Tutkimus ja koulutus | 29.1.2019

Kansallinen tutkimusohjelma kehittää kotimaista ydinjätehuollon osaamista

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2018 on nelivuotiskautensa lopussa. Finlandia-talolla 29.1.2019 pidettävässä loppuseminaarissa esitellään ohjelman saavutuksia ja pohditaan, miten kansallinen ydinjätetutkimus parhaiten tukee ydinenergian turvallista käyttöä Suomessa.

pexels-photo-459728

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2015 alusta käynnistämän KYT2018-tutkimusohjelman hankkeissa tavoitteena on ylläpitää ja kehittää suomalaista ydinjätehuollon osaamista. Ohjelman koordinoinnista vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT. Sen johtoryhmässä ja tutkimusta ohjaavissa ryhmissä on mukana viranomaisia, esimerkiksi Säteilyturvakeskus (STUK), työ- ja elinkeinoministeriö ja suomalaisia ydinjätealan toimijoita. Tutkimusta ovat olleet tekemässä VTT, kuusi yliopistoa, Geologian tutkimuskeskus ja Numerola Oy.

Tutkimusohjelman koordinaattori, johtava tutkija Kari Rasilainen VTT:ltä korostaa puolueettoman tutkimusohjelman merkitystä. Hänen mukaansa tutkimusohjelma tuottaa ydinjätehuollon osaamisen lisäksi myös luvanhaltijoista riippumatonta tutkimusta, jota voidaan hyödyntää viranomaispuolella erityisesti ydinjätteiden loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden arvioinnissa.

Tietoa ja asiantuntijoita

– On tärkeää, että Suomi kykenee itse ylläpitämään ja kehittämään ydinjätealan osaamista ja tutkimusta, sanoo Kari Rasilainen.

Tutkimusohjelman tutkimuksilla on tarkoitus varmistaa, että viranomaisten saatavilla on riittävästi ja kattavasti ydinteknistä asiantuntemusta ydinjätehuollon erilaisten toteutustapojen ja menetelmien arviointiin.

Ohjelmaan kuuluu kolme aihealuetta, jotka ovat ydinjätehuollon teknologiat, ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuus sekä yhteiskunnallinen tutkimus. Vuodesta 2016 lähtien KYT2018-tutkimusohjelma on osallistunut myös VTT:n Ydinturvallisuustalon käyttöönoton rahoittamiseen. Ydinturvallisuustalo edistää ydinturvallisuuden lisäksi myös kansallista ydinjätetutkimusta.

Tutkimusohjelman aihealueet on kohdennettu suomalaisen ydinjätehuollon keskeisimpiin kysymyksiin, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. Loppusijoitushanke on Suomessa edennyt valtioneuvoston vuonna 1983 asettamien aikataulutavoitteiden mukaisesti ja herättää jatkuvaa kansainvälistä kiinnostusta.

KYT2018-tutkimusohjelman kokonaisrahoitus valtion ydinjätehuoltorahastosta on ollut vuosina 2015–2018 yhteensä noin 11,6 miljoonaa euroa. Tänä aikana tutkimusohjelmaan osallistuvat tutkimuslaitokset ovat käyttäneet lisäksi omaa rahoitustaan noin 5 miljoonaa euroa. Tutkimusohjelman yhteenlaskettu laajuus on ollut noin 104 henkilötyövuotta. Vuosittain tutkimushankkeita on ollut noin 30.

KYT2018-tutkimusohjelman loppuseminaari 29.1.2019 Finlandia-talolla kokoaa yhteen noin 100 ydinjäteasiantuntijaa ja -tutkijaa. Seminaarissa esitellään tutkimusohjelman tärkeimpiä saavutuksia ja tieteellisiä tuloksia.

Lue lisää:  KYT2018-tutkimusohjelman verkkosivut

Uusimmat artikkelit

19.4.2019 | Alan Uutiset

Fortum sai ympäristöluvan Porin tuhkajalostamolle

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Fortumin Porin tuhkajalostamolle ympäristöluvan 18.4.2019. Porin tuhkajalostamossa käsitellään jätteenpolttolaitoksissa syntyvät tuhkat lain vaatimalla tavalla.

VR Kunnossapito selätti kilpailijat HKL:n metrojunien urakassa

VR-Yhtymä Oy on tehnyt merkittävän aluevaltauksen voittamalla Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kilpailutuksen metrojunien peruskorjauksesta. Hankkeen kokonaisarvo VR:lle on noin 30 miljoonaa euroa ja sen toteuttaa VR Kunnossapito Oy.

Maailman ensimmäinen markkinapaikka hiilidioksidin poistolle

Puro on maailman ensimmäinen markkinapaikka, joka käy kauppaa hiilidioksidin poistolla ilmakehästä. Puro on 23 yrityksen pilottihanke, jonka tavoitteena on tehdä hiilidioksidin poistosta verifioitavaa, vertailukelpoista ja kaupallista toimintaa.

Lahti Precision tuo markkinoille mobiilipohjaisen punnituspalvelun

Lahti Precision on tuonut markkinoille maailman ensimmäinen järjestelmistä riippumattoman mobiilipohjaisen punnituspalvelun mScalesin.

PostNord ja GKN Powder Metallurgy vauhdittavat 3D-tulostuksen toimitusketjun kehitystä

Globalisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat merkittävällä tavalla nykypäivän tuotantoteollisuuteen. Toimitusajoista on tullut keskeinen kilpailutekijä laadukkaan ja tehokkaan tuotannon rinnalle, mikä nostaa automaation merkityksen uudelle tasolle. PostNord ja GKN Powder Metallurgyn ovat ryhtyneet yhteistyöhön tavoitteenaan lisätä 3D-tulostusmarkkinoiden avoimuutta ja saatavuutta.

Ilmastonmuutos kuriin aurinkopolttoaineiden tuotannolla

Uudessa keinotekoisen fotosynteesin tutkimushankkeessa imitoidaan luonnon fotosynteesiprosessia ja kehitetään teknologia, joka tuottaa auringonvalosta, ilmakehän hiilidioksidista ja vedestä uusiutuvaa hiilineutraalia energiaa yhteiskunnan tarpeisiin.

3.4.2019 | Kumppaniartikkeli

GlobalReader vie tuotantolaitokset lähemmäs Industry 4.0 maailmaa

Ammattitaitoisen ja motivoituneen työvoiman löytäminen on tänä päivänä monelle valmistavan teollisuuden yritykselle haastavaa. Vaikka tehdastyön luonne on lisääntyneen automaation ansiosta muuttunut vuosien varrella täysin, työn arjen todellisuus ei useinkaan vastaa millenniaalisukupolven edustajien odotuksia. Pelkkä rahallinen korvaus työstä ei useinkaan heille riitä, vaan työn tekemisen on oltava myös mielekästä ja motivoivaa.