Toimitusjohtaja Kari Juntunen, AEL

Vuosi kotoutumiskoulutuksessa on pitkä aika. Tulijan osaamisen tunnistaminen ja ohjaus oikealle koulutus- ja työllistymispolulle tulisi aloittaa nykyistä nopeammin – jo vastaanottokeskuksessa. Kielikoulutuksen joustava yhdistäminen ammatilliseen koulutukseen ja työssä oppimiseen nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista työelämää varten. Digitaaliset oppimisalustat tarjoavat visuaalisia apukeinoja kielen oppimiselle osana ammatillisia opintoja ja työssä oppimista.

Yhteiskunnan ja työelämän roolijako selkeäksi

Tällä hetkellä mikään taho ei koordinoi maahanmuuttajien koulutusprosessia kokonaisuutena (kotoutumiskoulutus, kielikoulutus, ammatillinen perus- ja lisäkoulutus). Kotouttamiskoulutuksen päätyttyä maahanmuuttaja saattaa joutua odottamaan jopa kuukausia mahdollisia toisen vaiheen ammatillisia opintoja ja työelämäyhteyksiä.

- Toiminnan kehittyminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön tiivistä yhteistyötä ja ohjausta sekä uusia työelämälähtöisiä rahoitusmalleja yhteiskuntavastuun kantamiseen, totesi AEL:n toimitusjohtaja Kari Juntunen avauspuheenvuorossaan.

Työ ja koulutus ovat parhaita keinoja torjua maahanmuuttajien eristäytymistä valtayhteisöstä. Työpaikoilla esimiesten monikulttuurisuusosaaminen nousee yhä tärkeämmäksi.

- Suomessa on noin 220 000 ulkomaan kansalaista. Ennusteiden mukaan määrä kasvaa vuoteen 2020 jo 370 000:een ja vuoteen 2030 jo yli 0,5 miljoonaan, sanoo ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kriittistä onkin saada maahanmuuttajat nykyistä nopeammin työmarkkinoille.

- Nyt prosessit vielä takkuavat, mutta palvelurakennetta uusitaan ja uusia rahoitusmalleja on kehitteillä kasvavaan ja monipuolistuvaan maahanmuuttoon, Oivo jatkaa.

Kotoutumiskoulutuksen työelämälähtöisyyttä ja joustavaa yhdistämistä ammatilliseen koulutukseen lisätään. Maahanmuuttajien nopean työllistymisen ja koulutuksen yhdistämistä kokeillaan juuri käynnistyvässä SIB-hankkeessa (social impact bond). Myös näyttötutkintouudistuksessa huomioidaan maahanmuuttajien tarpeet.

Kokemukset hyviä – kielitaito vaaditaan

Maahanmuuttajien suurin haaste työmarkkinoilla on puutteellinen kielitaito. Ja alakohtainen työkokemus usein puuttuu. Työelämässä noudatetaan työelämän sääntöjä. Turvallisuus- ja työohjeiden ymmärtäminen on välttämätöntä, niistä ei voida tinkiä.

- Fazer-konsernissa on yrityksen historian mittainen kokemus kansainvälisestä työyhteisöstä. Fazer Makeisilla työskentelee nykyisin myös kymmeniä maahanmuuttajataustaisia tuotantotyöntekijöitä. Kaikki ovat hakeutuneet ja tulleet valituksi luonnollisen rekrytointiprosessin kautta, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Mäkitalo.

Esimieskyselyn perusteella kokemukset ovat hyvin myönteisiä. Kielitaito on kaikille kuitenkin ehdoton vaatimus, jotta työ- ja turvallisuusohjeet ymmärretään ja kommunikaatio toimii. Fazer toteuttaa yhteiskuntavastuutaan lisäksi maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille suunnatulla "125 mahdollisuutta työelämään" -hankkeella. Hanke toteutetaan vuosina 2016 ja 2017.

- ISS Palvelut on monikulttuurinen yritys, ja työllistänyt maahanmuuttajia kymmeniä vuosia. Yhtiön Suomen henkilöstöstä 11 % on maahanmuuttajataustaisia, edustaen 20 eri kansallisuutta, kertoo toimitusjohtaja Jukka Jäämaa.

Valtaosa toimii siivoustehtävissä. Myös ISS:llä kielitaito on maahanmuuttajien työllistymisen suurin kompastuskivi. Kielitaitoa vaaditaan asiakaspalvelutehtävissä ja ennen kaikkea työturvallisuuden vuoksi.

AEL:n uusi koulutusmalli

- AEL toteuttaa kuluvana syksynä kaksi uudentyyppistä työpajaa maahanmuuttajille. Auto- ja metallialan työpajoissa suomen kielen opetus ja ammatillinen koulutus toteutetaan rinnakkain, kertoo oppilaitosjohtaja Jarkko Paananen AEL:stä.

Opetuksessa hyödynnetään maahanmuuttajien aiemmin hankkima ammatillinen osaaminen. Tavoitteena on ammattiosaamisen ja kielitaidon vahvistaminen kouluttamalla, työpajaharjoittelulla sekä työharjoittelujaksojen avulla. Opiskelussa hyödynnetään vuorovaikutteisuutta tukevia verkkoalustoja.

Teksti: Ella Heimonen