Lämpöpumppuinvestoinnit jo puoli miljardia vuodessa – SULPU ry

Lämpöpumppujen sekä kappalemääräinen että erityisesti euromääräinen myynti kasvoi viime vuonna. Isojen lämpöpumppujen kauppa jatkoi vilkastumistaan. Reiluun 60 000 asennettuun lämpöpumppuun investoitiin lähes puoli miljardia vuodessa.

LP_kaavio

Lämpöpumppujen prosessikaavio (Sulpu)

Vuonna 2017 asennettujen lämpöpumppujen lämpöteho oli 500 MW. Viime vuonna asennetut pumput raastavat talojen ympäriltä energiaa reilut puoli terawattituntia vuodessa. Suomeen on asennettu nyt yli 800.000 lämpöpumppua ja niillä tuottavat uusiutuvaa energiaa vuosittain 6-7 TWh.

- Huomion arvoista on, että tämän valtavan investoinnin ympäristöön ja ilmastomuutoksen torjumiseen ovat tehneet pääasiassa talojen omistajat omilla rahoillaan. Kuluttajien päätöksentekoa on toki helpottanut lämpöpumppujen erinomainen kannattavuus, yhdistys kertoo lehdistötiedotteessa.

Noin puolen miljardin vuosi-investointitahti

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2017 62 000 kappaletta, mikä oli reilut 3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmalämpöpumppujen myynti oli 47 000, maalämpöpumppujen 8000, ilma-vesilämpöpumppujen 4000 ja poistoilmalämpöpumppujen 3000 kappaletta. Maalämpöä lukuunottamatta kappalemäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Maalämmön kappalemäärät laskivat viitisen prosenttia, mutta toimitettujen järjestelmien koot kasvoivat huomattavasti. Tämän vuoksi tuonkin sektorin euromääräinen myynti kasvoi.

- Oman lisänsä maalämpöpumppujen eurokasvuun toi invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti viime vuonna – toteaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUsta.

- 62 000 lämpöpumppujärjestelmätoimituksen arvo on reilut 400 miljoonaa. Kun siihen lisätään SULPUn tilastoista puuttuvat megawattiluokan lämpöpumppujärjestelmät kaukolämmön/-jäähdytyksen tuotantoon, teollisuuteen, kauppakeskuksiin ja muihin palvelurakennuksiin sekä lämpöpumppuliiketoiminnan oheistoiminnot kuten suunnittelu, toimitusvalvonnat, huollot ja muut palvelut, niin päädyttiin lämpöpumppualalla vuonna 2017 jo noin puolen miljardin vuosi-investointitahtiin.

Pientaloissa maalämpö suosiossa

Pientalojen uudisrakentajista yli 70 prosenttia päätyy lämpöpumppuratkaisuun, useimmiten maalämpöön tai sitten poistoilmalämpöpumppuun. Noin 5000 öljykattilaa vaihdetaan vuosittain maalämpöön. Öljy tupruaa kuitenkin vielä 200 000 talon piipusta. Ilma-vesilämpöpumput menevät useimmiten öljy- ja sähkökattilajärjestelmien rinnalle tai tilalle.

- Ilmalämpöpumppuja pääsääntöisesti asennetaan säästämään sähköä suorasähkölämmitteisissä taloissa.  Ilahduttavaa on myös sekä isoille ilma-ilma että ilma-vesilämpöpumpuille on auennut markkinasauma muun muassa teollisuushalleista ja palvelurakennuksista.

Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät vauhdilla. Jo muutamaan sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa puolet taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Näiden ratkaisujen potentiaali on todella iso, puhutaan 3-5 TWh/a.  

Uusia liiketoimintamalleja alalle

Uudet liiketoimintamallit jalkautuivat myös alalle. Lämpöpumppulämmönmyynti- tai niin sanottu palvelumalli tarkoittaa sitä, että lämpöpumppujärjestelmän investoinnin tekeekin myyjäyritys, joka toimittaa lämpöenergian ja halutessa myös jäähdytyksen asiakkaalle. Asiakasta laskutetaan energiasta kuten sähkö- tai kaukolämpökaupasta.

- Palvelumalli alkoi yleistyä paitsi palvelurakennus- ja teollisuuskohteissa niin myös kerrostalojen poisto- ja maalämpökohteissa. Taloyhtiöiden päätöksenteon kannalta tämä malli on helppo ja houkutteleva. Ei tarvitse investoida, ainoastaan nauttia alentuneesta energialaskusta.

Riittääkö tulevaisuuden lämpöpumppumäärälle sähköä tulevaisuudessa? 

Riittää, koska lämpöpumput vähentävät kokonaissähköenergian ja tehon tarvetta – kertoo Jussi Hirvonen. Tämän vahvisti myös SULPUn Gaia Oy:llä teettämä selvitys. Lämpöpumppuja asennetaan sähkö-, öljy- ja kaukolämmitteisiin taloihin. Aina kun laitetaan yhteen sähkölämmitteiseen taloon täystehoinen maalämpöpumppu, voidaan kaksi öljy- tai kaukolämmitteistä taloa lämmittää säästyneellä teholla ja energialla. Suomessa on 700-800.000 sähkölämmitteistä taloa - jatkaa Jussi Hirvonen.

- Ehkäpä vielä tärkeämpää tulevaisuudessa on, että kysyntäjoustoon, sähkönverkon tehontarpeen hallintaan, lämpöpumput ovat mitä mainioin väline. Lämpöpumppu on ainutlatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä, joka pystyy hyödyntämään energiavarastoina järjestelmien vesitilavuuksia, rakennuksia, energiakaivoja sekä kaksisuuntaista jäähdytys-/lämmityskäyttöominaisuutta.

Jo nyt kysyntäjouston orjaksi kytkettävää lämpöpumppujen lämpötehoa löytyisi noin 4000 MW ja sitähän tuli viime vuonnakin lisää 500 MW. Ohjattavat sähkötehot ovat lämpöpumpun toimintaperiaatteen mukaisesti noin kolmannes lämpötehosta. Kaksi kolmasosaahan oli sitä talon ympärillä olevaa, tuolla mainiolla laitteella kerättävää ilmaisenergiaa ja tehoa.

Uusimmat artikkelit

Suomessa on otollinen kulttuuri yhdessä kehittämiselle

– Suomi on raskaan prosessiteollisuuden ja konerakentamisen Piilaakso, Pauli Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa uusien teknologioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden, akateemisten laitosten ja jopa samalla toimialalla kilpailevien yritysten kesken on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa.

17.12.2018 | Tutkimus ja koulutus

Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat edelleen Kolarissa

Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa tuore tutkimus.

13.12.2018 | Alan Uutiset

Fortum valmistautuu Kivenlahden uuteen biolämpölaitokseen rakentamalla uuden kaukolämpölinjan

Fortum kertoo aloittavansa kaukolämpölinjan rakennustyöt Kivenlahdesta Puolarmetsään Espoossa. Putkiyhteydellä valmistaudutaan Kivenlahteen rakennettavaan biolämpölaitokseen, joka tulee vähentämään merkittävästi Espoon hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2020 aloittava uusi biolämpölaitos tulee korvaamaan osan Espoon hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Polttoaineena uudessa laitoksessa käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Mikkeli lähtee hyödyntämään biohiiltä hulevesien käsittelyssä

Mikkelin kaupunki panostaa uusien biohiiliratkaisujen käyttöönottoon. Kaupunkiin Pitkäjärvelle rakennetaan alkuvuoden 2019 aikana biohiiltä hyödyntävä hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka toimii samalla ainutlaatuisena hulevesien suodatinratkaisujen tutkimus- ja kehittämisympäristönä tutkimustoimijoille ja yrityksille. Uusi ympäristö vahvistaa osaltaan alueen vesiosaamista.

Elcolinen kunnianhimoinen lupaus: 100 miljoonan liikevaihto 2023 mennessä

Elcoline Group kertoo haluavansa tuottaa erinomaisia teknisiä urakointi- ja kunnossapitopalveluita teollisuusyrityksille ja olla toimialallaan maailman ykkönen. Tavoitteet vaativat määrätietoista kasvua ja siirtymistä yrityksenä seuraavaan kokoluokkaan. Elcolinen kohdalla se tarkoittaa 1 000 työntekijää ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Liikevaihtotavoitteen Elcoline aikoo saavuttaa orgaanisen kasvun ja yrityskauppojen avulla.  

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.