Oppiminen ennen ja nyt
Muuttuva yhteiskunta vaikuttaa oppimiseen. Nykyistä menettelyä voidaan kuvata vuorovaikutteisena kanssakäymisenä sosiaalisen median tarjoamien tiedonjakamis- ja kommunikointityökalujen avulla. Kuinka sellainen toteutetaan?
Oppiminen on prosessi, joka on kehittynyt paljon viimeisten vuosien aikana. Aihetta on myös systemaattisesti tutkittu ja kehitetty. Enää ei juuri missään ole vallalla nk. ”behavioristinen” oppimiskäsitys, joka on yksisuuntainen prosessi, jossa opettaja ”kaataa” tietoa opiskelijoiden päihin. Varsinkin teollisuudessa ja esimerkiksi kunnossapidon alueella kyse on lähes aina uuden tiedon omaksumisesta ja sen soveltamisessa omaan toimintaympäristöön. Modernia oppimisprosessia voidaan kuvata kuvan 1 neljän T:n mallilla.
Keskeinen ajatus modernissa oppimisessa on osaamisen, haasteiden ja kokemusten jakaminen muiden koulutettavien kesken koko koulutusprosessin ajan, ja mielellään vielä sen jälkeenkin.
4T-mallin mukainen kokonaisuus asettaa uudenlaisia vaatimuksia itse koulutuksen toteuttamisen, dokumentoinnin ja uuden tiedon ja tietämyksen tallentamisen alueella. Se tulee tehdä tavalla, joka sallii helpon palaamisen asioihin ja niihin liittyviin huomioihin, keskusteluihin ja muistiinpanoihin. Tämän edellä mainitun kokonaisuuden voi niputtaa yhteen termillä e-learning.
E-learning asettaa myös koulutettavalle uudenlaisia haasteita. Hänen on oltava valmis kaksisuuntaiseen dialogiin niin valmentajan kuin muiden koulutettavienkin kanssa. Hänen on oltava myös valmis jakamaan omaa osaamistaan muiden käyttöön ja vastavuoroisesti oltava valmis ottamaan muiden hyviä käytänteitä yms. vastaan. Tämän kaltainen oppiminen edellyttää nöyrää asennetta myöntää, ettei itse välttämättä tiedä vielä ihan kaikkea kyseenä olevasta teemasta, ja on myös oltava utelias uudelle tiedolle.
Kuva 1. Valtaosan oppimisesta voidaan sanoa tapahtuvan tekemällä oppimalla, eli 4T-mallissa koulutettavan työpaikalla. Tätä tukemaan on mahdollista rakentaa moderneilla sosiaalisen median työkaluilla tehokkaita e-learning- ja e-coaching-palveluita.
Kuva 2. Näkymä erääseen e-learning työkaluun, joka on käytössä globaalissa kunnossapidon valmennusohjelmassa.
Taulukko 1. Ihmisten osaamisen mittaamisella voidaan ennustaa organisaation tulevaa suorituskykyä.
Teknisesti nykypäivän tietotekniikka ja tietoturva mahdollistavat mainiosti yllä kuvatun elearning- toiminnan. Sosiaalisen median mukanaan tuoman näppärät tiedonjakamis- ja kommunikointiratkaisut ovat sellaisenaan sovellettavissa koulutuksen käyttöön. Kuvassa 2 on esitetty karimaki coachingin KMC-työkalun (Knowledge Maintenance Center) näkymä eräästä käyttäjätoteutuksesta. Sovellus pitää sisällään kaiken materiaalin, harjoitus- ja ryhmätyöt, keskustelualueet ja dialogit, online-chatin, kysy–vastaapalstat, jne.
Onnistuneen e-learningin määrittelee aina käyttäjä ja hänelle aikaansaadut oppimistulokset. Teknologia ei sellaisenaan ole minkäänlainen avain onnistuneeseen oppimiseen, ellei- vät kaikki osapuolet ole valmiita ajattelemaan uudella tavalla oppimisesta prosessina. Tärkeintä kouluttamisessa ja oppimisessa ovat edelleen tiedostettuun ja tunnistettuun tarpeeseen suunnatut sisällöllisesti mielekkäät koulutusratkaisut.
Osaamisen, esimerkiksi kunnossapidollisen sellaisen, merkitystä on edelleen korostettava. Jos organisaatiot ymmärtävät osaamisen merkityksen tulevaisuuden suorituskyvyn kivijalkana, voidaan olla tiellä uudenlaiseen menestykseen.
Kunnossapidossa on perinteisesti keskitytty mittaamaan asioita, jotka kertovat jo tapahtuneesta ajasta eli historiasta. Usein mitataan myös toimintaprosessien tehokkuutta, mutta liian harvoin organisaation kivijalan, ihmisten osaamista. Sen todentaminen, kehittäminen ja mittaaminen kertovat meille, miten organisaatio on valmiina tuleviin haasteisiin., Taulukko 1.
