Kuinka suurina pitää seuraavia uhkia Suomen tai henkilökohtaisesti itsensä/läheistensä kohdalla (%). Kuva: EVAn Arvo- ja asennetutkimus. EVA kysyi Arvo- ja asennetutkimukses

Uhkakuvissa oli tapahtunut selkeitä muutoksia aikaisempaan vuoden 2018 tutkimukseen. Aiemmassa tutkimuksessa suurimmaksi huolenaiheeksi nousi ilmaston lämpeneminen (76 prosenttia). Toisin kuin vuoden 2018 tutkimuksessa ilmaston lämpeneminen löytyi vasta neljänneltä sijalta sen uhkakuvan pienennettyä kymmenellä prosenttiyksiköllä. Talouskriisin ja pandemioiden lisäksi ilmaston lämpenemisen edelle kiilasi hallitsematon siirtolaisaalto Eurooppaan (67 prosentilla).

Suurin muutos suhtautumisessa tutkimusten välillä tapahtui tartuntatautien ja pandemioiden kanssa. Vuoden 2018 tuloksia verratessa uusiin uhkakuvat pandemiasta tuplaantuivat 36 prosentista 72:teen prosenttiin. Talouskriisi puolestaan koettiin jo vuoden 2018 tuloksissa uhkaksi ja keräsi 68 prosenttia.

- EVA:n pandemia kevään 2020 Arvo- ja asennustutkimuksen kysely piirtää kokonaisuudessaan kuvan, jossa taloudelliset huolet nousevat suomalaisilla ohi terveydellisten huolien, kertoo EVA Analyysin toimituspäällikkö Sami Metelinen.                   

- Suomalaiset näkevät talouden tilan lähivuosina melko synkkänä, mutta ovat valmiita toimiin, että talous saada nousuun, tiivistää Metelinen.

Talouskriisin ja pandemian ollessa lähes yksimielisesti kaikkien suomalaisten mielestä uhka, jakaa ilmaston lämpeneminen ja siirtolaisaalto mielipiteitä väestöryhmien välillä.

Eniten huolissaan siirtolaisaallosta ovat perussuomalaisten kannattajat, kuitenkin uhkana pitävien osuus on noussut myös vasemmistoliiton, keskustan ja vihreiden riveissä.

Ilmaston lämpenemiseen suhtautumisessa huomataan poikkeuksellisen huomattava ero naisten ja miesten asenteiden välillä. Naisista 78 prosenttia kokee ilmaston lämpenemisen uhkana, kun miehistä 54 prosenttia. Verrattuna edellisen tutkimuksen tuloksiin naisten asenteet ovat pysyneet lähes samana, kun miesten asenteissa on tapahtunut selkeä 15 prosentin pudotus.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Vastaajat edustivat koko maan 18-70 -vuotiaiden väestöä, jotka ovat painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

Virhemarginaali koko väestön tasolla on kahdesta kolmeen prosenttiyksikköä kumpaakin suuntaan. Kyselyn tiedot kerättiin 26.3.-3.4.2020  välisenä aikana Taloustutkimuksen internet-paneelilla.