Tutkimus ja koulutus | 13.8.2018

Puettava teknologia ja lisätty todellisuus mahdollistavat uudet työtavat kunnossapidossa

Puettavaa teknologiaa voidaan käyttää robotin etäohjauksessa ja lisätty todellisuus voi opastaa mobiilia huoltohenkilöä maapallon toiselta puolelta. VTT:n tutkija, diplomi-insinööri Iina Aaltonen havaitsi väitöstyössään, että uusien teknologioiden sovellettavuus ei ole vielä riittävällä tasolla työkäyttöön. Tarvitaan käytännön tietoa työntekijän ja teknologian vuorovaikutuksesta, jotta sovellettavuus ja kalliit teknologiainvestoinnit saadaan käännettyä hyödyiksi ja voitoiksi.

VR_1

Iina Aaltonen selvitti väitöskirjassa työntekijöiden kokemuksia, miten hyvin uusia teknologioita sovelletaan tai voitaisiin soveltaa työssä. Suurin osa tutkituista teknologioista arvioitiin hyödyllisiksi, mutta soveltuvuus kaikkeen työhön ei ole itsestäänselvyys.

Laitteet, joita ennen nähtiin tieteiselokuvissa, ovat liukumassa jo monen työpaikan arkeen. Työn luonne muuttuu, koska teknologian avulla tietoa on saatavilla missä ja milloin vain. Tarvitaan ymmärrystä sekä teknologian mahdollisuuksista että nykyisistä työtehtävistä, jotta voidaan kehittää ja parantaa tulevaisuuden työkäytäntöjä ja teknologiaa. Tällä on vaikutusta teknologian hyödyllisyyteen, helppokäyttöisyyteen, käyttäjien hyväksyntään, työntekijöiden kuormitukseen ja yhteistyöhön, sanoo Aaltonen.

Väitöstyön tulokset hyödyttävät työntekijöitä, työnantajia, teknologian kehittäjiä ja tutkijoita, kun edistetään digitalisaation edellytyksiä työn murroksessa.

Väitöstyön tuloksena syntyi kokoelma näkökohtia, jotka auttavat suunnittelemaan ja arvioimaan tulevaisuuden teknologioita käyttäjän näkökulmasta.

Käyttäjäkokemukset: puettava teknologia, lisätty todellisuus ja multimodaaliset järjestelmät

Aaltonen käytti tutkimuksessaan puettavia ja eri aistikanavia tukevia laitteita, lisätyn todellisuuden sovelluksia sekä niiden yhdistelmiä. Työntekijöille tarjottiin tietoa esimerkiksi älylasien, kuulokkeiden ja puettavan värinäliivin välityksellä.

Puettava teknologia sisälsi vartalon päälle puettavia tietokoneita tai käyttöliittymiä. Näiden käyttöä pidettiin helppona ja luonnollisena, mutta laitteiden kestävyys ja häiritsevyys nousivat esiin. Esimerkiksi älylasit voivat peittää osan näkökentästä, eikä niitä ole suunniteltu käytettäväksi fyysisessä työssä. Laseja testattiin mm. maastonavigoinnissa ja huoltotyössä.

Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) ja lisätty todellisuus (augmented reality, AR) ovat pian huoltohenkilöstön arkea. Lisätyn todellisuuden teknologioilla toteutettuja ohjeita oli helppo seurata, mutta niiden hyödyllisyys kokeneille työntekijöille jäi epäselväksi. Esimerkiksi huoltotyössä kokenut työntekijä ei tyypillisesti tarvitse yksityiskohtaisia ohjeita, mutta ohjeiden tarve voi muuttua, jos laitteen huoltoväli on pitkä.

Multimodaaliset järjestelmät yhdistelevät ja tarjoavat tietoa hyödyntäen useita laitteita ja aistikanavia. Käyttäjä voi hämmentyä useista lähteistä tulevasta tiedosta esimerkiksi viiveen tai ristiriitaisen tiedon vuoksi. Multimodaalisuus tarjoaa käyttäjille kuitenkin varmuutta tilanteissa, joissa jokin aistikanava on kuormitettu tai yksittäinen laite rikkoutuu.

Lue aiheesta lisää:

Usability of emerging technologies: user studies with wearable, multimodal and augmented reality solutions https://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2018/S181.pdf

19.9.2018

Tulevaisuudessa kauppa ennustaa kuluttajan ostokäyttäytymisen paremmin kuin kuluttaja itse

Pohjoismainen vähittäiskauppa elää yhtä historiansa haasteellisinta aikaa. Tämä tulee esiin EY:n pohjoismaisen vähittäiskaupan tulevaisuutta arvioivan  Future of Nordic Retail  -raporttisarjan uusimmassa versiossa. Raportti perustuu kaupan asiantuntijoiden haastatteluihin sekä työpajoihin, ja siinä korostuu erityisesti pohjoismaisten kauppiaiden lisääntynyt paine seurata Yhdysvalloissa ja Kiinassa tapahtuvaa kehitystä.

Uusimmat artikkelit

Austalin telakka kyberiskun kohteena – U.S. Navyn data turvassa

Sotalaivoja ja matkustaja-aluksia rakentava australialainen Austalin telakka ilmoittaa joutuneensa äskettäin kiristyshaittaohjelman kohteeksi. Telakka ei maksanut kiristäjille. 

12.11.2018 | Alan Uutiset

Janakkalan vuoden yrittäjäksi on valittu teollisuuden kunnossapitoon erikoistunut Inweld Oy

Janakkalan vuoden yrittäjinä on palkittu teollisuuden kunnossapitoon erikoistuneen Inweld Oy:n yrittäjät Timo ja Janne Kurkela. Hämeen Yrittäjät ja paikallisyhdistys Janakkalan Yrittäjät luovuttivat palkinnon Janakkalan yrittäjäjuhlassa viime perjantaina, kerrotaan Yrittäjät.fi -verkkosivustolla.

SSAB ja Kemppi kehittävät yhdessä hitsausprosessia nopeuttavan digitaalisen ratkaisun

SSAB ja hitsausalan digitalisoinnin edelläkävijä, Kemppi, ovat onnistuneet yhdistämään SSAB SmartSteel- ja Kemppi WeldEye-pilvipalvelut toisiinsa perusainetietojen käsittelyn tehostamiseksi hitsaustuotannossa. Onnistuneen pilottikokeen tulokset ovat nyt kumpaakin digitaalista palvelua käyttävien yritysten saatavilla.

7.11.2018 | Tutkimus ja koulutus

Turbiinitekniikka -kirja voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle sekä energia-alan opiskelijoille

Turbiinitekniikka -kirja on tarkoitettu käsikirjaksi voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle. Kirjan tavoitteena on antaa lukijoille perustiedot turbiinilaitoksesta ja perusta oman turbiinilaitoksen ymmärtämiseen ja käyttö- ja kunnossapitotoiminnan kehittämiseen.

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.

Kemijoki Oy jatkaa sopimusta Lieksan seudun vesivoimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta Maintpartnerin kanssa

Kemijoki Oy jatkaa Lieksanjoessa sijaitsevien Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitostensa paikalliskäyttöä ja kunnossapitoa koskevaa sopimusta Maintpartnerin kanssa. Maintpartner on vastannut laitosten käytöstä ja kunnossapidosta vuodesta 2008.