Tutkimus ja koulutus | 18.5.2018

Rikasta Pohjoista – varmuutta käyttövarmuuteen

Aikojen saatossa, usean vuoden mietinnän jälkeen Käynnissäpito-seminaari sai uuden muodon. Vuonna 2015 syntyi Rikasta Pohjoista -foorumi, jonka alla tulevienkin vuosien seminaaripäivät järjestetään.

kuva2

Alun alkujaan tarkoituksena oli saada merkittäviä talousalueen sekä myös valtakunnallisia vaikuttajia ja yrittäjiä luennoimaan lähinnä paikallisia toimijoita kiinnostavista asioista. Erilaisten teemojen käsittely, runsaat keskustelut aiheista ja erityisesti illan vapaamman tapahtuman aikana syntyneet kontaktit olivat ja ovat edelleen sekä järjestävälle osapuolelle että osallistujille merkittäviä asioita. Teemoituksia mietittäessä pyritään löytämään aihepiiriltään sellaisia kohteita, jotka ovat sillä hetkellä ajankohtaisia ja huomioimalla myös edellisten vuosien palautteet.

Vuoden 2018 Rikasta Pohjoista -seminaarin Käynnissäpito-osion teemana oli Käyttövarmuus. Aihe on viime aikoina herättänyt runsaasti keskustelua sen käyttökelpoisuudesta ja mittaroinnista. Lähtökohdat hyvälle vuorovaikutteiselle foorumille olivat siis erinomaiset, keskustelua asian tiimoilta oli käyty aiemminkin ja sitä käytiin myös ennen varsinaisen seminaarin alkua. Ennakkotapahtumina olivat edellisen päivän Promaint Käyttövarmuustoimikunnan kokous sekä lyhyt työpaja, jossa käsiteltiin käyttövarmuuteen liittyviä osatekijöitä ja niiden mittareita. Työpajassa tämä monimuuttujainen asia kirvoitti kielenkannat, ja mielipiteiden kirjoa tuli laajasti. Työpajan lopputulemina oli varsin radikaalejakin ehdotuksia, miten kyseistä teemaa muun muassa erilaisin termein käsiteltäisiin. Esitellyssä kuvassa on nähtävissä yksi mielenkiintoinen näkemys asiasta.

Tarinaa ja sen myötä mallin kehittelyä olisi riittänyt pitempäänkin sessioon. Mielenkiintoista oli se, että kahden erillisen työpajaryhmän käyttövarmuus -mallit olivat jokseenkin erilaiset. Työpajan toimeksiannossa haluttiin selvittää, miten kyseistä osa-aluetta mitataan ja miten mittaukset saataisiin yhdenvertaisiksi vertailua varten. Mittaroinnista puhuttaessa tuli voimakkaasti esille se, että sen tulisi olla suurelta osin automatisoitua.

Itse Käyttövarmuus 2018 -seminaarin rakenne oli laadittu siten, että alkuun maalattiin isompaa kuvaa ja päivän päätteeksi paikalliselta yrityksiltä saatiin esimerkkejä käytössä olevista toimintamalleista sekä siitä, miten niitä sovelletaan käytäntöön. Kaiken kaikkiaan esitykset olivat – kun näin koulumaailmassa oltiin – arvosanoin kiitettäviksi todettavia.

Sitä saat, mitä mittaat

Käyttövarmuutta lähestyttiin aluksi tunnetun asiantuntijan FT Kari Komosen alustuksella. Standardin määrittäessä käyttövarmuudelle kolme tunnettua alaosiota (toimintavarmuus, kunnossapidettävyys, kunnossapitovarmuus), Komonen lisäsi niiden rinnalle käyttäjien taidot ja virhekäytön eston, uusiksi osa-alueiksi. Tässä hänen mukaansa taustana ja näkökulmana on kohdentaa tarkemmin panostukset käyttövarmuuden parantamiseksi. Mietittäväksi jäi, miten näitä rinnalle nostettuja osa-alueita mitattaisiin. Kirjoittajien mielestä Komosen kuvassa 2 esittämä Omaisuuden hallinnan strateginen kehys kertoo juurikin sen kokonaisuuden, josta tulisi ottaa mallia erilaisten mittareiden käytölle, mukaan lukien siis myös käyttövarmuuden mittarille osa-alueineen.

Kunnossapidon tavoitteet määräytyvät siis laajemman kokonaisuuden pohjalta ja tavoitteellisina. Mittarit, jotka selkeästi ohjaavat joko omaa tai toisten toimintaa, parantavat tässä viitekehyksessä käyttövarmuutta. Dosentti Jorma Järviökin aikanaan totesi Lapin AMKissa luennoidessaan, että sitä saat, mitä mittaat.

Tässä ja myös muissa esityksissä tuli selkeästi esille tiedon visualisoinnin merkitys. Tämä asia ei ole jäänyt huomiotta ja sen kehittyminen uusien teknologioiden avulla on valtavassa nousussa, joskin tässäkin ylilyöntien mahdollisuus on olemassa, varoittelee Komonen.

Vain laadukas data on kyllin hyvää

Turkka Lehtinen, Ramentor Oy:stä maalasi hieman tumman kuvan teollisuudessa kerättävästä datasta, erityisesti sen laadusta.

– Jos iso osa on käyttökelvotonta, niin miten pystytään siitä datasta saamaan oikeata analyysiä, hän toteaa.

Pitkähkön kokemuksen omaavana hän heti perään antoi yrityksille pienen synninpäästön huomauttaen, että paljon on parannusta viime vuosina tapahtunut.

Kehittämispäällikkö Ilkka Mäkipirtti, Puolustusvoimien järjestelmäkeskuksesta valotti sitä suurta pääoman massaa, jonka äärellä hänkin toimii. Lukuisia erilaisia, erikokoisia ja -ikäisiä laitteita löytyy isoja määriä. Hänen mukaan merkittävimmät valinnat käyttövarmuuteen tehdään suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa sekä myöhemmin vaikuttamalla käyttövarmuuden osatekijöihin.

Fokus tulevaan

Sokerina pohjalla, luotettavuusinsinööri Mikko Haapaniemi, Eforalta, jatkoi periaatteessa esityssarjaa, jonka edellisvuonna aloitti, kehityspäällikkö Pertti Kukkola esityksellään ”Kohti häiriötöntä tuotantoa – Käyttövarmuuden optimointi”. Nyt hyvin käytännönläheinen ja värikäskin esitys hienosti vei päivän teemaa finaaliin. Haapaniemi korosti, että tavoitteena pitää olla eteenpäin katsova ja kehittävä toimintamalli.

– Erilaisia sovelluksia apuna käyttäen pilkotaan dataa ja etsitään signaaleja, tarinoi Haapaniemi.

– Jos ongelma on sellainen, että se täytyy hoitaa pois prosessista niin suunnittele parannus, hän jatkoi.

Vahvana mielipiteenä hän myös esitti sen, että kentän asiantuntemus on avainasemassa analyysin onnistumiselle ja edelleen kuten Turkka Lehtinenkin aiemmin totesi, että lähtötietojen puutteellisuus vie koko analyysin metsään. Haapaniemi ei unohtanut kompata useimmissa aiemmissa esityksissä mainittua informaation visualisointia ja sen tuottamista mahdollisimman läpinäkyvänä.

Lopuksi voi todeta, että luennoitsijoita on vuosien varrella käynyt kymmeniä ja kuulijoita satoja. Aihepiirit ovat sopivasti vaihdelleet ja monet osallistujista ovatkin käyneet toistuvasti, vuodesta toiseen. Kemillä on keskeinen rooli Pohjois-Suomen teollisena keskittymänä suurten teollisuus- ja tuotantolaitosten läheisyyden vuoksi. Lapin AMKin tutkimusryhmät tässä toiminnallisessa ympäristössä ovat toteuttaneet erilaisia tutkimustoimeksiantoja teollisuudelle. Tällaiset seminaarit ovat oivallinen tapa jakaa uusinta tietoa ja lisätä eri toimijoiden yhteistyötä.

Kirjoittajat:

Aslak Siimes, insinööri (AMK), Käynnissäpidon tutkimuksen tiiminvetäjä ja projektipäällikkö Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu ja

Arja Kotkansalo, insinööri (YAMK), projektipäällikkö, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, käynnissäpidon tutkimus, Lapin ammattikorkeakoulu

Esitykset löytyvät osoitteesta

http://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Ajankohtaista/Tapahtumakalenteri/Rikasta-Pohjoista/Ohjelma

Artikkeli on julkaistu Promaint 2/2018 -lehdessä

Uusimmat artikkelit

Posti ja Vaisala keräävät tekoälyllä tietoa teiden kunnosta

Suomen Posti ja Vaisala yhdistävät voimansa teiden ja katujen kuntoa mittaavan tekoälylaitteiston käyttöönotossa ja kaupallistamisessa. Vaisalan kehittämä RoadAI -järjestelmä antaa tiestön kunnosta ja liikenneoloista tosiaikaisen tilannekuvan Postin jakeluautojen kameroiden ja Vaisalan antureiden kautta. Pitkällä tähtäyksellä kimppa kehittää älyliikennettä Suomessa.

HYBRIT-laitos tahkoaa terästä ilman fossiilisia polttoaineita

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sai lapionpistollaan kunnian avata fossiilittomasti terästä tuottavan HYBRIT -laitoksen pilottivaiheen rakentamisen tänään Luulajassa.

20.6.2018 | Alan Uutiset

Energiavirasto: Uusiutuvan sähkön tuotannon kilpailutus toteutuu syksyllä

Uusiutuvan sähkön tuotantoa kilpailutetaan syksyllä 2018. Energiavirasto järjestää marras-joulukuussa tarjouskilpailun, jonka perusteella uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä sähkön tuotantoinvestointeja hyväksytään preemiojärjestelmään.

Uusi teknologiakeskus avattu Kuopioon, kehittää uutta kromausmenetelmää Suomessa

Uudenlaista kromipinnoitusteknologiaa Suomessa kehittävä teknologiakeskus on avattu Kuopioon. Sen perustamista edelsi miljoonan euron rahoituskierros, jonka kuopiolainen kasvuyritys Savroc Oy keräsi rakentaakseen keskuksen ja kiihdyttääkseen teknologian kansainvälistymistä. TripleHard-pinnoite on jo patentoitu kansainvälisillä markkinoilla. Vastaavaa menetelmää ei ole maailmanmarkkinoilla. 

15.6.2018 | Tutkimus ja koulutus

Turvallisuusosaamisen parhaat käytännöt -kilpailun voittajaksi AEL:n työturvallisuuskoulutuksen malli

Opetushallitus järjesti keväällä 2018 kilpailun, jossa etsittiin hyviä käytäntöjä, joilla oppilaitokset kehittävät turvallisuusosaamista ja turvallisia toimintatapoja yhteistyössä työelämän kanssa. Kilpailun voittajaksi valittiin Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr:n työturvallisuuskoulutuksen malli kiertotaloustoimijoille. Voittaja julkistettiin Koulutusalan johtamisen foorumissa 11. kesäkuuta.

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen