Tutkimus ja koulutus | 29.1.2019

Kansallinen tutkimusohjelma kehittää kotimaista ydinjätehuollon osaamista

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2018 on nelivuotiskautensa lopussa. Finlandia-talolla 29.1.2019 pidettävässä loppuseminaarissa esitellään ohjelman saavutuksia ja pohditaan, miten kansallinen ydinjätetutkimus parhaiten tukee ydinenergian turvallista käyttöä Suomessa.

pexels-photo-459728

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2015 alusta käynnistämän KYT2018-tutkimusohjelman hankkeissa tavoitteena on ylläpitää ja kehittää suomalaista ydinjätehuollon osaamista. Ohjelman koordinoinnista vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT. Sen johtoryhmässä ja tutkimusta ohjaavissa ryhmissä on mukana viranomaisia, esimerkiksi Säteilyturvakeskus (STUK), työ- ja elinkeinoministeriö ja suomalaisia ydinjätealan toimijoita. Tutkimusta ovat olleet tekemässä VTT, kuusi yliopistoa, Geologian tutkimuskeskus ja Numerola Oy.

Tutkimusohjelman koordinaattori, johtava tutkija Kari Rasilainen VTT:ltä korostaa puolueettoman tutkimusohjelman merkitystä. Hänen mukaansa tutkimusohjelma tuottaa ydinjätehuollon osaamisen lisäksi myös luvanhaltijoista riippumatonta tutkimusta, jota voidaan hyödyntää viranomaispuolella erityisesti ydinjätteiden loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden arvioinnissa.

Tietoa ja asiantuntijoita

– On tärkeää, että Suomi kykenee itse ylläpitämään ja kehittämään ydinjätealan osaamista ja tutkimusta, sanoo Kari Rasilainen.

Tutkimusohjelman tutkimuksilla on tarkoitus varmistaa, että viranomaisten saatavilla on riittävästi ja kattavasti ydinteknistä asiantuntemusta ydinjätehuollon erilaisten toteutustapojen ja menetelmien arviointiin.

Ohjelmaan kuuluu kolme aihealuetta, jotka ovat ydinjätehuollon teknologiat, ydinjätehuollon pitkäaikaisturvallisuus sekä yhteiskunnallinen tutkimus. Vuodesta 2016 lähtien KYT2018-tutkimusohjelma on osallistunut myös VTT:n Ydinturvallisuustalon käyttöönoton rahoittamiseen. Ydinturvallisuustalo edistää ydinturvallisuuden lisäksi myös kansallista ydinjätetutkimusta.

Tutkimusohjelman aihealueet on kohdennettu suomalaisen ydinjätehuollon keskeisimpiin kysymyksiin, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. Loppusijoitushanke on Suomessa edennyt valtioneuvoston vuonna 1983 asettamien aikataulutavoitteiden mukaisesti ja herättää jatkuvaa kansainvälistä kiinnostusta.

KYT2018-tutkimusohjelman kokonaisrahoitus valtion ydinjätehuoltorahastosta on ollut vuosina 2015–2018 yhteensä noin 11,6 miljoonaa euroa. Tänä aikana tutkimusohjelmaan osallistuvat tutkimuslaitokset ovat käyttäneet lisäksi omaa rahoitustaan noin 5 miljoonaa euroa. Tutkimusohjelman yhteenlaskettu laajuus on ollut noin 104 henkilötyövuotta. Vuosittain tutkimushankkeita on ollut noin 30.

KYT2018-tutkimusohjelman loppuseminaari 29.1.2019 Finlandia-talolla kokoaa yhteen noin 100 ydinjäteasiantuntijaa ja -tutkijaa. Seminaarissa esitellään tutkimusohjelman tärkeimpiä saavutuksia ja tieteellisiä tuloksia.

Lue lisää:  KYT2018-tutkimusohjelman verkkosivut

Uusimmat artikkelit

12.7.2019 | Tutkimus ja koulutus

Pula digialan osaajista maksaa yrityksille satoja miljardeja

Eurooppalaisten yksityisomisteisten yritysten kasvun suurin haaste on kasvava osaajapula sekä tarve tarttua rohkeammin digitaaliseen transformaatioon.

Langh Tech toimitti skrubberit Chiosin uuteen tankkeriin

Suomalainen Langh Tech on toimittanut rikkipesurit kreikkalaisen Chios Navigationin uuteen 50 000 dwt:n tuotetankkeriin, joka luovutettiin äskettäin korealaiselta Hyundai Mipon telakalta.

3D-tulostuksesta uusia mahdollisuuksia sähköverkon kunnossapidon varaosatarpeisiin

Sähköverkkojen järjestelmällisen uudistamisen rinnalla sähköverkkoyhtiöt pitävät huolta verkkojen kunnossapidosta. Uudistusinvestoinnit vievät vuosia, joten olemassa olevien sähköverkkojen kunnossapidolla on tärkeä rooli sähköjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.

Euroopan kiihtyvä energiapeli näkyy ja tuntuu Itämerellä

Itämeren allas nousee yhä kirkkaammin Euroopan energiapolitiikan parrasvaloihin, ja juuri sopivasti Suomen EU:n puheenjohtajakaudella. Kaikilla yhdeksällä rantavaltiolla on käynnissä omat ja eri kehitysvaiheissa olevat suuret energiahankkeensa. Itämeren energiapaletti vaihtelee maiden sähköverkkoja yhdistävistä merikaapeleista kaasuputkiin ja tuulivoiman tuotantoon.

3.7.2019 | Alan Uutiset

Uusi EU-lannoitevalmisteasetus vauhdittaa orgaanisten ja jätepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttöä

Uudessa lannoitevalmisteasetuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt, jotka koskevat erilliskerätyn biojätteen ja muiden jätepohjaisten aineiden muuntamista raaka-aineiksi, joita voidaan käyttää CE-merkittyjen EU-lannoitevalmisteiden valmistuksessa. Asetus tulee voimaan 14.7.2019 ja sitä sovelletaan 16.7.2022 alkaen.

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.