Tutkimus ja koulutus | 13.8.2018

Puettava teknologia ja lisätty todellisuus mahdollistavat uudet työtavat kunnossapidossa

Puettavaa teknologiaa voidaan käyttää robotin etäohjauksessa ja lisätty todellisuus voi opastaa mobiilia huoltohenkilöä maapallon toiselta puolelta. VTT:n tutkija, diplomi-insinööri Iina Aaltonen havaitsi väitöstyössään, että uusien teknologioiden sovellettavuus ei ole vielä riittävällä tasolla työkäyttöön. Tarvitaan käytännön tietoa työntekijän ja teknologian vuorovaikutuksesta, jotta sovellettavuus ja kalliit teknologiainvestoinnit saadaan käännettyä hyödyiksi ja voitoiksi.

VR_1

Iina Aaltonen selvitti väitöskirjassa työntekijöiden kokemuksia, miten hyvin uusia teknologioita sovelletaan tai voitaisiin soveltaa työssä. Suurin osa tutkituista teknologioista arvioitiin hyödyllisiksi, mutta soveltuvuus kaikkeen työhön ei ole itsestäänselvyys.

Laitteet, joita ennen nähtiin tieteiselokuvissa, ovat liukumassa jo monen työpaikan arkeen. Työn luonne muuttuu, koska teknologian avulla tietoa on saatavilla missä ja milloin vain. Tarvitaan ymmärrystä sekä teknologian mahdollisuuksista että nykyisistä työtehtävistä, jotta voidaan kehittää ja parantaa tulevaisuuden työkäytäntöjä ja teknologiaa. Tällä on vaikutusta teknologian hyödyllisyyteen, helppokäyttöisyyteen, käyttäjien hyväksyntään, työntekijöiden kuormitukseen ja yhteistyöhön, sanoo Aaltonen.

Väitöstyön tulokset hyödyttävät työntekijöitä, työnantajia, teknologian kehittäjiä ja tutkijoita, kun edistetään digitalisaation edellytyksiä työn murroksessa.

Väitöstyön tuloksena syntyi kokoelma näkökohtia, jotka auttavat suunnittelemaan ja arvioimaan tulevaisuuden teknologioita käyttäjän näkökulmasta.

Käyttäjäkokemukset: puettava teknologia, lisätty todellisuus ja multimodaaliset järjestelmät

Aaltonen käytti tutkimuksessaan puettavia ja eri aistikanavia tukevia laitteita, lisätyn todellisuuden sovelluksia sekä niiden yhdistelmiä. Työntekijöille tarjottiin tietoa esimerkiksi älylasien, kuulokkeiden ja puettavan värinäliivin välityksellä.

Puettava teknologia sisälsi vartalon päälle puettavia tietokoneita tai käyttöliittymiä. Näiden käyttöä pidettiin helppona ja luonnollisena, mutta laitteiden kestävyys ja häiritsevyys nousivat esiin. Esimerkiksi älylasit voivat peittää osan näkökentästä, eikä niitä ole suunniteltu käytettäväksi fyysisessä työssä. Laseja testattiin mm. maastonavigoinnissa ja huoltotyössä.

Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) ja lisätty todellisuus (augmented reality, AR) ovat pian huoltohenkilöstön arkea. Lisätyn todellisuuden teknologioilla toteutettuja ohjeita oli helppo seurata, mutta niiden hyödyllisyys kokeneille työntekijöille jäi epäselväksi. Esimerkiksi huoltotyössä kokenut työntekijä ei tyypillisesti tarvitse yksityiskohtaisia ohjeita, mutta ohjeiden tarve voi muuttua, jos laitteen huoltoväli on pitkä.

Multimodaaliset järjestelmät yhdistelevät ja tarjoavat tietoa hyödyntäen useita laitteita ja aistikanavia. Käyttäjä voi hämmentyä useista lähteistä tulevasta tiedosta esimerkiksi viiveen tai ristiriitaisen tiedon vuoksi. Multimodaalisuus tarjoaa käyttäjille kuitenkin varmuutta tilanteissa, joissa jokin aistikanava on kuormitettu tai yksittäinen laite rikkoutuu.

Lue aiheesta lisää:

Usability of emerging technologies: user studies with wearable, multimodal and augmented reality solutions https://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2018/S181.pdf

Uusimmat artikkelit

25.3.2019 | Alan Uutiset

SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalle autoteollisuuden IATF 16949:2016 -sertifiointi

DNV GL sertifiointilaitos on arvioinut SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan toimintaa. Tehtaalle on myönnetty autoteollisuuden IATF 16949:2016 – sertifikaatti. IATF 16949:2016 -standardissa määritellään autoteollisuuden laadunhallintajärjestelmän vaatimukset.

Fortumin ratkaisu nostaa akkujen kierrätysasteen yli 80 prosenttiin

Yhteiskunnan sähköistyminen lisää tulevaisuudessa merkittävästi tarvetta akuille. Fortum on kehittänyt ratkaisun, jonka ansiosta yli 80 prosenttia sähköauton akusta pystytään jatkossa kierrättämään. Ratkaisu palauttaa akussa olevat arvokkaat metallit kiertoon ja pienentää sähköauton akkujen ympäristörasitusta vähentämällä koboltin, nikkelin sekä muiden harvinaisten metallien louhinnan tarvetta.

Mittava hyökkäys norjalaiseen alumiiniyhtiöön, siirtyy manuaalisiin operaatioihin

Yksi maailman suurimmista alumiinin valmistajista, norjalaisyhtiö Norsk Hydro ASA on tällä hetkellä pahoissa vaikeuksissa maanantaina alkaneiden kyberhyökkäysten vuoksi.

15.3.2019 | Kumppaniartikkeli

Konecranesin asiakasportaali on kunnossapitopalvelun tiedonlähde

Konecranes tuo teollisen internetin edut asiakkaiden ulottuville yourKONECRANES-asiakasportaalin kautta. Asiakasportaali yhdistää laitteiden reaaliaikaisen käyttö- ja kuntotiedon järjestelmällisen kunnossapidon tuottamaan tietoon. Portaalin uusimpana ominaisuutena on online-raportointinäkymä, jonka kautta asiakkaat saavat reaaliajassa tiedot valmistuneesta huollosta digitaalisessa muodossa.

Tamspark tuo esiin additiivisen valmistuksen hybridiratkaisuja Tampereen Advanced Engineering -messuilla

Automaatiosta ja additiivisen valmistuksen hybridiratkaisuista tulee tärkeitä kilpailukeinoja yrityksille, jotka haluavat nostaa tuotantonsa seuraavalle tasolle. Suomalainen 3D-tulostuskoneiden maahantuoja ja toimittaja Tamspark esittelee näitä mahdollisuuksia Tampereella 20.–21.3.2019 järjestettävillä Advanced Engineering -messuilla.

LST Etävalvonta auttaa vähentämään tuotannon hallitsemattomia käyttökatkoja

LST Teollisuuspalvelu esittelee Uusi Teollisuus -messuilla langattoman kunnonvalvontapalvelun LST Etävalvonta -palvelun, joka on tärkeä osa teollisuuden riskienhallintaa.

12.3.2019 | Tutkimus ja koulutus

Konecranes perustaa datalaboratorion Ranskaan

Konecranes ilmoitti perustavansa datalaboratorion Ranskaan Lyonin kaupunkiin. Taustalla on pyrkimys lisätä tuotteiden, palveluiden ja toimintojen digitaalisuutta teollisen internetin hyötyjen valjastamiseksi. Konecranesilla on etävalvonnassa 20 000 laitetta maailmanlaajuisesti ja digitaaliset elinkaarenaikaiset tiedot yli 600 0000 laitteesta. Yhtiöllä onkin vahva usko siihen, että datan hyödyntämiseen perustuva arvonluonti tulee mullistamaan materiaalinkäsittelyteollisuuden.