1. lauhdutin (lämmin puoli)
2. paisuntaventtiili
3. höyrystin (kylmä puoli)
4. kompressori

Ilmalämpöpumput ja asentajat loppuivat viime kesänä. Tähän kesään varaudutaan paremmin. Jäähdyttävien ilmalämpöpumppujen kauppa käy jo talvisaikaankin. Suomeen myytyjen lämpöpumppujen määrä lähentelee jo miljoonaa ja niillä tuotetaan jo 15 prosenttia, 10 TWh/a, Suomen rakennusten lämmityksestä. 

Jäähdytyksen tarpeen ilmaantuminen yllättäen myös Suomen rakennuksiin tulee vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä Suomen energiajärjestelmien muokkautumiseen. Toimisto- ja palvelurakennuksia ei enää tänä päivänäkään voi rakentaa ilman miellyttävää jäähdytystä. Monikaan ei lähde parturiin, jossa tulee hiki. Sama koskee asuinrakennuksia. Monet rakennuttajat eivät uskalla enää rakentaa jäähdyttämätöntä asuinkerrostaloa, koska ”niitä kuumia pätsejä” ei viime kesän hellekokemusten vuoksi osta kukaan. Vanhoissa kerrostaloissa jäähdyttävien ilmalämpöpumppujen kysyntä on näkynyt jo paniikinomaisena.

Jäähdytystä lämpöpumpulla

Jäähdytys tapahtuu lähes poikkeuksetta lämpöpumpulla. Samaa lämpöpumppupohjaista järjestelmää voi käyttää myös tilojen lämmitykseen, jolle Suomessa on suurempi tarve. 

Ilmalämpöpumppuja on jo asennettu yli 700.000 kpl. Usein ne on myyty ”jäähdytys kaupan päälle” argumentilla. Maalämpöjärjestelmät pientaloihin ja kerrostiloihin myydään yhä useammin vähintään jäähdytysvalmiudella.  Isot palvelurakennukset, ostokeskukset, (muun muassa Skanssi, Puuvilla, Veturi, Lippulaiva, IKEAt, Aallon Campus) lämpiävät porareistä, joita käytetään jäähdytykseen ja lämmön/kylmän varastointiin. 

Uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöjä hyödynnetään entistä enemmän lämpöpumpuilla niin erillislämmityksissä kuin keskistetyissä energiajärjestelmissäkin. Lämpöpumput jäähdytysominaisuuksineen mahdollistavat fossiilisista polttoaineista, ja polttamisesta yleensäkin, siirtymisen energiatehokkaisiin, sähköpohjaisiin lämmitysjärjestelmiin.