Aiesopimus uuden fotoniikkakeskuksen perustamisesta allekirjoitettiin 22.6.2020. Sopimuksen osapuolina ovat Joensuun kaupunki, Business Joensuu, Itä-Suomen Yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Riveria Koulutuskuntayhtymä, Suomen Yliopistokiinteistöt ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Fotoniikka on yksi  Suomen Akatemian Lippulaivaohjelman  kuudesta osaamiskeskittymästä, ja alan kotimainen yritystoiminta kasvaa keskimäärin  kahdenkymmenen prosentin vuosivauhdilla . Suomessa Joensuun seutu on profiloitunut fotoniikan tutkimuksen, tuotekehityksen ja kaupallistamisen kansainvälisenä veturina, ja Joensuun kaupunki onkin nimennyt fotoniikan yhdeksi neljästä kärkitoimialastaan.

Joensuun seudulla on tehty pitkäjänteistä työtä fotoniikan koulutuksessa ja tutkimuksessa. Nyt panostusta lisätään myös kaupallistamiseen ja yritystoiminnan kasvattamiseen. Vuonna 2021 avautuvan Photonics Business and Research Center Joensuun myötä kaupunki kiihdyttää alan liiketoimintaa seudulla ja tavoittelee yhä suurempaa osaa kasvavasta potista.

– Tavoitteenamme on, että fotoniikkaliiketoiminta työllistää vuoteen 2030 mennessä yli tuhat henkeä ja tuottaa 200 miljoonan euron liikevaihdon Joensuun seudulla. Uuden fotoniikkakeskuksen perustaminen on Joensuun fotoniikan kasvuvision tärkeimpiä toimenpiteitä ja keskeinen mahdollistaja tavoitteillemme, kertoo projektia koordinoivan Business Joensuun toimitusjohtaja Harri Palviainen lehdistötiedotteessa.

Vauhtia startupeille

Uudessa fotoniikkakeskuksessa fotoniikkaa hyödyntäviä yrityksiä tuetaan liiketoiminnan kehittämisessä, pääoman hankinnassa ja verkostoitumisessa. Yrityksiä autetaan edistämään innovaatioita kansallisesti ja kansainvälisesti ja niiden palvelukseen etsitään uusia osaajia. Keskukseen kaavaillaan myös kiihdyttämöohjelmaa, jossa alan start-upien toimintaa vauhditetaan kansainvälisille markkinoille.

Joensuussa toimii jo useita tunnettuja fotoniikka-alan yrityksiä kuten  Dispelix ,  Hypermemo ,  Nanocomp  ja  Seetrue .

– Tavoitteena on parantaa fotoniikkaa hyödyntävien yritysten toimintaedellytyksiä Joensuussa, luoda uutta liiketoimintaa sekä houkutella seudulle uusia yrityksiä ja työpaikkoja Suomesta ja maailmalta. 

Pitkäjänteistä työtä 

Projektin ensimmäisessä vaiheessa uusi fotoniikkakeskus perustetaan Itä-Suomen Yliopiston Joensuun kampukselle. Laajennussuunnitelmat ovat jo käynnissä, ja muutaman vuoden päästä keskuksen on määrä muuttaa omiin uusiin tiloihinsa.

Uusi keskus tuo mukanaan uudet yhteiset puitteet, mutta yhteistyötä on tehty jo.

– Yliopisto on muun muassa vuokrannut fotoniikka-alan yrityksille tiloja ja laitteita, ja vastavuoroisesti opiskelijat ovat päässeet kouluttautumaan yritysten omien laitteiden parissa. Karelia-ammattikorkeakoulu puolestaan on tukenut yrityksiä tarkkuustekniikkaan pohjautuvien tuotteiden suunnittelussa ja prototyyppien valmistuksessa.

Keskus lisää koulutusorganisaatioiden yritys- ja tutkimusyhteistyön mahdollisuuksia sekä tuo käyttöön laitteita, joita organisaatiot eivät yksin kykenisi hankkimaan.

– Fotoniikka on toiminut yritysyhteistyössä eräänlaisena suunnannäyttäjänä: yhteistä ekosysteemiä on rakennettu jo pitkään, ja tähän suuntaan uskomme muidenkin alojen siirtyvän. Uusi fotoniikkakeskus luo paitsi entistä paremmat puitteet tilojen ja laitteiden yhteiskäytölle, myös osaamisen ja tiedon jakamiselle. Keskus on merkittävä vetovoimatekijä sekä yliopistolle että koko maakunnalle, kertoo UEF:n Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan dekaani Jukka Jurvelin.

– Karelian ja UEF:n fotoniikkaosaajat ovat tottuneet työskentelemään yhdessä, ja esimerkiksi monen yrityksen tuotekehitys tapahtuu ammattikorkeakoulun tai yliopiston tiloissa. Uuden fotoniikkakeskuksen myötä yhteistyö ottaa taas harppauksen eteenpäin, kuvaa Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo alueen fotoniikka-alaa.

Aiesopimus uuden fotoniikkakeskuksen perustamisesta allekirjoitettiin 22.6.2020. Sopimuksen osapuolina ovat Joensuun kaupunki, Business Joensuu, Itä-Suomen Yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Riveria Koulutuskuntayhtymä, Suomen Yliopistokiinteistöt ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Nina Garlo-Melkas