Vaatimuksia hitsaustoiminnoille - CE-merkintävelvoite astui voimaan

Kantavien teräs- ja alumiinikokoonpanojen CE-merkintävelvoite astui voimaan 1.7.2014. Suurelle osalle rakennustuotteita merkintävelvoite tuli pakolliseksi Euroopassa jo 1.7.2013 rakennustuoteasetuksen (EU 305/2011) astuttua voimaan kaikissa EU- ja ETA-maissa.

CE-merkintävelvoite astui voimaan

Teräs- ja alumiinikokoonpanojen CE-merkintä SFS-EN - 1090-1+A1 -standardin siirtymäajan päätyttyä tuli pakolliseksi 1.7.2014 alkaen. Kyseisen standardin mukaisen merkinnän on voinut ottaa käyttöön aiemmin, jos esimerkiksi asiakkaat ovat edellyttäneet. Suomessa CE-valmiuksiin sertifioituja konepajoja on jo muutama sata.

CE-merkinnällä valmistaja osoittaa tuotteen ja valmistustoiminnan täyttävän rakenteellisille teräs- ja alumiinikokoonpanoille eurooppalaisissa harmonisoiduissa standardeissa SFS - EN 1090-1, 1090-2 ja 1090-3 asetetut vaatimukset. Vaatimukset koskevat muun muassa tuotesuunnittelua, materiaaleja, valmistustoleransseja, hitsausta, pintakäsittelyä, laadunvalvontaa ja dokumentointia. Merkinnän toteuttamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES.

CE-merkintävaatimus koskee 1090-1 -standardin soveltamisalan mukaan rakennustuotteina ja tuotejärjestelminä toimitettuja rakenteellisia teräs- ja alumiinikokoonpanoja. Näitä ovat esimerkiksi:

• Rakennusten rakenteelliset kantavat rungot

• Pilarit, palkit, ristikot, tukiranteet, kannattimet, orret

• Sillat

• Tornit, mastot

• Rakenteelliset siilot, putkilinjat, kuljetinsillat, teollisuuslaitteiden tukirakenteet

• Tietyt muut rakenteelliset osat

Teräs- tai alumiinikokoonpanojen valmistajalta edellytetään yrityksen toiminnan ja tuotteen luonteesta riippuen lisää tuoteominaisuuksien tarkastelua ja testaamista, henkilöstön osaamista/pätevöintiä (suunnitteluasiakirjat, hitsaukset) sekä tehtaan sisäistä laadunvalvontaa (FPC). CE-merkintäjärjestelmä edellyttää näissä tuotteissa ulkopuolista ilmoitetun laitoksen toteuttamaa tarkastusta ja hyväksymistodistusta (sertifiointia).

Kuka laittaa merkinnän ja mitä se sisältää?

CE-merkinnän kiinnittää valmistava yritys itse tai valmistajan valtuuttama edustaja, kuten maahantuoja, tuotteeseen, pakkaukseen ja/tai kaupallisten asiakirjojen yhteyteen saatuaan siihen ilmoitetun laitoksen antaman oikeutuksen ja todistuksen.

Varsinainen merkintä sisältää tunnuksen CE ja sen yhteydessä lisäksi tietoa tuotteesta, valmistajasta, valmistusvuodesta, suunnitellusta käyttötarkoituksesta, kokoonpanoeritelmästä, toteutusluokasta, olennaisista ominaisuuksista, laadunvalvontatodistuksesta. Yrityksen tulee laatia ja allekirjoittaa tuotteesta lisäksi niin sanottu suoritustasoilmoitus (aiempi vaatimustenmukaisuusvakuutus). Standardi SFS - EN 1090-1 määrittelee merkinnän ja suoritustasoilmoituksen yksityiskohdat.

Mitä hyötyä CE-merkinnästä ja -valmiudesta on?

Yritystasolla CE-merkintä kuuluu nähdä tällaisena aikana positiivisena ja hyödyllisenä asiana, ei mörkönä, sillä merkintävalmius vahvistaa tuote- ja yritysimagoa sekä parantaa mahdollisuuksia vastata vaativien rakenteiden tarjouspyyntöihin. Merkintä helpottaa kotimaista ja kansainvälistä kauppaa sekä varmistaa tuotteen täyttävän merkinnässä ilmoitetut ominaisuudet.

1.7.2014 alkaen CE-merkintävalmiudet ovat edellytyksenä ylipäätään olla mukana tarjoamassa ja valmistamassa asetuksen piiriin kuuluvia kantavia teräs- ja alumiinirakenteita. Vertauskuvallisesti se on ajokortti rakennusteollisuuden rakenteellisten tuotteiden valmistukseen. Valmiuden hankinta ajoissa on varmistanut monelle hyvän tilauskannan ja työllisyyden.

CE-merkintävelvoite astui voimaan

Yleisempänä hyötynä voidaan nähdä rakennustuotteiden turvallisuuden ja laadunvarmistuksen paraneminen sekä rakentamisen vaatimusten yhdenmukaistuminen, jonka tuotestandardisointi ja harmonisointi tuovat mukanaan. CE-merkinnän tavoitteena on lisätä tuotteiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella.

Mikäli yritys haluaa valmistaa CE-merkittyjä teräs- tai alumiinikokoonpanoja, on hyödyllistä toteuttaa alkuselvitys, jossa arvioidaan nykyinen tilanne sekä määritetään tavoitetaso ja alustava valmistuksen toteutusluokka (EXC1, EXC2, EXC3, EXC4) SFS EN - 1090-standardien mukaan. Tämän jälkeen tehdään toteutusluokan mukaan toimenpiteet, laatujärjestelmä, hankitaan ulkopuolisen ilmoitetun laitoksen todistus ja laaditaan CE-merkinnän dokumentit. Hanke vie kokonaisaikaa helposti useita kuukausia.

Vaatimuksia hitsaustoiminnalle

Vaatimukset EN 1090 -mukaisille hitsaustoiminnoille määrittyvät suoraan hitsauksen laatustandardin EN ISO 3834 (Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset) mukaisesti. Sovellettava EN ISO 3834 -standardin osa riippuu suoraan valitusta toteutusluokasta. Eri toteutusluokat ja EN ISO 3834 -standardin osat vastaavat toisiaan seuraavasti:

• EXC1 – EN ISO 3834-4 Peruslaatuvaatimukset

• EXC2 – EN ISO 3834-3 Standardilaatuvaatimukset

• EXC3 ja EXC4 – EN ISO 3834-2 Kattavat laatuvaatimukset

Näiden standardien mukaan määräytyvät vaatimukset hitsaustoiminnan laadunhallinnalle: muun muassa hitsaushenkilöstön pätevyyksille, hitsausohjeille ja niiden hyväksynnälle, hitsien tarkastamiselle sekä materiaalien tunnistettavuudelle ja jäljitettävyydelle. Lisäksi EN 1090 - 2 (teräkset) ja EN 1090 - 3 (alumiini) määräävät omia lisävaatimuksiaan: muun muassa hitsauskoordinoijien pätevyystaso toteutusluokan ja käytettävän aineenpaksuuden mukaan, uuden hitsausohjeen käyttöönotto ja kuumilla oikaisun menetelmäkokeet (EXC3 ja EXC4).

Hitsaushenkilöstö ja sen pätevyydet

Kaikkien EN ISO 3834 -vaatimustasojen mukaan sekä siten myös kaikissa neljässä toteutusluokassa (EXC1 – EXC4) yhteisenä vaatimuksena on, että kaikkien hitsaajien ja hitsausoperaattoreiden tulee olla pätevöitettyjä. Vaatimus koskee myös silloitushitsejä, jos ne jäävät pysyvinä rakenteisiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös siltahitsejä hitsaavien tulee olla asianmukaisesti pätevöitettyjä. Hitsaajien pätevyyksien tulee olla kunnossa standardien (teräkset) EN 287-1 (myös ISO 9606-1) ja ISO 9606-2 (alumiini) mukaisesti ja hitsausoperaattoreiden standardin EN 1418 (tai ISO 14732) mukaisesti.

Hitsaustoiminnoista vastuullisen henkilön eli hitsauskoordinoijan pätevyysvaatimukset vaihtelevat eri toteutusluokissa. Toteutusluokassa EXC1 vaatimuksia hitsauskoordinoijan pätevyydelle ei ole. Toteutusluokasta EXC2 ylöspäin vaatimuksena on, että yrityksellä tulee olla riittävät pätevyydet omaava hitsauskoordinoija. Vaadittava pätevyys riippuu toteutusluokan lisäksi yrityksen käyttämistä materiaaleista ja niiden ainevahvuuksista.

Teräsrakenteiden uudet vaatimukset (SFS-EN 1090) ja CE-merkintä.

Teräsrakenteiden uudet vaatimukset (SFS-EN 1090) ja CE-merkintä.

Hitsausohjeet ja niiden hyväksyminen

EN 1090 tuo myös vaatimuksen hyväksyttyjen hitsausohjeiden (WPS, Welding Procedure Specification) käytölle. Toteutusluokassa EXC1 ei vaatimusta ole hitsausohjeille, mutta toteutusluokasta EXC2 ylöspäin tulee kaikkiin tuotannossa käytettäviin hitseihin olla virallisilla menettelytavoilla hyväksytyt hitsausohjeet. Vaatimus hitsausohjeista koskee myös kokoamisessa käytettäviä silloitushitsejä.

Kolmessa vaativammassa toteutusluokassa on siis kaikissa käytettävä tuotannossa virallisesti hyväksyttyjä hitsausohjeita. Näiden kolmen eri toteutusluokan välillä on kuitenkin eroa siinä, millä hyväksymistavalla hitsausohje tulee hyväksyä. Hyväksymistavan vaativuus kasvaa toteutusluokan myötä.

Hitsausohjeiden hyväksymiseksi virallisia standardien mukaisia hyväksymistapoja on viisi erilaista, jotka ovat:

• testatut lisäaineet EN ISO 15610

• aikaisempi kokemus EN ISO 15611

• standardimenetelmä EN ISO 15612

• esituotannollinen koe EN ISO 15613

• menetelmäkoe EN ISO 15614

Hyväksymistavoista kaksi vaativinta ja kalleinta, eli menetelmäkoe ja esituotannollinen koe, kelpaavat kaikissa kolmessa toteutusluokassa ja kaikille materiaaleille. Toteutusluokissa EXC3 ja EXC4 muita hyväksymistapoja ei voida käyttää lainkaan. Toteutusluokassa EXC2 on tietyissä tapauksissa mahdollista käyttää myös kolmea muuta hyväksymistapaa, mutta niiden käytölle on asetettu rajoituksia. Aikaisempaa kokemusta tai testattuja lisäaineita voidaan käyttää hyväksymistapana ainoastaan teräksille lujuuteen S275 asti.

Suomessa käytetään kuitenkin pääasiassa lähes aina vähintään lujuuden S355 teräksiä. Tämän vuoksi aikaisempaa kokemusta ja testattuja lisäaineita ei voida juurikaan käyttää hyväksymistapana.

Toteutusluokkaan EXC2 saakka on standardimenetelmä erittäin hyvä menettely hitsausohjeen pätevöintiin. Menettely tarkoittaa, että jokin yritys tekee hyväksytyn menetelmäkokeen ja antaa sen tulokset ja hyväksymispöytäkirjan (WPQR) kirjallisella luvalla toisen yrityksen käyttöön. Tämä toinen yritys tekee asiakirjojen pohjalta itselleen hitsausohjeen. Standardimenettelyllä hyväksyttyjä hitsausohjeita ovat tehneet lukuisat laitevalmistajat (kuten Kemppi, Fronius, Migatronic) ja niiden tekemien hitsausohjepakettien hankinta onkin useasti kustannustehokkain tapa hankkia hitsausohjeet. Standardihitsausohjeita hankittaessa on syytä kuitenkin selvittää myös niiden käytön rajoitukset etukäteen, etteivät ne tule esille yllätyksenä (muun muassa teräksen lujuus ≤ S355, EXC2 (ei EXC3 tai EXC4)).

Yllä olevassa on tuotu esille muutamia vaatimuksia hitsaustoiminnoille. Lisäksi on huomioitava vaatimukset muun muassa hitsauksen esivalmistukselle (terminen leikkaus), materiaalien ja lisäaineiden tunnistettavuudelle ja jäljitettävyydelle, uuden hitsausohjeen käyttöönotolle, kuumilla oikaisun menetelmäkokeille (EXC3 ja EXC4) ja hitsien tarkastukselle sekä hitsiluokille.

Tarvitaanko konsulttiapua?

Isompi yritys voi ratkaista omin voimin CE-merkinnän valmiuden saavuttamisen. Aihe on kuitenkin melko laaja ja se sisältää uusia käsitteitä, joiden vaatimustaso voi olla hyvä varmistaa. Pulmakohtiin on saatavissa selkeää käytännön opastusta.

Akilles Oy ja TWM - Tikka Welding Management toimivat yhteistyössä tarjoten apua yrityksille EN 1090 CE -merkintävalmiuksiin. Yhteistyökumppanit tekevät ja auttavat tarvittaessa yritykselle sertifiointivalmiin järjestelmän ja auttavat myös itse sertifiointitilaisuudessa. Konepajan henkilöstöltä tarvitaan omaa osallistumista myös kaikissa tapauksissa.

Esa Tikka

Esa Tikka

TWM - Tikka Welding Management,

esa.tikka@twm.fi

Paavo Markkanen

Paavo Markkanen

Akilles Oy,

paavo.markkanen@akilles.com

Uusimmat artikkelit

Fortumin Loviisan voimalaitoksen vuosihuolto 2019 alkaa, vuorossa polttoaineenvaihtoseisokki

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen vuosihuolto alkaa sunnuntaina 18. elokuuta laitoksen kakkosyksiköstä, minkä jälkeen huolletaan ykkösyksikkö. Tänä vuonna molemmilla laitos yksiköillä on vuorossa polttoaineenvaihtoseisokki. Vuosihuoltojen arvioidaan kestävän yhteensä noin 35 vuorokautta.

14.8.2019 | Alan Uutiset

Vinkkejä lastuamisnesteiden käsittelyn tehostamiseen ja muita tärppejä Kunnossapidon osto-oppaasta

Tehostamalla lastuamisnesteiden käsittelyä voidaan saavuttaa runsaasti hyötyjä. Näin voidaan esimerkiksi vähentää suunnittelemattomia käyttökatkoja ja pidentää työkalujen ja koneiden käyttöikää. Noudattamalla Fuchs Oil Finland Oy:n vinkkejä voit pitää tuotannon tehokkaana ja tasaisena. Lue aiheesta lisää tästä

SSAB:n Raahen tehtaalla testattiin onnistuneesti fossiilisen hiilen korvaamista biohiilellä

SSAB:n Raahen terästehtaalla on testattu viimeksi kuluneen vuoden aikana kahteen otteeseen biohiilen käyttöä masuunin raaka-aineena. Testeissä fossiilisesta injektiohiilestä eli PCI-hiilestä korvattiin ensin 4 prosenttia ja sitten 10 prosenttia biohiilellä. Testien perusteella biohiilen 10 prosentin osuus on mahdollinen, mikä vähentäisi fossiilisesta hiilestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä 100 000 tonnia vuodessa. 

Tuore selvitys sen vahvisti: hyvä johtaminen lisää kannattavuutta

Hyvä johtaminen ja esimiestyö lisäävät selkeästi yritysten kannattavuutta. Teknologiateollisuuden työhyvinvointihankkeessa tehty selvitys osoitti, että kannattavuudessa voi olla jopa useiden prosenttiyksiköiden eroja johtamisesta riippuvista syistä. Hyvällä johtamisella on myönteinen vaikutus myös työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen.

26.7.2019 | Tutkimus ja koulutus

Konesali törrötti keskellä rakennustyömaata, 5000 opiskelijan LAMK nousi ympärille

Lahden ammattikorkeakoulu LAMK:in neljä erillistä kampusta yhdistyivät saman katon alle syksyllä 2018. Uusi kampus saneerattiin vanhan huonekalutehtaan tiloihin ja se palvelee viittätuhatta tekniikan, designin, liiketalouden, matkailun ja sote-alan opiskelijaa 24 tuntia vuorokaudessa.

Langh Tech toimitti skrubberit Chiosin uuteen tankkeriin

Suomalainen Langh Tech on toimittanut rikkipesurit kreikkalaisen Chios Navigationin uuteen 50 000 dwt:n tuotetankkeriin, joka luovutettiin äskettäin korealaiselta Hyundai Mipon telakalta.

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.