullisuus.

- Mineraalien jäljitettävyys on esimerkki alueesta, jota Suomen Akatemian rahoituksella hankituilla tutkimuslaitteilla edistämme. Energiamurroksen tarvitsemien akkujen käytön kasvu on aiheuttanut esimerkiksi erittäin suuren kysynnän litiumille, josta ei ole olemassa aiemmin tuotettua merkittävää varantoa, jota voisi kierrättää. Siksi on keskeistä, että alkutuotannon kestävyydestä huolehtiminen on erottamaton osa myös kestävästi kasvavaa kiertotaloutta, toteaa Vuori

VTT:ltä tiloihin muuttavat tutkimusaluejohtajien Tarja Laitisen ja Tuulamari Helajan tutkimusryhmät, jotka keskittyvät teollisuuden kiertotaloutta edistäviin ratkaisuihin. Kiertotalouden projektikokonaisuudessa isoja teemoja ovat kestävän kehityksen mukaiset talteenottoprosessit, teollisten sivuvirtojen hyödyntäminen korkean jalostusarvon tuotteissa sekä digitaalinen materiaalikehitys. VTT:llä on esimerkiksi kehitetty kaivosten rikastushiekoista sähköä eristäviä pinnoitteita, joiden kulumiskestävyys on jopa parempi kuin vastaavilla primääriraaka-aineista valmistetuilla pinnoitteilla.

- Circular Raw Materials Hub tuo mineraalipohjaisten raaka-aineiden arvoketjun tutkimustoimijat yhteen visioimaan ratkaisuja hiilineutraalin ja resurssitehokkaan yhteiskunnan tarpeisiin. Maailma muuttuu isosti ja nopeasti, kun yritykset löytävät kiertotalouden aidot liiketoimintamahdollisuudet, Tarja Laitinen sanoo.

- Uuteen yhteiseen infrastruktuuriin on investoitu 5 miljoonaa euroa, joista 70 prosenttia on Suomen Akatemian FIRI-rahoitusta. Merkittäviä panostuksia on tarkoitus tehdä myös jatkossa, sanoo puolestaan Aalto-yliopiston professori, laitosjohtaja Jari Koskinen.

Uusi laboratorio on keskeinen osa laajempaa Otaniemen infrastruktuuria, jota täydentävät myös muut tutkimusinfrastruktuurit kuten VTT:n Tampereella olevat materiaalitekniikan laboratoriot, Bioruukki Espoon Kivenlahdessa ja GTK:n koerikastustehdas Outokummussa (GTK Mintec).

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.