Vaatimuksia hitsaustoiminnoille - CE-merkintävelvoite astui voimaan

Kantavien teräs- ja alumiinikokoonpanojen CE-merkintävelvoite astui voimaan 1.7.2014. Suurelle osalle rakennustuotteita merkintävelvoite tuli pakolliseksi Euroopassa jo 1.7.2013 rakennustuoteasetuksen (EU 305/2011) astuttua voimaan kaikissa EU- ja ETA-maissa.

CE-merkintävelvoite astui voimaan

Teräs- ja alumiinikokoonpanojen CE-merkintä SFS-EN - 1090-1+A1 -standardin siirtymäajan päätyttyä tuli pakolliseksi 1.7.2014 alkaen. Kyseisen standardin mukaisen merkinnän on voinut ottaa käyttöön aiemmin, jos esimerkiksi asiakkaat ovat edellyttäneet. Suomessa CE-valmiuksiin sertifioituja konepajoja on jo muutama sata.

CE-merkinnällä valmistaja osoittaa tuotteen ja valmistustoiminnan täyttävän rakenteellisille teräs- ja alumiinikokoonpanoille eurooppalaisissa harmonisoiduissa standardeissa SFS - EN 1090-1, 1090-2 ja 1090-3 asetetut vaatimukset. Vaatimukset koskevat muun muassa tuotesuunnittelua, materiaaleja, valmistustoleransseja, hitsausta, pintakäsittelyä, laadunvalvontaa ja dokumentointia. Merkinnän toteuttamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES.

CE-merkintävaatimus koskee 1090-1 -standardin soveltamisalan mukaan rakennustuotteina ja tuotejärjestelminä toimitettuja rakenteellisia teräs- ja alumiinikokoonpanoja. Näitä ovat esimerkiksi:

• Rakennusten rakenteelliset kantavat rungot

• Pilarit, palkit, ristikot, tukiranteet, kannattimet, orret

• Sillat

• Tornit, mastot

• Rakenteelliset siilot, putkilinjat, kuljetinsillat, teollisuuslaitteiden tukirakenteet

• Tietyt muut rakenteelliset osat

Teräs- tai alumiinikokoonpanojen valmistajalta edellytetään yrityksen toiminnan ja tuotteen luonteesta riippuen lisää tuoteominaisuuksien tarkastelua ja testaamista, henkilöstön osaamista/pätevöintiä (suunnitteluasiakirjat, hitsaukset) sekä tehtaan sisäistä laadunvalvontaa (FPC). CE-merkintäjärjestelmä edellyttää näissä tuotteissa ulkopuolista ilmoitetun laitoksen toteuttamaa tarkastusta ja hyväksymistodistusta (sertifiointia).

Kuka laittaa merkinnän ja mitä se sisältää?

CE-merkinnän kiinnittää valmistava yritys itse tai valmistajan valtuuttama edustaja, kuten maahantuoja, tuotteeseen, pakkaukseen ja/tai kaupallisten asiakirjojen yhteyteen saatuaan siihen ilmoitetun laitoksen antaman oikeutuksen ja todistuksen.

Varsinainen merkintä sisältää tunnuksen CE ja sen yhteydessä lisäksi tietoa tuotteesta, valmistajasta, valmistusvuodesta, suunnitellusta käyttötarkoituksesta, kokoonpanoeritelmästä, toteutusluokasta, olennaisista ominaisuuksista, laadunvalvontatodistuksesta. Yrityksen tulee laatia ja allekirjoittaa tuotteesta lisäksi niin sanottu suoritustasoilmoitus (aiempi vaatimustenmukaisuusvakuutus). Standardi SFS - EN 1090-1 määrittelee merkinnän ja suoritustasoilmoituksen yksityiskohdat.

Mitä hyötyä CE-merkinnästä ja -valmiudesta on?

Yritystasolla CE-merkintä kuuluu nähdä tällaisena aikana positiivisena ja hyödyllisenä asiana, ei mörkönä, sillä merkintävalmius vahvistaa tuote- ja yritysimagoa sekä parantaa mahdollisuuksia vastata vaativien rakenteiden tarjouspyyntöihin. Merkintä helpottaa kotimaista ja kansainvälistä kauppaa sekä varmistaa tuotteen täyttävän merkinnässä ilmoitetut ominaisuudet.

1.7.2014 alkaen CE-merkintävalmiudet ovat edellytyksenä ylipäätään olla mukana tarjoamassa ja valmistamassa asetuksen piiriin kuuluvia kantavia teräs- ja alumiinirakenteita. Vertauskuvallisesti se on ajokortti rakennusteollisuuden rakenteellisten tuotteiden valmistukseen. Valmiuden hankinta ajoissa on varmistanut monelle hyvän tilauskannan ja työllisyyden.

CE-merkintävelvoite astui voimaan

Yleisempänä hyötynä voidaan nähdä rakennustuotteiden turvallisuuden ja laadunvarmistuksen paraneminen sekä rakentamisen vaatimusten yhdenmukaistuminen, jonka tuotestandardisointi ja harmonisointi tuovat mukanaan. CE-merkinnän tavoitteena on lisätä tuotteiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella.

Mikäli yritys haluaa valmistaa CE-merkittyjä teräs- tai alumiinikokoonpanoja, on hyödyllistä toteuttaa alkuselvitys, jossa arvioidaan nykyinen tilanne sekä määritetään tavoitetaso ja alustava valmistuksen toteutusluokka (EXC1, EXC2, EXC3, EXC4) SFS EN - 1090-standardien mukaan. Tämän jälkeen tehdään toteutusluokan mukaan toimenpiteet, laatujärjestelmä, hankitaan ulkopuolisen ilmoitetun laitoksen todistus ja laaditaan CE-merkinnän dokumentit. Hanke vie kokonaisaikaa helposti useita kuukausia.

Vaatimuksia hitsaustoiminnalle

Vaatimukset EN 1090 -mukaisille hitsaustoiminnoille määrittyvät suoraan hitsauksen laatustandardin EN ISO 3834 (Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset) mukaisesti. Sovellettava EN ISO 3834 -standardin osa riippuu suoraan valitusta toteutusluokasta. Eri toteutusluokat ja EN ISO 3834 -standardin osat vastaavat toisiaan seuraavasti:

• EXC1 – EN ISO 3834-4 Peruslaatuvaatimukset

• EXC2 – EN ISO 3834-3 Standardilaatuvaatimukset

• EXC3 ja EXC4 – EN ISO 3834-2 Kattavat laatuvaatimukset

Näiden standardien mukaan määräytyvät vaatimukset hitsaustoiminnan laadunhallinnalle: muun muassa hitsaushenkilöstön pätevyyksille, hitsausohjeille ja niiden hyväksynnälle, hitsien tarkastamiselle sekä materiaalien tunnistettavuudelle ja jäljitettävyydelle. Lisäksi EN 1090 - 2 (teräkset) ja EN 1090 - 3 (alumiini) määräävät omia lisävaatimuksiaan: muun muassa hitsauskoordinoijien pätevyystaso toteutusluokan ja käytettävän aineenpaksuuden mukaan, uuden hitsausohjeen käyttöönotto ja kuumilla oikaisun menetelmäkokeet (EXC3 ja EXC4).

Hitsaushenkilöstö ja sen pätevyydet

Kaikkien EN ISO 3834 -vaatimustasojen mukaan sekä siten myös kaikissa neljässä toteutusluokassa (EXC1 – EXC4) yhteisenä vaatimuksena on, että kaikkien hitsaajien ja hitsausoperaattoreiden tulee olla pätevöitettyjä. Vaatimus koskee myös silloitushitsejä, jos ne jäävät pysyvinä rakenteisiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös siltahitsejä hitsaavien tulee olla asianmukaisesti pätevöitettyjä. Hitsaajien pätevyyksien tulee olla kunnossa standardien (teräkset) EN 287-1 (myös ISO 9606-1) ja ISO 9606-2 (alumiini) mukaisesti ja hitsausoperaattoreiden standardin EN 1418 (tai ISO 14732) mukaisesti.

Hitsaustoiminnoista vastuullisen henkilön eli hitsauskoordinoijan pätevyysvaatimukset vaihtelevat eri toteutusluokissa. Toteutusluokassa EXC1 vaatimuksia hitsauskoordinoijan pätevyydelle ei ole. Toteutusluokasta EXC2 ylöspäin vaatimuksena on, että yrityksellä tulee olla riittävät pätevyydet omaava hitsauskoordinoija. Vaadittava pätevyys riippuu toteutusluokan lisäksi yrityksen käyttämistä materiaaleista ja niiden ainevahvuuksista.

Teräsrakenteiden uudet vaatimukset (SFS-EN 1090) ja CE-merkintä.

Teräsrakenteiden uudet vaatimukset (SFS-EN 1090) ja CE-merkintä.

Hitsausohjeet ja niiden hyväksyminen

EN 1090 tuo myös vaatimuksen hyväksyttyjen hitsausohjeiden (WPS, Welding Procedure Specification) käytölle. Toteutusluokassa EXC1 ei vaatimusta ole hitsausohjeille, mutta toteutusluokasta EXC2 ylöspäin tulee kaikkiin tuotannossa käytettäviin hitseihin olla virallisilla menettelytavoilla hyväksytyt hitsausohjeet. Vaatimus hitsausohjeista koskee myös kokoamisessa käytettäviä silloitushitsejä.

Kolmessa vaativammassa toteutusluokassa on siis kaikissa käytettävä tuotannossa virallisesti hyväksyttyjä hitsausohjeita. Näiden kolmen eri toteutusluokan välillä on kuitenkin eroa siinä, millä hyväksymistavalla hitsausohje tulee hyväksyä. Hyväksymistavan vaativuus kasvaa toteutusluokan myötä.

Hitsausohjeiden hyväksymiseksi virallisia standardien mukaisia hyväksymistapoja on viisi erilaista, jotka ovat:

• testatut lisäaineet EN ISO 15610

• aikaisempi kokemus EN ISO 15611

• standardimenetelmä EN ISO 15612

• esituotannollinen koe EN ISO 15613

• menetelmäkoe EN ISO 15614

Hyväksymistavoista kaksi vaativinta ja kalleinta, eli menetelmäkoe ja esituotannollinen koe, kelpaavat kaikissa kolmessa toteutusluokassa ja kaikille materiaaleille. Toteutusluokissa EXC3 ja EXC4 muita hyväksymistapoja ei voida käyttää lainkaan. Toteutusluokassa EXC2 on tietyissä tapauksissa mahdollista käyttää myös kolmea muuta hyväksymistapaa, mutta niiden käytölle on asetettu rajoituksia. Aikaisempaa kokemusta tai testattuja lisäaineita voidaan käyttää hyväksymistapana ainoastaan teräksille lujuuteen S275 asti.

Suomessa käytetään kuitenkin pääasiassa lähes aina vähintään lujuuden S355 teräksiä. Tämän vuoksi aikaisempaa kokemusta ja testattuja lisäaineita ei voida juurikaan käyttää hyväksymistapana.

Toteutusluokkaan EXC2 saakka on standardimenetelmä erittäin hyvä menettely hitsausohjeen pätevöintiin. Menettely tarkoittaa, että jokin yritys tekee hyväksytyn menetelmäkokeen ja antaa sen tulokset ja hyväksymispöytäkirjan (WPQR) kirjallisella luvalla toisen yrityksen käyttöön. Tämä toinen yritys tekee asiakirjojen pohjalta itselleen hitsausohjeen. Standardimenettelyllä hyväksyttyjä hitsausohjeita ovat tehneet lukuisat laitevalmistajat (kuten Kemppi, Fronius, Migatronic) ja niiden tekemien hitsausohjepakettien hankinta onkin useasti kustannustehokkain tapa hankkia hitsausohjeet. Standardihitsausohjeita hankittaessa on syytä kuitenkin selvittää myös niiden käytön rajoitukset etukäteen, etteivät ne tule esille yllätyksenä (muun muassa teräksen lujuus ≤ S355, EXC2 (ei EXC3 tai EXC4)).

Yllä olevassa on tuotu esille muutamia vaatimuksia hitsaustoiminnoille. Lisäksi on huomioitava vaatimukset muun muassa hitsauksen esivalmistukselle (terminen leikkaus), materiaalien ja lisäaineiden tunnistettavuudelle ja jäljitettävyydelle, uuden hitsausohjeen käyttöönotolle, kuumilla oikaisun menetelmäkokeille (EXC3 ja EXC4) ja hitsien tarkastukselle sekä hitsiluokille.

Tarvitaanko konsulttiapua?

Isompi yritys voi ratkaista omin voimin CE-merkinnän valmiuden saavuttamisen. Aihe on kuitenkin melko laaja ja se sisältää uusia käsitteitä, joiden vaatimustaso voi olla hyvä varmistaa. Pulmakohtiin on saatavissa selkeää käytännön opastusta.

Akilles Oy ja TWM - Tikka Welding Management toimivat yhteistyössä tarjoten apua yrityksille EN 1090 CE -merkintävalmiuksiin. Yhteistyökumppanit tekevät ja auttavat tarvittaessa yritykselle sertifiointivalmiin järjestelmän ja auttavat myös itse sertifiointitilaisuudessa. Konepajan henkilöstöltä tarvitaan omaa osallistumista myös kaikissa tapauksissa.

Esa Tikka

Esa Tikka

TWM - Tikka Welding Management,

esa.tikka@twm.fi

Paavo Markkanen

Paavo Markkanen

Akilles Oy,

paavo.markkanen@akilles.com

Uusimmat artikkelit

K-ryhmän uusi energiankierrätysjärjestelmä leikkaa ruokakauppojen lämmönkulutuksen jopa 95 prosenttia

K-ryhmä ja Granlund ovat kehittäneet K-ruokakaupoille energiankierrätysmallin, jolla lämmönkulutus pienenee parhaimmillaan 95 prosenttia ja joka muuttaa kiinteistön kerralla energian osalta lähes hiilineutraaliksi. Päästösäästöt vastaavat vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kunnan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

10.12.2019 | Tutkimus ja koulutus

Vaasan yliopisto rakentaa kiertotalouden ekosysteemiä jäte-energia-alalle

Vaasan yliopiston energian ja kestävän kehityksen tutkimusalusta VEBIC ryhtyy rakentamaan kiertotalouden tiekarttaa ja ekosysteemiä jäte-energia-alalle yhdessä alan toimijoiden kanssa. Uusia ratkaisuja kaivataan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen, aiemmin jätteeksi luokiteltujen sivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja hukan minimointiin liittyen.

10.12.2019 | Alan Uutiset

Rakennuskonevuokraus kääntyy ensi vuonna taas kasvuun

Suomen talouden ja rakentamisen aiempaa hieman myönteisemmät odotukset näkyvät rakennuskoneiden vuokrakysynnässä sekä kuluvana että ensi vuonna. Maailmantalouden näkymissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia: kasvuvauhti hiipuu, mutta taantumaa ei ennakoida.  Vuonna 2021 sekä rakentamisen että rakennuskoneiden käytön ennakoidaan vähenevän selvästi, Forecon Oy:n tuoreesta selvityksestä käy ilmi.

Tieto-ohjautuvia menetelmiä laakerien kunnonvalvontaan

Laakerit ovat yleisin koneissa käytettävä komponentti ja vioittunut laakeri yleisin syy koneiden rikkoutumiseen. Heikkokuntoinen laakeri voi rikkoutuessaan aiheuttaa äkkinäisen konerikon, jonka seuraus saattaa olla merkittävä taloudellinen tappio – tai pahimmillaan ihmishenki. Uusi väitöstutkimus hyödyntää tieto-ohjautuvia menetelmiä ja ohjelmistoarkkitehtuuria laakerien kunnonvalvonnassa.

Posti raivaa esteitä digitalisaation tieltä – Postin palveluihin kirjautuminen SisuID:llä

Posti osallistui digitaalisen identiteetin käyttöä edistävän hankkeen pilottiin. Uusi tunnistusmenetelmä tekisi Postin digitalisaatiotavoitteista helpommin saavutettavia.

Puhtaiden osien merkitys sähköautoteollisuudessa haastaa laitetoimittajat

FinnSonic Oy on saanut historiansa suurimman ultraäänipesulinjatilauksen. Noin kahden miljoonan euron arvoinen linja toimitetaan keväällä 2020 Saksaan sähköautoteollisuuden tarpeisiin.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.