Pohjois-Suomen Teollisuusopisto, POHTO, aloitti toimintansa vuonna 1974 sen rahoituksen varassa, joka oli aiemmin UKK-sopimuksessa ohjattu ammattikoulutuksen kehittämiseen. Samassa yhteydessä perustettiin toimintaa tukeva säätiö, jonka jäseninä olivat keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä pääosin alueella toimivat suuremmat tuotantolaitokset.

Nyt, 40 vuotta myöhemmin, säätiön jäseninä ovat Boliden Kokkola Oy, Kemira Oyj, Metsä Fibre Oy, Oulun kaupunki, Outokumpu Oyj, Pohjois-Suomen Sähkölaitosten kehittämisyhdistys ry, SSAB (Rautaruukki Oyj), Nokia Oyj, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Akava, EK, SAK ja STTK. Teollisten jäsenten tuotantolaitokset ovat pääosin samat kuin perustettaessa, mutta lähes kaikki toimivat nyt eri nimellä.

Perustamisvaiheessa oli kova kiista sijainnista, joka päättyi Oulun voittoon. Kohteeksi valikoitui siihen saakka rakentamaton Hietasaaren alue, joka oli juuri sillä etäisyydellä kaupungista, ettei sinne karata kesken oppitunnin. Kuitenkin kaupunki ja sen palvelut olivat riittävän lähellä.

Vahvaa kasvua ja kansainvälistymistä

Kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana saavutettiin määrälliset tavoitteet vähintään kaksinkertaisesti kaikilla alkuperäisillä toiminta-alueilla. Näitä olivat tuotanto- ja kunnossapitotekniikka, esimiestaidot ja henkilöstöhallinto sekä liikkeenjohto ja taloushallinto.

Koulutuksen sisältö kehittyi nopeasti, koko ajan tuli enemmän ja erikoistuneempia kursseja. Vuoteen 1984 mennessä kurssinimikkeitä oli jo 150. Koulutettavia oli vuosittain 4000 lähes 500 yrityksestä. Kaksi kolmasosaa koulutetuista tuli niihin aikoihin Pohjois-Suomesta, johon POHTO laskelmissaan oli liittänyt myös Vaasan läänin.

1990-luku toi mukanaan taloudellisen notkahduksen ja sitä seuranneen panostuksen vientiteollisuuden kasvattamiseksi. POHTO seurasi koulutustarpeen muutosta ja alkoi kansainvälistyä asiakkaittensa mukana. Ensin koulutettiin suomalaisia ulkomaankauppaan, sitten siirryttiin kouluttamaan vientiteollisuuden ulkomaalaisia asiakkaita sekä vientikohteissa että Oulussa. Koulutusyhteistyötä oli sekä Tsekin tasavallan Brnon että Ruotsin Luulajan yliopiston kanssa sekä myöhemmin myös usean Iso-Britanniassa sijaitsevan yliopiston kanssa.

POHTO on ollut jo pitkään tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Sieltä on saatu apua ja ohjausta koulutuksiin. Vastapalveluna on POHTOn kautta avautunut teollisuusyhteyksiä yliopiston suuntaan. Oulu on pysynyt pääpaikkana, mutta vuodesta 2004 alkaen sillä on ollut toimitilat myös Tampereella. Tilaajakohtaista koulutusta tarjotaan koko Suomen alueella.

Jatkuvaa koulutuksen uudistamista

POHTOn rooli kokoonkutsujana on vahvistunut entisestään. Vuorimiesyhdistyksen metallurgiajaoston kanssa on toimittu tiiviissä yhteistyössä rakentaen metallin tuotantoprosessien parantamiseen tähtääviä ohjelmia. Metsäteollisuuden ja kunnossapitoyritysten koulutusta on hoidettu sekä toimialan yhteisillä kursseilla että kahdenkeskisillä koulutussopimuksilla.

Elektroniikkateollisuuden voimakkaan kasvun myötä vuosituhannen vaihteessa rakennettiin Elektroniikkateollisuuden koulutustehdas yhteistyössä alueen yritysten, Oulun yliopiston ja oppilaitosten kanssa. Tuotannollisen toiminnan johtamisen ja tuotannon osaamisen koulutuksen tarve väheni nopeasti tuotannon siirtyessä halvemman työvoiman maihin ja lähemmäksi markkinoita.

Koulutusympäristö ei kuitenkaan jäänyt tyhjilleen, vaan siihen rakennettiin OperEx-Power liiketoimintasimulaatio. Simulaatio havainnollistaa tuotekehitysvaltaista liiketoimintaa ja siihen on tähän mennessä osallistunut noin 6000 henkeä eri toimialoilta.

Ammattitutkintojen järjestäminen on ollut luonnollinen jatke osaamisen kehittämiseen. Oppisopimustoimistojen kanssa yhteistyö on ollut luontevaa. Oman oppisopimustoimiston myötä toiminta on edelleen laajentunut.

Toimintaympäristön muutokset ovat haastaneet POHTOa proaktiivisempaan toimintaan. Esimerkiksi isojen teollisuusyritysten huoli seisokkien turvallisuudesta sai aikaan konkreettisen verkostojohtamisen ilmiön. Oulun yliopiston, alueen tilaajayritysten, Laatukeskuksen ja POHTOn yhteistyönä syntyi HSEQ palvelutoimittajien arviointimenettely. Sen avulla voidaan ennakoivasti varmistua, että yhteisen työpaikan pelisäännöt ovat kunnossa seisokkien aikana.

Toinen ennakoivaan oppimiseen liittyvä hanke oli Future-Power liiketoimintasimulaatio. Sen fokus on markkinoiden ilmiöiden tunnistamisessa, yritystoiminnan suunnittelussa sekä muutoksen toimeenpanossa.

POHTO tänään ja lähitulevaisuudessa

Tänä päivänä POHTO nojaa yhä keskeiseen perustehtäväänsä – toimimiseen asiakasyritystensä menestyksen ja kilpailukyvyn edistäjänä. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit löytyvät edelleen keskeiseltä osin teollisuudesta ja teollisuuden verkostoissa toimivista tuotanto- ja palveluyrityksistä, mutta koulutus- ja kehittämistoiminta kattaa myös julkisen sektorin ja PK-yrityskentän tarpeita.

– POHTO ei voi menestyä muuten kuin olemalla kilpailukykyinen jatkuvasti kehittyvässä koulutus- ja kehittämistarjonnassa. Ilman jatkuvaa kyseenalaistamista ja hyvin aktiivista kehittämistä kaikki palveluorganisaatiot menettävät nopeasti kilpailukykynsä. Strategisen herkkyyden puute johtaa nopeasti syviin ongelmiin nykyisessä muutosvauhdissa, ja siitä on monia tuoreita esimerkkejä sekä kaupan että teollisuuden puolelta Suomessakin, POHTOn toimitusjohtaja Markku Oikarinen toteaa.

POHTO uudistaa liiketoimintamalliaan ja organisaatiotaan ollakseen tulevaisuudessa yhä muutosherkempi ja asiakaslähtöisempi. Tämä tarkoittaa ydintoimintaan eli koulutustoimintaan keskittymistä ja tuki- ja oheispalvelujen uudelleenjärjestelyjä.

POHTOn vahvuuksia koulutuksessa jatkossakin on hyvä ja tiivis yhteistyö yritysten ja organisaatioiden kanssa. Asioiden teoreettinen tausta on hyvä tuntea, mutta ilman käytännön toiminnan ymmärrystä on hyvin vaikea tuottaa yrityksille ja niiden henkilöstölle todella vaikuttavaa koulutusta.

Koulutuksen vaikuttavuus varmistetaan käytännönläheisillä kouluttajilla, asiakasyhteistyöllä sekä osallistavilla oppimisprosesseilla.

– Se mikä pitää oppia tekemään, pitää opiskella tekemällä, Oikarinen toteaa.

– Palvelutarjontamme on jatkossakin kokoelma eri ammattiryhmille ja organisaatiotasoille suunnattuja yrityskohtaisia koulutuksia, lakisääteisiä koulutuksia, avoimia substanssi- ja kollegaseminaareja, verkko- ja etäkoulutuksia sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. POHTOn erityinen vahvuusalue kouluttajana ovat tulevaisuudessakin erilaiset yhteistyötä, viestintää ja ongelmanratkaisukykyä kehittävät liiketoiminta- ja johtamissimulaatiot, joiden toteuttamiseen löytyy Oulun kehittämiskeskuksesta kansainvälisestikin ainutlaatuinen oppimisympäristö, täydentää Oikarinen yhteenvetona.

www.pohto.fi

Martti Hakonen, Promaint-lehti