– Toivon, että pääsisin tulevaisuudessa kertomaan käytettävyyteen ja käyttövarmuuteen liittyvistä asioista ajoissa, eikä vasta, kun laitteet on jo hankittu. Tuotantolaitoksen suunnittelu- ja investointivaiheissa tehdään merkittävimmät linjaukset, jotka heijastuvat rakennettavan yksikön elinkaaren hallintaan ja käytön aikaisiin kustannuksiin. Kunnossapidolliset asiat tulee ottaa paremmin huomioon, toteaa Kari Mäki, jonka toimenkuva on käyntikortin mukaan kunnossapidon valmentaja omistamassaan karimaki coaching Oy:ssä.

Kari Mäki on kunnossapidon valmentaja omassa yrityksessään. Käyntikortissa lukee Sertifioitu eurooppalainen asiantuntija kunnossapidon johtamisessa.

– Suurten projektien hankinnoista vastaaville on saatava lisää tietoa käyttövarmuudesta ja siihen liittyvistä lainalaisuuksista. Yhteisiä keskusteluja eri osapuolten välillä on lisättävä. Sillä varmistetaan investoinnin onnistuminen, Mäki täydentää.

Yli 25 vuotta alalla toimineen Mäen mukaan tuotantolaitosten johtaminen ja sisäisten toimintojen konseptointi on Suomessa parempaa kuin hänelle on muualla tullut vastaan. Ilmeisesti taustasyynä ovat maamme suuret metsäteollisuuslaitokset, jotka olivat ohjaamassa teollisuutemme toimintatapojen kehittämistä ja erityisesti systemaattista panostusta kunnossapitoon.

– Teollisuuskulttuurin lähtöasenne on hyvä, käytettävyys ja kunnossapito ovat keskeisesti esillä, eli maassamme on selvä kunnossapitokulttuuri, sanoo Kari Mäki.

Paikalleen ei kannata kuitenkaan jäädä.

– Jatkuvasti kannattaa muistaa kysyä, mitä olisimme voineet tehdä toisin, hän muistuttaa.
Kari Mäki on käynyt etsimässä uutta tietoa ulkomailta, mutta osa reissuista on tuottanut pettymyksen.

– Lähdin hakemaan joitain vuosia sitten uusinta RCM-tietoa Las Vegasiin, mutta kolmessa päivässä ei tullut vastaan oikeastaan mitään uutta. Koko matka oli pettymys.

Motivointia ja systemaattisuutta

– Tarvetta perusasioiden kouluttamiseen on kaikkialla. Useissa tuotantolaitoksissa kannattaisi kuitenkin panostaa enemmän ihmisten toimintaan kuin uuteen tekniikkaan. Sisäistä kommunikointia ja motivointia tulee parantaa, sanoo Kari Mäki.

– Ihmisten toiminta ratkaisee enemmän kuin uudet kalliit kunnonvalvonnan laitteet.

Kari Mäki piti esityksen 80 kuulijalle SKF:n Käyttövarmuuspäivillä lokakuussa Helsingin Katajanokalla.

– Kunnossapitoa voidaan kehittää ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja, joilla varmistetaan tehokkaampi toiminta. Pelkkä korjaaminen ei tuo muutosta. Kun kone hajoaa, vikaantumisen syy on selvitettävä. Laitteista on pidettävä paremmin huolta, Mäki toteaa.

Johtaminen on merkittävässä roolissa, kun kunnossapitohenkilöstö on saatava toimimaan tehokkaasti yhdessä.

– Kone- ja sähköalalla on erilainen koulutustausta ja termistö. Kuitenkin usein tarvitaan saumatonta yhteistyötä ja toisen osapuolen ymmärtämistä, Mäki muistuttaa.

Parannusta saadaan ainoastaan systemaattisilla toimintatavoilla, jotka tähtäävät jatkuvaan parantamiseen. Japanista lähtöisin oleva TPM on hyvä tapa edetä, mutta sitä ei saa tehdä niin, että otetaan sieltä TPM-kirja ja tehdään orjallisesti kaikki a:sta ö:hön. Suomeen on räätälöitävä suomalaisuuteen sopiva sovellus.

– Kehitystä ei ole se, että ostetaan jokin uusi vempele. Henkilöstön toimintatapa ratkaisee. Tärkeintä on, että tehdään asiat paremmin kuin aikaisemmin. Epäonnistumisia ei kannata haudata vaan niistä otettava oppia syyllisiä kivittämättä, sanoo Kari Mäki.

Sertifioitua koulutusta

Kari Mäen käyntikortissa lukee Sertifioitu eurooppalainen asiantuntija kunnossapidon johtamisessa. Hän oli yksi kolmesta ensimmäisestä vuonna 2013 tutkinnon hankkineesta Suomessa. Aiheesta kerrottiin tarkemmin Promaint-lehden numerossa 3/2013.

Nyt Mäki toimii Promaint ry:n virallisena kouluttajana ja takana on kolme kurssia, joihin on osallistunut yli kolmekymmentä koulutettavaa. Sertifiointitentin vaativuutta kuvaa se, että ainoastaan kaksi on sen kuluvan vuoden aikana läpäissyt. Sertifiointi perustuu tuoreeseen standardiin SFS-EN 15628 Kunnossapito, Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti, joka viiden muun standardin kanssa muodostaa ryhmän Kunnossapidon johtamisen standardit.

– Tentti on haastava, mutta se tarjoaa selkeän kilpailuedun, muistuttaa Kari Mäki.

– Jos vaihtoehtoina ovat sertifioitu alan ammattilainen tai toinen hakija ilman sertifiointia, valinta on normaalisti selkeä. Vastaavasti kunnossapitopalvelua hankittaessa sertifioidusti johdettu organisaatio on kiistatta etusijalla.

Mäki toivoo, että myös työnantajat oppivat arvostamaan alan sertifiointia.

– Palkkapussin koko pitäisi suhteuttaa osaamistasoon. Työnantaja hyötyy eniten, kun oikeita asioita tehdään oikeaan aikaan oikealla tavalla.

Kaksi viimeistä työvuotta on mennyt yrittäjänä kunnossapitoalan koulutusten ja projektien parissa. Merkittävä kohderyhmä on kotimainen vientiteollisuus, joka on laajentanut toimintaansa käyttö- ja ylläpitopalveluihin.

– Koulutusten kysyntä ei ole laskenut. Työtä on riittänyt sekä Suomessa että vientiteollisuuden kohdemaissa kouluttamassa uusia kunnossapidon ammattilaisia. Palveluliiketoiminnan kasvattaminen on parantanut vientiteollisuuden kannattavuutta. Yhteistyö loppukäyttäjien kanssa on parantunut, toimitaan partnerisopimustasolla.

Monivaiheinen työura

Kunnossapidon valmentaja Kari Mäen työura on edennyt 12 vuoden sykleissä. Ensimmäinen pitkä vaihe oli Valmet Paperikoneiden Jyväskylän yksikössä, jossa hän aloitti kunnonvalvonnan mittausteknikkona vuonna 1988. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi toimenkuvana oli eri vaiheissa kehitysinsinööri, tuotepäällikkö ja tuotekehityspäällikkö.

Tekniikan lisensiaatin tutkinnon myötä Mäki siirtyi Jyväskylän ammattikorkeakoululle vetämään yliopettajana kunnossapidon koulutusta vuonna 2000. Seuranneen 12 vuoden jaksolla Jyväskylästä valmistui paljon kunnossapidon kehittämiseen koulutettuja insinöörejä. Niinpä myös tämä keskustelutuokio päättyy kannanottoon kunnossapidon nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Mäen mukaan alan koulutusta on tarjolla ja sitä myös käytetään. Peruskoulutusta tarjoavat sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot. Täydentävää koulutusta tarjoavat muun muassa alalla toimivat yritykset, AEL ja POHTO sekä Promaint ry. Ilmassa on kuitenkin uhkakuvia.

– Ammattikorkeakoulutason kunnossapitoon liittyvästä koulutuksesta olen todella huolissani. Nyt rakennetut uudistuneet opetussuunnitelmat näyttäisivät leikkaavan kunnossapitokursseja, erityisesti Jyväskylässä. Jyväskylästähän on valmistunut tällä vuosituhannella paljon kunnossapitoa pääaineena opiskelleita insinöörejä, joilla on ollut selkeästi hyvä imu työelämään. Menestyäkseen kiristyvillä markkinoilla Suomen teollisuus tarvitsee kunnossapidon laajasti ymmärtäviä osaajia jatkossakin, muistuttaa Mäki.

– Koneinsinöörejä valmistuu jokaisesta ammattikorkeakoulusta, mutta kunnossapitoinsinöörejä ei. JAMK:sta valmistuneita kunnossapitoinsinöörejä on tätä nykyään jokaisella mantereella töissä. Useimmat heistä ovat siellä juurruttamassa korkeatasoista suomalaista kunnossapitokulttuuria paikallisiin yrityksiin. On päivän selvää, että se tarve ei tule ainakaan vähenemään. Mutta valmistuuko meiltä enää viiden vuoden päästä riittävän päteviä insinöörejä tähän tarpeeseen?

Tähän Kari Mäen aloittamaan keskusteluun odottaa Promaint-lehtikin jatkoa.

Kari Mäki / karimaki coaching Oy

• Syntynyt 1964 Ruovedellä
• 1988 teknikko
• 1994 DI, Tampereen teknillinen korkeakoulu
• 2000 tekniikan lisensiaatti, Tampereen teknillinen korkeakoulu
• 2012 alkaen kunnossapidon valmentaja
• Naimisissa
• Harrastus: Tietokirjailija, julkaissut 3 kirjaa rallihistoriasta

Teksti: Martti Hakonen // Kuvat: Timo Porthan