https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 4.12.2017

Perinteisesti ymmärrettyä muutosvastarintaa ei ole työelämässä olemassa

Nykyisessä työelämässä suhtautuminen sekä muutokseen että sitä edistävään johtoon on tarinallista ja jatkuvasti liikkuvaa, selviää Eeva Kiiskisen tuotantotalouden alan väitöstutkimuksessa.

FTUFORUM

Merkityskeskeinen työ ja perinteiset muutosjohtamisen mallit sopivat huonosti yhteen. Totutut roolit, kuten muutosvastarintaiset tai muutosagentit, eivät vastaa nykyistä käsitystä alaisista. Tampereen teknillisessä yliopistossa väittelevä Eeva Kiiskinen tutki väitöskirjassaan johtajuuden ja johtajuussuhteen rakentumista muutostilanteessa.

– Johtajuutta syntyy vasta seuraajien avulla. Seuraajat siis määrittelevät sen, miten johtajuus toimii, Kiiskinen sanoo.

Muutos saa tarinan muodon

Vahva muutoskokemus muuttuu Kiiskisen mukaan tarinaksi, jonka avulla seuraajat puhuvat muutosta eläväksi. Kiiskisen tutkimuksessa hahmottui neljä erilaista muutosta käsittelevää tarinaa, joissa tietä näyttää ajoittain johto ja ajoittain seuraaja itse. Välillä seuraajat antavat ajan näyttää, mitä tuleman pitää, ja välillä tarina kertoo ulkopuolisuuden kokemuksesta. Näistä jokaisessa merkityksellistäminen (sensemaking) ja suhde johtoon ovat erilaisia.

– Muutoksesta kerrottu tarina vaihtui tiheästi ja samat henkilöt kertoivat eri tarinoita vaihdellen. Tästä syystä suhde johtoon muodostui esimerkiksi alistuvaksi, luottavaksi tai turhautuneeksi, Kiiskinen kertoo.

Välillä seuraajat olivat kriittisiä, ja ajoittain he ymmärsivät johtoa. Bloggaava ja autenttinen johtoryhmä keräsi erityisesti seuraajien hyväksyntää.

– Johdon kanssa oltiin samaan mieltä silloin, kun aiheena oli johtoryhmän muutosta käsittelevä blogi tai globaali markkinatilanne, Kiiskinen kertoo.

Seuraajat käyttivät muutoksesta hyvin värikästä kieltä. Muutosta kuvattiin muun muassa ”penkkipajatsoksi” ja ”viestikapulatouhuksi”. Pääkonttoria saatettiin kutsua kaukaiseksi paikaksi, kuten Korvatunturiksi, josta kaikki ovat kuulleet, ja joku on kuulemma siellä käynytkin.

– Muutosta johdetaan monissa organisaatiossa edelleen hyvin faktaperusteisesti ja rationaalisesti. Tutkimukseni mukaan muutos on kuitenkin ensisijaisesti emotionaalinen kokemus, Eeva Kiiskinen summaa. 

FM, YTM Eeva Kiiskisen tuotantotalouden alaan kuuluvaan väitöskirjaan Johtajuuden rakentuminen muutoksessa: Narratiivisen merkityksellistämisen näkökulma (Construction of leadership in change: Narrative sensemaking perspective) voi tutustua osoitteessa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4067-7

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.