https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 4.12.2017

Perinteisesti ymmärrettyä muutosvastarintaa ei ole työelämässä olemassa

Nykyisessä työelämässä suhtautuminen sekä muutokseen että sitä edistävään johtoon on tarinallista ja jatkuvasti liikkuvaa, selviää Eeva Kiiskisen tuotantotalouden alan väitöstutkimuksessa.

FTUFORUM

Merkityskeskeinen työ ja perinteiset muutosjohtamisen mallit sopivat huonosti yhteen. Totutut roolit, kuten muutosvastarintaiset tai muutosagentit, eivät vastaa nykyistä käsitystä alaisista. Tampereen teknillisessä yliopistossa väittelevä Eeva Kiiskinen tutki väitöskirjassaan johtajuuden ja johtajuussuhteen rakentumista muutostilanteessa.

– Johtajuutta syntyy vasta seuraajien avulla. Seuraajat siis määrittelevät sen, miten johtajuus toimii, Kiiskinen sanoo.

Muutos saa tarinan muodon

Vahva muutoskokemus muuttuu Kiiskisen mukaan tarinaksi, jonka avulla seuraajat puhuvat muutosta eläväksi. Kiiskisen tutkimuksessa hahmottui neljä erilaista muutosta käsittelevää tarinaa, joissa tietä näyttää ajoittain johto ja ajoittain seuraaja itse. Välillä seuraajat antavat ajan näyttää, mitä tuleman pitää, ja välillä tarina kertoo ulkopuolisuuden kokemuksesta. Näistä jokaisessa merkityksellistäminen (sensemaking) ja suhde johtoon ovat erilaisia.

– Muutoksesta kerrottu tarina vaihtui tiheästi ja samat henkilöt kertoivat eri tarinoita vaihdellen. Tästä syystä suhde johtoon muodostui esimerkiksi alistuvaksi, luottavaksi tai turhautuneeksi, Kiiskinen kertoo.

Välillä seuraajat olivat kriittisiä, ja ajoittain he ymmärsivät johtoa. Bloggaava ja autenttinen johtoryhmä keräsi erityisesti seuraajien hyväksyntää.

– Johdon kanssa oltiin samaan mieltä silloin, kun aiheena oli johtoryhmän muutosta käsittelevä blogi tai globaali markkinatilanne, Kiiskinen kertoo.

Seuraajat käyttivät muutoksesta hyvin värikästä kieltä. Muutosta kuvattiin muun muassa ”penkkipajatsoksi” ja ”viestikapulatouhuksi”. Pääkonttoria saatettiin kutsua kaukaiseksi paikaksi, kuten Korvatunturiksi, josta kaikki ovat kuulleet, ja joku on kuulemma siellä käynytkin.

– Muutosta johdetaan monissa organisaatiossa edelleen hyvin faktaperusteisesti ja rationaalisesti. Tutkimukseni mukaan muutos on kuitenkin ensisijaisesti emotionaalinen kokemus, Eeva Kiiskinen summaa. 

FM, YTM Eeva Kiiskisen tuotantotalouden alaan kuuluvaan väitöskirjaan Johtajuuden rakentuminen muutoksessa: Narratiivisen merkityksellistämisen näkökulma (Construction of leadership in change: Narrative sensemaking perspective) voi tutustua osoitteessa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4067-7

Uusimmat artikkelit

30.12.2024 | Alan Uutiset

Selvitys: Valtaosa pohjoismaisten puolustusteknologiayritysten pääomarahoituksesta päätyy Suomeen

Danske Bankin ja Dealroomin tekemän pohjoismaisen selvityksen mukaan erityisesti avaruus- ja kvanttiteknologia-startupit vetävät rahoitusta Suomeen. Viidessä vuodessa kotimaiset yritykset ovat keränneet pääomaa yli miljardi dollaria.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Alykkäämpää ja turvallisempaa lasintuotantoa

Jo minuutin sähkökatkos voi aiheuttaa lasintuotannolle jopa kuuden kuukauden suunnittelemattoman seisokin. Schneider Electricin ja Saint-Gobainin yhteisellä hankkeella varmistetaan lasintuotannolle kriittisen hehkutusprosessin luotettavuus ohjelmistopohjaisen automaation avulla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.