Tutkimus ja koulutus | 29.1.2019

Kansallinen tutkimusohjelma kehittää kotimaista ydinjätehuollon osaamista

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2018 on nelivuotiskautensa lopussa. Finlandia-talolla 29.1.2019 pidettävässä loppuseminaarissa esitellään ohjelman saavutuksia ja pohditaan, miten kansallinen ydinjätetutkimus parhaiten tukee ydinenergian turvallista käyttöä Suomessa.

pexels-photo-459728

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2015 alusta käynnistämän KYT2018-tutkimusohjelman hankkeissa tavoitteena on ylläpitää ja kehittää suomalaista ydinjätehuollon osaamista. Ohjelman koordinoinnista vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT. Sen johtoryhmässä ja tutkimusta ohjaavissa ryhmissä on mukana viranomaisia, esimerkiksi Säteilyturvakeskus (STUK), työ- ja elinkeinoministeriö ja suomalaisia ydinjätealan toimijoita. Tutkimusta ovat olleet tekemässä VTT, kuusi yliopistoa, Geologian tutkimuskeskus ja Numerola Oy.

Tutkimusohjelman koordinaattori, johtava tutkija Kari Rasilainen VTT:ltä korostaa puolueettoman tutkimusohjelman merkitystä. Hänen mukaansa tutkimusohjelma tuottaa ydinjätehuollon osaamisen lisäksi myös luvanhaltijoista riippumatonta tutkimusta, jota voidaan hyödyntää viranomaispuolella erityisesti ydinjätteiden loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden arvioinnissa.

Tietoa ja asiantuntijoita

– On tärkeää, että Suomi kykenee itse ylläpitämään ja kehittämään ydinjätealan osaamista ja tutkimusta, sanoo Kari Rasilainen.

Tutkimusohjelman tutkimuksilla on tarkoitus varmistaa, että viranomaisten saatavilla on riittävästi ja kattavasti ydinteknistä asiantuntemusta ydinjätehuollon erilaisten toteutustapojen ja menetelmien arviointiin.

Ohjelmaan kuuluu kolme aihealuetta, jotka ovat ydinjätehuollon teknologiat, ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuus sekä yhteiskunnallinen tutkimus. Vuodesta 2016 lähtien KYT2018-tutkimusohjelma on osallistunut myös VTT:n Ydinturvallisuustalon käyttöönoton rahoittamiseen. Ydinturvallisuustalo edistää ydinturvallisuuden lisäksi myös kansallista ydinjätetutkimusta.

Tutkimusohjelman aihealueet on kohdennettu suomalaisen ydinjätehuollon keskeisimpiin kysymyksiin, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. Loppusijoitushanke on Suomessa edennyt valtioneuvoston vuonna 1983 asettamien aikataulutavoitteiden mukaisesti ja herättää jatkuvaa kansainvälistä kiinnostusta.

KYT2018-tutkimusohjelman kokonaisrahoitus valtion ydinjätehuoltorahastosta on ollut vuosina 2015–2018 yhteensä noin 11,6 miljoonaa euroa. Tänä aikana tutkimusohjelmaan osallistuvat tutkimuslaitokset ovat käyttäneet lisäksi omaa rahoitustaan noin 5 miljoonaa euroa. Tutkimusohjelman yhteenlaskettu laajuus on ollut noin 104 henkilötyövuotta. Vuosittain tutkimushankkeita on ollut noin 30.

KYT2018-tutkimusohjelman loppuseminaari 29.1.2019 Finlandia-talolla kokoaa yhteen noin 100 ydinjäteasiantuntijaa ja -tutkijaa. Seminaarissa esitellään tutkimusohjelman tärkeimpiä saavutuksia ja tieteellisiä tuloksia.

Lue lisää:  KYT2018-tutkimusohjelman verkkosivut

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.