Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2015 alusta käynnistämän KYT2018-tutkimusohjelman hankkeissa tavoitteena on ylläpitää ja kehittää suomalaista ydinjätehuollon osaamista. Ohjelman koordinoinnista vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT. Sen johtoryhmässä ja tutkimusta ohjaavissa ryhmissä on mukana viranomaisia, esimerkiksi Säteilyturvakeskus (STUK), työ- ja elinkeinoministeriö ja suomalaisia ydinjätealan toimijoita. Tutkimusta ovat olleet tekemässä VTT, kuusi yliopistoa, Geologian tutkimuskeskus ja Numerola Oy.

Tutkimusohjelman koordinaattori, johtava tutkija Kari Rasilainen VTT:ltä korostaa puolueettoman tutkimusohjelman merkitystä. Hänen mukaansa tutkimusohjelma tuottaa ydinjätehuollon osaamisen lisäksi myös luvanhaltijoista riippumatonta tutkimusta, jota voidaan hyödyntää viranomaispuolella erityisesti ydinjätteiden loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden arvioinnissa.

Tietoa ja asiantuntijoita

– On tärkeää, että Suomi kykenee itse ylläpitämään ja kehittämään ydinjätealan osaamista ja tutkimusta, sanoo Kari Rasilainen.

Tutkimusohjelman tutkimuksilla on tarkoitus varmistaa, että viranomaisten saatavilla on riittävästi ja kattavasti ydinteknistä asiantuntemusta ydinjätehuollon erilaisten toteutustapojen ja menetelmien arviointiin.

Ohjelmaan kuuluu kolme aihealuetta, jotka ovat ydinjätehuollon teknologiat, ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuus sekä yhteiskunnallinen tutkimus. Vuodesta 2016 lähtien KYT2018-tutkimusohjelma on osallistunut myös VTT:n Ydinturvallisuustalon käyttöönoton rahoittamiseen. Ydinturvallisuustalo edistää ydinturvallisuuden lisäksi myös kansallista ydinjätetutkimusta.

Tutkimusohjelman aihealueet on kohdennettu suomalaisen ydinjätehuollon keskeisimpiin kysymyksiin, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. Loppusijoitushanke on Suomessa edennyt valtioneuvoston vuonna 1983 asettamien aikataulutavoitteiden mukaisesti ja herättää jatkuvaa kansainvälistä kiinnostusta.

KYT2018-tutkimusohjelman kokonaisrahoitus valtion ydinjätehuoltorahastosta on ollut vuosina 2015–2018 yhteensä noin 11,6 miljoonaa euroa. Tänä aikana tutkimusohjelmaan osallistuvat tutkimuslaitokset ovat käyttäneet lisäksi omaa rahoitustaan noin 5 miljoonaa euroa. Tutkimusohjelman yhteenlaskettu laajuus on ollut noin 104 henkilötyövuotta. Vuosittain tutkimushankkeita on ollut noin 30.

KYT2018-tutkimusohjelman loppuseminaari 29.1.2019 Finlandia-talolla kokoaa yhteen noin 100 ydinjäteasiantuntijaa ja -tutkijaa. Seminaarissa esitellään tutkimusohjelman tärkeimpiä saavutuksia ja tieteellisiä tuloksia.

Lue lisää:  KYT2018-tutkimusohjelman verkkosivut