Kustannus- ja energiatehokas peruskorjaus saavutetaan lämpöpumppu- ja talotekniikkaratkaisuilla

Tuomo Niemelän 2.2.2018 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan olemassa olevan rakennuskannan ympäristövaikutuksia voidaan merkittävästi pienentää, kun peruskorjausinvestoinnit keskitetään lämpöpumppujärjestelmiin ja rakennusten taloteknisiin järjestelmiin sen sijaan, että investoitaisiin rakennusten ulkovaippojen massiivisiin peruskorjauksiin.

Kayttoon_otetut_lampopumput_vuosittain_1996-2015

Kustannus- ja energiatehokkuus ovat usein rakennusten peruskorjaushankkeissa keskenään ristiriitaisia tavoitteita, joista molemmat haluttaisiin saavuttaa. Olemassa olevaa rakennuskantaa pitäisi korjata hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja sisäilmasto-olosuhteiden parantaminen huomioiden – ja kustannustehokkaasti tietenkin. Tämä on ollut haastava tehtävä.

Tuoreen väitöstyön tulokset osoittavat, että nykyisiä peruskorjauksia koskevia energiatehokkuuden parantamisen minimivaatimustasoja voitaisiin tiukentaa 10–30 % rakennustyypistä riippuen. Tulevat uudisrakennusten lähes nollaenergiavaatimustasot voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti myös peruskorjaushankkeissa.

Niemelän väitöstutkimuksessa määritettiin kustannustehokkaat peruskorjauskonseptit tyypillisille suomalaisille rakennustyypeille. Mukana olivat niin 1960- ja 1970-luvun asuinkerrostalot, 1960- ja 1970-luvun opetusrakennukset kuin 1980-luvun toimistorakennukset. Konseptit huomioivat mm. hankkeen taloudellisen kannattavuuden, energiatehokkuuden parantamisen sekä sisäympäristöolosuhteiden parantamisen. Myös käyttäjä-, toiminnallisuus-, toteutettavuus- ja laatunäkökulmat ovat mukana. 

- Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää näiden rakennustyyppien peruskorjausten suunnittelussa ja toteutuksessa. Peruskorjauskonsepteilla rakennusten käyttökustannuksia saadaan pienennettyä järkevällä takaisinmaksuajalla ja mahdollisimman hyvällä sijoitetun pääoman tuotolla, Niemelä tarkentaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Aalto yliopiston kehittämää MOBO-työkalua, joka mahdollistaa jopa miljoonien rakennuskohteeseen soveltuvien ratkaisujen vertailun samanaikaisesti. 

Uusimmat artikkelit

Fortum tutkii Krasnyi Borin teollisuusjätenäytteet

Fortumin jäte- ja kierrätysliiketoiminnan asiantuntijat ovat yhdessä Venäjän ympäristövalvontaviranomaisen kanssa ottaneet tällä viikolla näytteitä kahdesta avoimesta vesialtaasta Krasnyi Borin vaarallisen jätteen kaatopaikalla Pietarissa. Näytteenoton tavoitteena on selvittää, mitä aineita altaissa on.

Vaisala tuo markkinoille uusia älykkäitä mittapäitä

Vaisala on tuonut markkinoille uuden sarjan vaihdettavia mittapäitä kosteuden mittaamiseen haastavissa olosuhteissa. Uusia mittapäitä voi käyttää niin itsenäisinä digitaalisina lähettiminä kuin yhdistettynä Vaisalan Indigo-näyttölaitteeseen.

19.2.2018 | Tutkimus ja koulutus

Tulevaisuuden akut antavat Suomelle virtaa ja bisnesmahdollisuuksia

Mobiili yhteiskunta liikkuu akkujen varassa. Akut antavat käyttövoiman sähköautoille, tasaavat uusiutuvan energian tuotannon ja käytön jaksottaisuuden eroja sekä tuovat työhön ja vapaa-aikaan langatonta käyttömukavuutta. 

Gasumille tukea biokaasun tuotannon lisäämiseen

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Gasumille Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihanketukea 7,83 miljoonaa euroa biokaasun tuotannon lisäämiseen. Gasum rakentaa pohjoismaista kaasuekosysteemiä, johon kuuluu myös biokaasutuotannon lisääminen.

Teollisuuden kunnossapidon osaaja Elcoline kasvaa ja työllistää Kajaanin seudulla

Heinäkuussa 2016 Elcoline Plant Service Oy ja GE Power Service (entinen Alstom Finland Oy) tekivät liiketoimintakaupan, jossa GE Powerin mekaanisen kunnossapitoyksikön työntekijät siirtyivät Elcolinen palvelukseen. Elcolinen tavoitteena oli kaupan myötä kasvattaa omaa osaamistaan ja tätä kautta kehittää liiketoimintaansa, sekä laajentaa palvelutarjontaansa asiakaslähtöisemmäksi.

7.2.2018 | Alan Uutiset

Fortum ostaa kolme yksityistä lämmöntuottajaa Latviassa

Fortum on allekirjoittanut sopimuksen, jonka mukaan yhtiö ostaa kolmen latvialaisen lämmöntuotantoyhtiön SIA BK Enerģijan, SIA Energy & Communicationin ja SIA Sprinon kaikki osakkeet. Kauppa on ehdollinen Latvian kilpailuviranomaisen hyväksynnälle.