Katsaus: Suomen kannattaa keskittyä tekoälyosaamisessa vahvuuksiinsa
Tekoälyteknologiat ja niiden hyödyntäminen nähdään lähitulevaisuudessa tärkeinä kansalliselle menestykselle. Valtioneuvoston teettämä selvitys suosittaa muodostamaan kansallisen tekoälyosaamisen strategian, jossa painotetaan Suomen kannalta tärkeitä alueita ja vahvuuksia. Selvityksen toteuttivat VTT:n, Aalto-yliopiston, Etlan ja Silo.AI:n asiantuntijat.
Suomi on kokoonsa suhteutettuna vahva tekoälyosaaja. Esimerkiksi tutkimusjulkaisujen laatua arvioitaessa Suomi sijoittuu Pohjoismaiden parhaaksi neljässä kymmenestä osaamisalueessa. Määrää arvioitaessa vain Ruotsi on Pohjoismaista julkaissut Suomea enemmän. Tekoälyn eri osa-alueita opetetaan yhdessätoista yliopistossa ja kuudessa ammattikorkeakoulussa yhteensä 250 kurssilla. Myös yrityksissä ja julkishallinnossa tekoälyosaaminen on verrattain hyvällä tasolla.
Tekoälykentän ymmärtäminen auttaa valitsemaan painopisteet
Tekoälyratkaisujen kehittäminen ja tekoälyn soveltaminen vaatii tekijänsä. Näistä osaajista on maailmanlaajuisesti huutava pula, eikä tilanne ole Suomessa merkittävästi parempi. Uusia osaajia ei tällä hetkellä valmistu riittävästi – osaajien määrän kasvattamisen tulee olla keskeinen kansallinen tavoite.
Selvityksen tehnyt työryhmän kannustaa Suomea keskittämään tekoälytutkimuksen ja -osaamisen kehittämistä aloille, joilla meillä on jo nyt osaamisvahvuuksia ja jotka ovat kansallisesti tärkeitä. Selvitys kertoo, millä tekoälyn osaamisalueilla Suomi on suhteessa vahvin. Osaamisalueiden kansallinen merkitys tulee arvioida erikseen. Suomen ei pääsääntöisesti kannata kilpailla Kiinan ja Yhdysvaltain kanssa valtavirran aiheissa, kuten sosiaalisesta mediasta kerätyn kuluttajadatan analysoinnissa.
Tekoälykoulutukseen kohdistuu nyt voimakas kiinnostus. Työryhmä ehdottaakin, että yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja -opistojen tekoälykurssit ja opetusohjelmat avataan kaikille halukkaille. Reaktorin ja Helsingin yliopiston tuottaman Elements of AI -verkkokurssin ja sen suomenkielisen version saama suuri kiinnostus kertoo ihmisten halusta tutustua tekoälyyn.
- Kiinnostukseen kannattaa vastata ja tarjota sekä perinteisiä että verkkokursseja, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.
Tekoälyä, analytiikkaa ja massadataa hyödyntävät yritykset kasvussa
Raportistä käy ilmi myös muun muassa se, että Suomessa toimivien tekoälyn, analytiikan sekä massadata-palveluiden tarjontaan perustuvien yritysten määrä on kasvanut voimakkaasti Suomessa ja maailmalla viime vuosien aikana.
- Vuonna 2017 Suomessa mitattiin olevan 358 tekoäly-yritystä, jotka joko kehittivät tai sovelsivat tekoälyä, analytiikkaa tai massadataa omassa liiketoiminnassaan (Digibarometri, 2017, s. 19). Vuonna 2018 vastaavalla mittauksella havaittiin, että vastaavien yritysten lukumäärä oli kasvanut yli 800. raportissa todetaan.
Lue lisää: Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus -raportti suomeksi