Kuva: Antti Niemelä (vas) ja Ville Rauhala

Komission ohjaamassa ECSEL-haussa valituksi tuli kuusi projektia, joiden kokonaisbudjetti on noin 148 miljoonaa euroa. AMK on mukana laajassa Mantis-projektissa, jossa toimii 47 osapuolta 12 eri Euroopan maasta.

Lapin AMKin osalta projektin valmistelusta vastasivat nuoren polven tutkijainsinöörit Antti Niemelä ja Ville Rauhala Käynnissäpidon tutkimusryhmästä, joka toimii Compus-talossa Kemin Digipoliksessa.

Mantisin budjetti on 30,7 miljoonaa, josta Lapin AMKin osuus on 455 000 euroa.

– Viisitoista prosenttia hakemuksista hyväksyttiin, ja Mantis oli yksi niistä, projekti-insinööri Antti Niemelä kertoo.

Lapin AMK on yrittänyt päästä mukaan vastaaviin hakuihin kaksi kertaa aiemmin, mutta vain isot yliopistot ovat tätä ennen onnistuneet.

– Tuurikin kävi. Hakuohjelman teemat sopivat tällä kertaa parhaiten juuri meidän AMKin osaamiseen, Niemelä hymyilee.

Mantisin tärkein teema on luoda ohjelmistoalusta ennakoivan kunnossapidon tarpeisiin. Projektin englanninkielinen nimi on kokonaisuudessaan Cyber Physical System based Proactive Collaborative Maintenance. Mantis-hanketta koordinoi Espanjalainen Mondragon University. Suomen koordinaattori on VTT Espoo.

Mantis-projektissa kehitettyjä ratkaisuja tullaan demonstroimaan ja testaamaan eri aloilla. Näitä ovat tuotantolaitteiden, ajoneuvojen, energiantuotannon ja terveydenhuollon laitteiden kunnossapito. Kaiken kaikkiaan testikohteita on 14. Esimerkiksi energiantuotannon alla on neljä kohdetta: merellä olevat tuulivoimalat, aurinkovoimalat, maalla olevat tuulivoimalat sekä perinteiset energiantuotantolaitokset.

Suomi on mukana energiasektorilla, ja Fortum Power & Heatin mukaan tulon myötä kehittämistyön pääpainoksi valikoitui perinteinen energiatuotanto. Lapin AMKin ja Fortumin lisäksi Suomen konsortioon kuuluvat VTT, Nome, Solteq ja Wapice.

Jotain projektin laajuudesta kertoo myös tutkimussuunnitelman laajuus.

– Mantisia varten tehtiin 466-sivuinen tutkimussuunnitelma. Vertailukohtaa antaa tieto, että Tekes-rahoitteisten kansallisten projektien tutkimussuunnitelmat ovat yleensä 30-sivuisia, Ville Rauhala valottaa.

Lapin AMKin Käynnissäpidon tutkimusryhmän panos on teollisen internetin osaaminen kunnossapidon näkökulmasta. 

Projekti kestää kolme vuotta minä aikana AMKissa tehdään sille 54 henkilötyökuukautta.

Projektissa on mukana 30 eurooppalaista yritystä ja 17 tutkimusorganisaatiota. Tunnetuimpia mukana olevia yrityksiä lienevät Fortum, Danfoss, Vestas, Atlas Copco, Philips, John Deere ja Bosch.

Kaikki tieto mitä yritykset projektiin tuovat on julkista, ja kaikki mitä AMK tekee ja synnyttää on julkista.

– Olemme mukana ennen kaikkea oppimassa itse. Toivomme saavamme tästä paljon osaamista, joka voidaan edelleen jakaa alueen teollisuuden käyttöön, Rauhala kertoo.

Teollisesta internetistä on viime aikoina puhuttu paljon. Millä tavalla maailma sitten on parempi kolmen vuoden kuluttua?

– Kentällä on tuotantolaitteissa paljon älyä ja teknologiaa. Tällä hetkellä tieto on rajattu ja tietojärjestelmiä on useita. Nyt tavoitteena on saada prosessin kannalta kriittiset tiedot pilveen ja ohjaus sieltä – siis luoda aito teollinen internet, Antti Niemelä kertoo.

– Me suomalaiset olemme vanhastaan hyviä teknologian kehittämisessä, mutta soveltaminen käytäntöön ontuu, Ville Rauhala jatkaa.

Tällä hetkellä tieto- ja tiedonsiirtotekniikka ovat edistyneempiä kodeissa kuin tehtaissa. Uuden tyyppinen ohjaus on pisimmällä viihde-elektroniikassa.

– Esimerkiksi langaton tiedonsiirto on kodeissa jokapäiväistä, mutta teollisuudessa vedetään edelleen mieluummin piuha, Antti Niemelä konkretisoi teollisuuden nykytilaa.

Teollisuus ei välttämättä ole jatkossa isoissa tuotantolaitoksissa vaan useissa yksiköissä eri puolilla Eurooppa. Perinteinen tehdaskäsitys muuttuu, kun tuotanto on komponenttien kokoamista. Toimivat logistiset ratkaisut nousevat arvoonsa. Teollinen internet auttaa tässäkin.

– Suurin osa teollisen internetin teknologiasta voisi jatkossa tulla Euroopasta. Jo nyt kaivoksissa käytettävästä teknologiasta 70 prosenttia tulee Suomesta tai Ruotsista. Miksei tilanne voisi olla sama tässäkin, Ville Rauhala haastaa.

Pieni takaisku Mantisin valmistelussa koettiin kun Volvon vetäydyttyä hankkeesta jäivät ruotsalaiset kokonaan pois. Samalla jäi ulos AMKin perinteinen kumppani, Luulajan yliopisto, mikä harmittaa projekti-insinöörejä jonkin verran.

Taloudellisesti niukkoina aikoina ja kilpailun kiristyessä käyvät VTT:n ja korkeakoulujen tutkimusyksiköiden kaltaiset kumppanit teollisuudelle entistä tärkeämmiksi. Tämä on tiedostettu myös Lapin AMKissa ja Kunnossapidon tutkimusryhmän merkitys on tunnustettu.

– Ryhmä pääsi viime syksynä mukaan Fimecc S-STEP -SHOK-ohjelmaa ja nyt Mantisiin. Ville Rauhala ja Antti Niemelä ovat tehneet hatun noston arvoisen työn hankkeiden valmistelussa, AMKin Tekniikan ja luonnonvara-alan TKI-päällikkö Seppo Saari tunnustaa.

Tutkimuksen lisäksi ryhmä antaa kunnossapidon opetusta sekä projektimuotoisena ja tiiminä, eli koko ryhmän osallistuu insinöörien oppimisen varmentamiseen. Samoin kunnossapitoon liittyvät päättötyöt ovat pääosin ryhmän ohjauksessa. Insinööriopiskelijat pääsevät tekemään projekti- ja opinnäytetöitä myös Mantis-projektissa.

– Tämä on se minimitaso, jolle haluan tutkimusryhmiemme toiminnan nousevan. Se on samalla keino minimoida alueellisen rahan vähenemisen ikäviä vaikutuksia. Sekä Rovaniemeltä että Kemistä löytyy ryhmiä, joilla on tähän valmiudet lähivuosien aikana, kuvaa Seppo Saari tekniikan ja luonnonvara-alojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulevaisuutta.

Lisätietoja: Lapin AMK / Ville Rauhala, Kemi. (etunimi.sukunimi@lapinamk.fi)