Tutkimus ja koulutus | 4.12.2017

Perinteisesti ymmärrettyä muutosvastarintaa ei ole työelämässä olemassa

Nykyisessä työelämässä suhtautuminen sekä muutokseen että sitä edistävään johtoon on tarinallista ja jatkuvasti liikkuvaa, selviää Eeva Kiiskisen tuotantotalouden alan väitöstutkimuksessa.

FTUFORUM

Merkityskeskeinen työ ja perinteiset muutosjohtamisen mallit sopivat huonosti yhteen. Totutut roolit, kuten muutosvastarintaiset tai muutosagentit, eivät vastaa nykyistä käsitystä alaisista. Tampereen teknillisessä yliopistossa väittelevä Eeva Kiiskinen tutki väitöskirjassaan johtajuuden ja johtajuussuhteen rakentumista muutostilanteessa.

– Johtajuutta syntyy vasta seuraajien avulla. Seuraajat siis määrittelevät sen, miten johtajuus toimii, Kiiskinen sanoo.

Muutos saa tarinan muodon

Vahva muutoskokemus muuttuu Kiiskisen mukaan tarinaksi, jonka avulla seuraajat puhuvat muutosta eläväksi. Kiiskisen tutkimuksessa hahmottui neljä erilaista muutosta käsittelevää tarinaa, joissa tietä näyttää ajoittain johto ja ajoittain seuraaja itse. Välillä seuraajat antavat ajan näyttää, mitä tuleman pitää, ja välillä tarina kertoo ulkopuolisuuden kokemuksesta. Näistä jokaisessa merkityksellistäminen (sensemaking) ja suhde johtoon ovat erilaisia.

– Muutoksesta kerrottu tarina vaihtui tiheästi ja samat henkilöt kertoivat eri tarinoita vaihdellen. Tästä syystä suhde johtoon muodostui esimerkiksi alistuvaksi, luottavaksi tai turhautuneeksi, Kiiskinen kertoo.

Välillä seuraajat olivat kriittisiä, ja ajoittain he ymmärsivät johtoa. Bloggaava ja autenttinen johtoryhmä keräsi erityisesti seuraajien hyväksyntää.

– Johdon kanssa oltiin samaan mieltä silloin, kun aiheena oli johtoryhmän muutosta käsittelevä blogi tai globaali markkinatilanne, Kiiskinen kertoo.

Seuraajat käyttivät muutoksesta hyvin värikästä kieltä. Muutosta kuvattiin muun muassa ”penkkipajatsoksi” ja ”viestikapulatouhuksi”. Pääkonttoria saatettiin kutsua kaukaiseksi paikaksi, kuten Korvatunturiksi, josta kaikki ovat kuulleet, ja joku on kuulemma siellä käynytkin.

– Muutosta johdetaan monissa organisaatiossa edelleen hyvin faktaperusteisesti ja rationaalisesti. Tutkimukseni mukaan muutos on kuitenkin ensisijaisesti emotionaalinen kokemus, Eeva Kiiskinen summaa. 

FM, YTM Eeva Kiiskisen tuotantotalouden alaan kuuluvaan väitöskirjaan Johtajuuden rakentuminen muutoksessa: Narratiivisen merkityksellistämisen näkökulma (Construction of leadership in change: Narrative sensemaking perspective) voi tutustua osoitteessa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4067-7

Uusimmat artikkelit

18.6.2018 | Alan Uutiset

Tuulivoimaa tullaan rakentamaan Suomeen markkinaehtoisesti merkittäviä määriä

Tuulivoima on Suomessa erittäin kilpailukykyistä ilman tukia. Tuulivoimaa tullaan rakentamaan Suomeen tulevina vuosina runsaasti markkinaehtoisesti, mikä tulee muuttamaan koko Suomen sähköjärjestelmää.

Uusi teknologiakeskus avattu Kuopioon, kehittää uutta kromausmenetelmää Suomessa

Uudenlaista kromipinnoitusteknologiaa Suomessa kehittävä teknologiakeskus on avattu Kuopioon. Sen perustamista edelsi miljoonan euron rahoituskierros, jonka kuopiolainen kasvuyritys Savroc Oy keräsi rakentaakseen keskuksen ja kiihdyttääkseen teknologian kansainvälistymistä. TripleHard-pinnoite on jo patentoitu kansainvälisillä markkinoilla. Vastaavaa menetelmää ei ole maailmanmarkkinoilla. 

15.6.2018 | Tutkimus ja koulutus

Turvallisuusosaamisen parhaat käytännöt -kilpailun voittajaksi AEL:n työturvallisuuskoulutuksen malli

Opetushallitus järjesti keväällä 2018 kilpailun, jossa etsittiin hyviä käytäntöjä, joilla oppilaitokset kehittävät turvallisuusosaamista ja turvallisia toimintatapoja yhteistyössä työelämän kanssa. Kilpailun voittajaksi valittiin Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr:n työturvallisuuskoulutuksen malli kiertotaloustoimijoille. Voittaja julkistettiin Koulutusalan johtamisen foorumissa 11. kesäkuuta.

Distence ja Houston Analytics yhteistyöhön – Teollinen IoT kohtaa tekoälyn

Yhteistyö mahdollistaa teollisille valmistajille helpon keinon siirtää toimintoketjunsa kertaheitolla tekoälyn ja alustatalouden aikakaudelle. Teolliset valmistajat voivat hyödyntää yhteistyön mahdollistamaa tiedon keruuta ja käyttämistä läpi koko toimintoketjunsa.

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Caverion vastaamaan Pohjoismaiden toiseksi suurimman avoimen palvelinkeskuksen valvonnasta ja ylläpidosta

Caverion ja Telia Finland ovat tehneet sopimuksen Telian rakennuttaman uuden Helsinki Data Centerin valvonnasta sekä kiinteistön ylläpidosta. Helsingin Pitäjänmäkeen valmistuva avoin palvelinkeskus on Pohjoismaiden turvallisin, energiatehokkain ja ympäristöystävällisin.