Lämpöpumppuinvestoinnit jo puoli miljardia vuodessa – SULPU ry

Lämpöpumppujen sekä kappalemääräinen että erityisesti euromääräinen myynti kasvoi viime vuonna. Isojen lämpöpumppujen kauppa jatkoi vilkastumistaan. Reiluun 60 000 asennettuun lämpöpumppuun investoitiin lähes puoli miljardia vuodessa.

LP_kaavio

Lämpöpumppujen prosessikaavio (Sulpu)

Vuonna 2017 asennettujen lämpöpumppujen lämpöteho oli 500 MW. Viime vuonna asennetut pumput raastavat talojen ympäriltä energiaa reilut puoli terawattituntia vuodessa. Suomeen on asennettu nyt yli 800.000 lämpöpumppua ja niillä tuottavat uusiutuvaa energiaa vuosittain 6-7 TWh.

- Huomion arvoista on, että tämän valtavan investoinnin ympäristöön ja ilmastomuutoksen torjumiseen ovat tehneet pääasiassa talojen omistajat omilla rahoillaan. Kuluttajien päätöksentekoa on toki helpottanut lämpöpumppujen erinomainen kannattavuus, yhdistys kertoo lehdistötiedotteessa.

Noin puolen miljardin vuosi-investointitahti

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2017 62 000 kappaletta, mikä oli reilut 3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmalämpöpumppujen myynti oli 47 000, maalämpöpumppujen 8000, ilma-vesilämpöpumppujen 4000 ja poistoilmalämpöpumppujen 3000 kappaletta. Maalämpöä lukuunottamatta kappalemäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Maalämmön kappalemäärät laskivat viitisen prosenttia, mutta toimitettujen järjestelmien koot kasvoivat huomattavasti. Tämän vuoksi tuonkin sektorin euromääräinen myynti kasvoi.

- Oman lisänsä maalämpöpumppujen eurokasvuun toi invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti viime vuonna – toteaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUsta.

- 62 000 lämpöpumppujärjestelmätoimituksen arvo on reilut 400 miljoonaa. Kun siihen lisätään SULPUn tilastoista puuttuvat megawattiluokan lämpöpumppujärjestelmät kaukolämmön/-jäähdytyksen tuotantoon, teollisuuteen, kauppakeskuksiin ja muihin palvelurakennuksiin sekä lämpöpumppuliiketoiminnan oheistoiminnot kuten suunnittelu, toimitusvalvonnat, huollot ja muut palvelut, niin päädyttiin lämpöpumppualalla vuonna 2017 jo noin puolen miljardin vuosi-investointitahtiin.

Pientaloissa maalämpö suosiossa

Pientalojen uudisrakentajista yli 70 prosenttia päätyy lämpöpumppuratkaisuun, useimmiten maalämpöön tai sitten poistoilmalämpöpumppuun. Noin 5000 öljykattilaa vaihdetaan vuosittain maalämpöön. Öljy tupruaa kuitenkin vielä 200 000 talon piipusta. Ilma-vesilämpöpumput menevät useimmiten öljy- ja sähkökattilajärjestelmien rinnalle tai tilalle.

- Ilmalämpöpumppuja pääsääntöisesti asennetaan säästämään sähköä suorasähkölämmitteisissä taloissa.  Ilahduttavaa on myös sekä isoille ilma-ilma että ilma-vesilämpöpumpuille on auennut markkinasauma muun muassa teollisuushalleista ja palvelurakennuksista.

Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät vauhdilla. Jo muutamaan sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa puolet taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Näiden ratkaisujen potentiaali on todella iso, puhutaan 3-5 TWh/a.  

Uusia liiketoimintamalleja alalle

Uudet liiketoimintamallit jalkautuivat myös alalle. Lämpöpumppulämmönmyynti- tai niin sanottu palvelumalli tarkoittaa sitä, että lämpöpumppujärjestelmän investoinnin tekeekin myyjäyritys, joka toimittaa lämpöenergian ja halutessa myös jäähdytyksen asiakkaalle. Asiakasta laskutetaan energiasta kuten sähkö- tai kaukolämpökaupasta.

- Palvelumalli alkoi yleistyä paitsi palvelurakennus- ja teollisuuskohteissa niin myös kerrostalojen poisto- ja maalämpökohteissa. Taloyhtiöiden päätöksenteon kannalta tämä malli on helppo ja houkutteleva. Ei tarvitse investoida, ainoastaan nauttia alentuneesta energialaskusta.

Riittääkö tulevaisuuden lämpöpumppumäärälle sähköä tulevaisuudessa? 

Riittää, koska lämpöpumput vähentävät kokonaissähköenergian ja tehon tarvetta – kertoo Jussi Hirvonen. Tämän vahvisti myös SULPUn Gaia Oy:llä teettämä selvitys. Lämpöpumppuja asennetaan sähkö-, öljy- ja kaukolämmitteisiin taloihin. Aina kun laitetaan yhteen sähkölämmitteiseen taloon täystehoinen maalämpöpumppu, voidaan kaksi öljy- tai kaukolämmitteistä taloa lämmittää säästyneellä teholla ja energialla. Suomessa on 700-800.000 sähkölämmitteistä taloa - jatkaa Jussi Hirvonen.

- Ehkäpä vielä tärkeämpää tulevaisuudessa on, että kysyntäjoustoon, sähkönverkon tehontarpeen hallintaan, lämpöpumput ovat mitä mainioin väline. Lämpöpumppu on ainutlatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä, joka pystyy hyödyntämään energiavarastoina järjestelmien vesitilavuuksia, rakennuksia, energiakaivoja sekä kaksisuuntaista jäähdytys-/lämmityskäyttöominaisuutta.

Jo nyt kysyntäjouston orjaksi kytkettävää lämpöpumppujen lämpötehoa löytyisi noin 4000 MW ja sitähän tuli viime vuonnakin lisää 500 MW. Ohjattavat sähkötehot ovat lämpöpumpun toimintaperiaatteen mukaisesti noin kolmannes lämpötehosta. Kaksi kolmasosaahan oli sitä talon ympärillä olevaa, tuolla mainiolla laitteella kerättävää ilmaisenergiaa ja tehoa.

Uusimmat artikkelit

18.6.2018 | Alan Uutiset

Tuulivoimaa tullaan rakentamaan Suomeen markkinaehtoisesti merkittäviä määriä

Tuulivoima on Suomessa erittäin kilpailukykyistä ilman tukia. Tuulivoimaa tullaan rakentamaan Suomeen tulevina vuosina runsaasti markkinaehtoisesti, mikä tulee muuttamaan koko Suomen sähköjärjestelmää.

Uusi teknologiakeskus avattu Kuopioon, kehittää uutta kromausmenetelmää Suomessa

Uudenlaista kromipinnoitusteknologiaa Suomessa kehittävä teknologiakeskus on avattu Kuopioon. Sen perustamista edelsi miljoonan euron rahoituskierros, jonka kuopiolainen kasvuyritys Savroc Oy keräsi rakentaakseen keskuksen ja kiihdyttääkseen teknologian kansainvälistymistä. TripleHard-pinnoite on jo patentoitu kansainvälisillä markkinoilla. Vastaavaa menetelmää ei ole maailmanmarkkinoilla. 

15.6.2018 | Tutkimus ja koulutus

Turvallisuusosaamisen parhaat käytännöt -kilpailun voittajaksi AEL:n työturvallisuuskoulutuksen malli

Opetushallitus järjesti keväällä 2018 kilpailun, jossa etsittiin hyviä käytäntöjä, joilla oppilaitokset kehittävät turvallisuusosaamista ja turvallisia toimintatapoja yhteistyössä työelämän kanssa. Kilpailun voittajaksi valittiin Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr:n työturvallisuuskoulutuksen malli kiertotaloustoimijoille. Voittaja julkistettiin Koulutusalan johtamisen foorumissa 11. kesäkuuta.

Distence ja Houston Analytics yhteistyöhön – Teollinen IoT kohtaa tekoälyn

Yhteistyö mahdollistaa teollisille valmistajille helpon keinon siirtää toimintoketjunsa kertaheitolla tekoälyn ja alustatalouden aikakaudelle. Teolliset valmistajat voivat hyödyntää yhteistyön mahdollistamaa tiedon keruuta ja käyttämistä läpi koko toimintoketjunsa.

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Caverion vastaamaan Pohjoismaiden toiseksi suurimman avoimen palvelinkeskuksen valvonnasta ja ylläpidosta

Caverion ja Telia Finland ovat tehneet sopimuksen Telian rakennuttaman uuden Helsinki Data Centerin valvonnasta sekä kiinteistön ylläpidosta. Helsingin Pitäjänmäkeen valmistuva avoin palvelinkeskus on Pohjoismaiden turvallisin, energiatehokkain ja ympäristöystävällisin.