AURINKOISIN TERVEISIN, päättää saksalaissyntyinen Christian Breyer sähköpostiviestinsä, kun selvitämme haastattelun aikatauluja. Suomen kieli ei vielä ole aivan hallussa, mutta vuoden päästä kuulemma on.

– Opiskelemme vaimoni kanssa hyvin intensiivisesti, sanoo vasta kevään korvalla Suomeen ja Lappeenrantaan perheineen muuttanut Breyer iloisesti. Hän kertoo, että parin vuoden ikäinen tytär on ensimmäisenä integroitunut uuteen maahan.

– Hän osaa jo ensimmäisen suomenkielisen laulun; i-ha-haa, hepo hirnahtaa, ja tapailee

joitakin puheen sanoja ensin suomeksi, ylpeä isä sanoo ja on yhtä hymyä.

LUTissa esitetään koko näytelmä

Aurinkoisin terveisin -loppukaneetti luontuu Christian Breyerille osuvammin kuin monelle muulle. Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden ja tulevaisuuden energiajärjestelmän professuuri on niin ikään LUT:n professorin Jarmo Partasen mukaan jopa maailmanlaajuisesti tarkastellen poikkeuksellinen.

– Christian on yksi maailman ensimmäisistä aurinkotalouteen liittyvien markkinamekanismien tutkimukseen ja opetukseen keskittyvistä professoreista.

Breyer tietää myös itse virkansa ainutlaatuisuuden. Hän työskenteli aiemmin saksalaisen Reiner Lemoine Institut gGmbH:n toimitusjohtajana ja tieteellisenä johtajana. Työ oli mielenkiintoista, mutta mies ei empinyt, kun hyvä ystävä kertoi kaakkoissuomalaisessa yliopistossa avoinna olleesta virasta.

Christian Breyer aloitti keväällä Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professuurin.

– He etsivät sinua, ystäväni sanoi, Breyer kertoo ja vakuuttaa olleensa enemmän kuin innoissaan ja onnellinen, kun kuuli tulleensa valituksi. Muutto Kaakonkulmalle ei hirvittänyt. Päinvastoin.

– LUT on kuin koroke, jossa esitetään nyt koko näytelmä. Olen onnellinen, että osaamiseni ja ammatillinen profiilini täyttävät vaatimukset ja sopivat ilmeisesti lähes täydellisesti annettuun tehtävään, hän sanoo.

– Täällä minulla on kaikki. Voin jatkaa tutkimustyötäni yhdessä loistavien kollegoiden kanssa. Minulla on mahdollisuus keskittyä ydinosaamiseeni ja koen tehtäväni enemmän kuin mielenkiintoiseksi. Se on monessa mielessä hyvin tärkeä, Breyer sanoo. Hän kertoo, että on saanut paljon palautetta, kuinka monet yliopistot monissa maissa haluaisivat ja tarvitsisivat vastaavan professuurin yksinomaan aiheen ja asian ainutlaatuisuuden takia.

– On ymmärrettävä tekniikkaa ja käsitettävä talouden lainalaisuuksien ratkaisevat vaikutukset, jotta kokonainen järjestelmä kaikin osin olisi toimiva ja tuottava, Breyer sanoo ja markkinoi luontevasti itärajan tuntumassa sijaitsevaa opinahjoa.

– LUT on hyvin kansainvälinen, ja tarjoaa myös opiskelijoille kattavan ja kokonaisvaltaisen näkymän tulevaisuuteen energiajärjestelmien ja -tuotannon kehitykseen. Energiavallankumoukseksi sen voisi joku määrittää, hän sanoo ja käyttää rinnan sanoja energy evolution ja energy revolution.

Aurinkosähkön kyytiin ehtii vielä

– Nyt on aurinkosähkön aika, Christian Breyer sanoo ja huomauttaa, että busineksen teon näkökulmasta tuulienergia juna meni jo: suuret yritykset on perustettu. Aurinkosähkön kyytiin ehtii vielä.

– Kiinalaiset ovat viisaalla taktikoinnillaan valloittaneet aurinkoenergiamarkkinoita, mutta sektorilla on silti vielä tilaa, hän jatkaa.

– Markkinat uusiutuvien energioiden varastointiin ovat juuri käynnistymässä. Siinä Suomella voisi olla loistava paikka asettautua maailman kärkeen.

Christian Breyerin mukaan uusiutuvan energian tuotantoteknologian taustalla on aina historia ja sen heijastumat. Nykytilanne sanelee omat vaatimuksensa ja viitoittaa myös tulevaisuustutkimuksen tietä. Yhtä lailla merkitystä on ”hintalapulla”.

– Energiaratkaisuja tulee tarkastella myös taloudellisesta ja liiketoiminnallisen tuottavuuden näkökulmasta.

Christian Breyer naurahtaa ja muistuttaa, että koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. Hän miettii, ovatko aurinko ja tuuli lopulliset ratkaisut ihmiskunnan energiakysymyksiin ja -ongelmiin.

– Tosiasia on, että vain aurinkoa ja tuulta on rajattomasti saatavilla. Erityisesti aurinkoenergian tuotantokustannukset halpenevat vuosi vuodelta, Breyer sanoo. Hän uskoo, että esimerkiksi aurinkopaneeleiden hyötysuhde vain paranee ja hinnat halpenevat jatkossa, vaikka järjestelmät jo nyt ovat kehittyneitä ja edullisia. Kehitystyön nykytilannetta ja kiihtyvää vauhtia voisi hänen mielestään hyvin verrata siihen, mitä autolla ajaminen oli 1930-luvulla. Kehitys on ollut huimaa.

– Paljon parannuksia on tehty siitä huolimatta, että perusopeilla ja tietämyksillä saattoi matkata ihan mukavasti, hän sanoo.

– Kyllä. Kyllä minä sanon, että aurinko- ja tuulienergia ovat tämän vuosisadan sähköntuotannon ratkaisut. Kovin mielelläni näkisin ne ratkaisuina myös kaukana tulevaisuudessa. Kyse on teollisesta ja tieteellisestä mullistuksesta, joka on kaikin puolin verrattavissa puolijohteiden aikanaan aiheuttamaan.

Breyer muistuttaa, että auringon voima on lähes käsittämätön. Kuusi tuntia sen säteilyä kattaa koko ihmiskunnan vuoden energiatarpeet. Silti maailman sähköstä alle prosentti tuotetaan aurinkovoimaloilla. Suomessa lukema on tällä haavaa alle promille koko sähköntuotannosta, mutta sen on ennakoitu nousevan prosenttiin tämän vuosikymmenen lopussa.

Suomi heräämässä Lappeenrannan vedossa

– Paikallisella energiantuotannolla on edessään huikeat kasvunäkymät, Breyer sanoo ja toteaa jo oppineensa, että suomalaiset suhtautuvat hyvin myötämielisesti aurinkosähköön ja sen tuotantoon.

– Mitä kaipaan, on lainsäädännöllinen kehys nopeasti kasvavalle teknologialle. Suomessa ei ole syöttötariffia sen enempää kuin hyvin suunniteltua verkkomittaristoakaan. Myös investointituki olisi paikallaan onnistuneen liiketoiminnan varmistamiseksi, hän sanoo ja vähän huolestuneena toivoo, ettei tulisi ymmärretyksi väärin.

– Miksi emme korvaisi fossiilisten ja ydinenergian raaka-aineiden hupenemisen, ilmastonmuutoksen ympäristövaikutusten sekä kansainvälisten energiakriisien sekä terveydelle vaarallisten järjestelmien aiheuttamia haittoja uusiutuvilla, vaihtoehtoisilla ja eettisesti kestävällä aurinkoenergialla ja -järjestelmillä, Breyer kysyy ja muistuttaa, että aikataulut kansainvälisessä kisassa ovat tiukat. Alkaa olla kiire.

Breyer on yksi viisi vuotta sitten perustetun Desertec-säätiön perustajista. Hän toimi neuvonantajana monikansallisessa yhteenliittymässä, joka suunnitteli aurinkosähkön siirtämistä Saharasta Eurooppaan. Huima hanke pantiin toistaiseksi jäihin viime vuonna.

– Saudi Arabiassa on täydellinen ymmärrys aurinkoenergian tarjoamasta potentiaalista, mutta kehitys on hidasta. On kuitenkin vain ajan kysymys, milloin suuret voimalahankkeet siellä käynnistyvät, Breyer sanoo. Hän murehtii Suomen surullisena pitämäänsä tilannetta.

– Suomi on peränpitäjä EU-alueella asennettujen aurinkoenergiajärjestelmien ranking listalla. Eikä kyse Breyerin mukaan ole todellakaan siitä, etteikö aurinko paistaisi Pohjolan perukoillekin. Etelä-Suomessa paistetta on jopa enemmän kuin Hampurissa tai Berliinissä.

– Kyse on enemmänkin siitä, että Suomessa ei ole tiedostettu aurinkoenergian arvoa sähkön tuotannossa, Breyer sanoo. Hän ei pikkumoitteista huolimatta kuulosta lainkaan toivottamalta.

– Dynamiikka ja tahtotila ovat olemassa, joten asiat voivat muuttua hyvin nopeasti.