Tutkimus ja koulutus | 28.10.2019

Selvitys: Tekniikan alan koulutus voisi ratkaista osaajapulan opiskelijamääriä kasvattamalla

Suomen korkeakoulut eivät tuota tarvittavaa määrää uusia osaajia teknologiayritysten tarpeisiin, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore selvitys. Sen mukaan teknologia-alalle vuonna 2018 ennustettu, noin 53 000 uuden osaajan tarve vuosille 2018–2021 on toteutumassa jopa ennakoitua nopeammin.

AEL_WorldClassMaintenance_koulutusohjelma

– 80 prosenttia arvioidusta yritysten henkilöstön nettomäärän lisäyksestä on toteutunut viime ja tämän vuoden aikana. Lisäksi uusia ihmisiä tarvitaan alalta eläköityvien tilalle. Diplomi-insinöörien osalta ollaan lähellä täystyöllisyyttä. Yrityksissä olisi töitä tarjolla joka puolella Suomea, mutta ne tarvitsevat yhä enemmän ja enemmän osaamista, sanoo johtaja Laura Juvonen.

Jos teknologia-alan yritysten rekrytoinnit jatkuvat samaa tahtia, tarvitsevat ne joka vuosi noin 13 400 uutta osaajaa, joista 9 200 tekniikan aloilta. Korkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista on viime vuosina valmistunut vuosittain yhteensä alle 6 000 tekniikan opiskelijaa, jotka ovat hakeutuneet töihin teknologiateollisuuteen.

– Osaajien puute on jo merkittävä este jäsenyritystemme sekä työllisyyden kasvulle koko maassa, Juvonen toteaa.

Korkeakoulutettujen osuus alan henkilöstöstä sekä korkeamman osaamisen tarve kasvavat jatkuvasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoteen 2030 ulottuvana tavoitteena on, että vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Teknologiateollisuudessa tämä ei kuitenkaan riitä.

– Jo nyt 60 prosentilla teknologia-alalle rekrytoitavista uusista työntekijöistä tulisi olla korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen.Hyvä uutinen on, että alan houkuttelevuus nuorten parissa on kasvanut ja että sekä korkeakoulut että opetus- ja kulttuuriministeriö esittävät tekniikan korkeakoulutuksen tutkintomääriin lisäystä. On tärkeää, että korotukset kohdennetaan osaajatarvealoille.

Lisähaasteita tuo se, että tekniikan koulutuksen suosio vaihtelee maakunnittain ja valmistuneiden liikkuvuus on heikkoa. Suurin vaje opiskelupaikoista on Uudellamaalla. Valmistuneiden heikko liikkuvuus puolestaan näkyy eri puolilla Suomea yritysten rekrytointiongelmina. Osa pk-yrityksistä on joutunut perustamaan erillisiä tuotekehitysyksiköitä yliopistokaupunkeihin osaajien saatavuuden turvaamiseksi.

Teknologiateollisuus esittää:

Jotta suomalaisten työllisyys ja hyvinvointi eri maakunnissa varmistetaan myös lähitulevaisuudessa, Teknologiateollisuus esittää:

1. Korotetaan korkeakoulujen tekniikan alan tutkintotavoitteita.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen esitykset tutkintojen määrien lisäämiseksi vuosille 2021–2024 ovat oikeansuuntaisia

2. Lisätään kansainvälisiä maisteriohjelmia, maisterivaiheen sisäänottoa sekä muunto- ja täydennyskoulutuksia esimerkiksi teknikosta tai insinööristä diplomi-insinööriksi.

3. Tiivistetään yritysten ja yliopistojen välisiä kumppanuuksia ja vahvistetaan infrastruktuuria.

–  Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö nykyistä strategisemmaksi ja pitkäjänteiseksi

–  Lisätään yritysten osallistumista koulutuksen toteuttamiseen ja opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia yrityksissä

–  Varmistetaan koulutuspaikkojen lisäysten kohdentuminen tekniikan alan sisällä osaajatarpeen näkökulmasta oikeille aloille

–  Kiinnitetään erityistä huomiota kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen

4. Panostetaan korkeakoulujen väliseen verkostomaiseen yhteistyöhön.

–  Vakiinnutetaan FITech-verkostoyliopiston eli tekniikan alojen yliopistojen yhteistyönä toteuttaman koulutuksen toiminta ja lisätään avointa opintotarjontaa yli korkeakoulurajojen

Faktat selvityksestä:

Selvitys tekniikan korkeakoulutuksesta on jatkoa Teknologiateollisuuden vuonna 2018 tekemälle selvitykselle yritysten osaajatarpeista, joka nosti esille korkeakoulutettujen työntekijöiden kasvun tarpeen. Nyt julkaistava selvitys etsii keinoja, joilla tarpeeseen voidaan vastata.

Selvitys pohjautuu syyskesällä 2019 tehtyyn tilastokatsaukseen tekniikan yliopistokoulutuksen hakija- ja tutkintomäärien kehityksestä, tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta ja työllisyystiedoista. Selvityksessä tarkasteltiin myös FITech-verkostoyliopiston kokemuksia yliopistojen yhteistyönä toteuttamista koulutuksista.

Lisäksi selvitystä varten haastateltiin tekniikan alan yliopistojen johtoa, Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiä ja muita tekniikan korkeakoulutuksen kehittämisen kannalta keskeisiä sidosryhmiä.

Uusimmat artikkelit

3.6.2020 | Alan Uutiset

BASF rakentaa akkujen arvoketjua Harjavallasta Saksaan

Maailman suurimpiin kemikaaliyhtiöihin kuuluva saksalainen BASF rakentaa Suomen ja Saksan kautta EU:n komission tavoitteiden mukaista akkutuotannon kestävää kehitystä. Harjavallan ja Schwarzheiden laitokset tuottavat yhdessä akkumateriaalia 400 000 sähköauton tarpeisiin. Suomeen tulee yli sata uutta työpaikkaa.

Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. 

29.5.2020 | Tutkimus ja koulutus

Rakentajat tehostavat kosteudenhallintaa verkkokoulutuksella

Neljätoista Suomen suurinta rakennusliikettä on yhdessä kehittänyt eKosteus-koulutuksen ja alkaa hyödyntää sitä oman henkilöstönsä koulutukseen. Tavoitteena on parantaa kosteudenhallinnan osaamista sekä torjua kosteusvaurioita. Koulutus kokoaa yhteen perustiedot, jotka rakentamisen kaikkien osapuolten tulee tuntea, jotta kuivaketju ei katkea. Asiasta raportoi Rakennusteollisuus RT ry.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.

Myös maatalouskoneiden huoltokirjaukset hoituvat mobiilisti

Maatalouskoneiden huollot merkitään yleisimmin paperiseen huoltovihkoon. Työtehoseuran keväällä tekemän kyselyn mukaan vain seitsemän prosenttia vastaajista käytti sähköistä huoltokirjaa, yleisimmin Exceliä. Tutkimus osoitti, että mobiilisti käytettävälle huoltokirjalle olisi kysyntää. Nyt sellainen löytyy TTS-Koneesta ja on käytettävissä kaikille käyttöoikeuden lunastaneille.

Kestävillä teräksillä pidennetään työvälineiden käyttöikää, säästetään materiaalia

Uddeholms Ab on ruotsalainen työkaluteräsvalmistaja, joka kuuluu itävaltalaiseen voestalpine-teräskonserniin. 

20 prosenttia Kajaanin kaukolämmöstä: CSC ja Loiste Lämpö allekirjoittivat sopimuksen

Loiste Lämpö ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ovat allekirjoittaneet sopimuksen LUMI-supertietokoneelle rakennettavan datakeskuksen kaukolämpöliittymän rakentamisesta ja hukkalämmön hyödyntämisestä. Sopimuksen mukaan vuoden 2021 alussa käynnistyvä datakeskus kerää talteen toimintansa sivutuotteena syntyvän lämmön, jonka Loiste Lämpö siirtää verkkoonsa lämmittämään kajaanilaisia koteja ja liiketiloja.