https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 25.2.2020

Sementtituotannon prosesseihin kehitetty merkittävä hiilidioksidipäästöjen vähennys

Oulun yliopiston teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä sementinvalmistuksessa tutkivassa CECIRE-tutkimushankkeessa (Cement From and For Circular Economy) on kehitetty teollisuuden epäorgaanisista jätteistä ja sivuvirroista valmistettavaa ekosementtiä (niin kutsuttua kalsiumsulfoaluminaatti-sementtiä). 

Oulu_yo

Visa Isteri (vas.) ja Dr. Theodore Hanein (oik.) IBU-tecin tiloissa Weimarissa, Saksassa.

Uusi tuote auttaa vähentämään materiaaleista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosenttia ja sementin valmistuksen kokonaishiilidioksidipäästöjä jopa 60 prosenttia verrattuna perinteiseen kalkkikivestä valmistettuun sementtiin. 

Sementtiteollisuus aiheuttaa noin kahdeksan prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Noin kaksi kolmasosaa (2/3) näistä päästöistä syntyy kalkkikiven kalsinoinnista (CaCO3 -> CaO + CO2) ja yksi kolmasosaa (1/3) polttoaineen palamisesta korkean lämpötilan sementtiuuneissa (~1500 °C). Nyt kehitetyn sementtilaadun valmistusprosessi vähentää kalsinoitavan kalkin tarvetta, sekä vaatii alemman tuotantolämpötilan. Kaivos-, metalli-, kemian ja energiateollisuudessa syntyvät epäorgaaniset jätteet ovat määrältään suurin vuosittainen jäte-erä Suomessa, lähes sata miljoonaa tonnia. Teollisuuden jätteiden läjitys on kallista, joten materiaalien hyötykäyttö on myös taloudellisesti merkittävää.

Oulun yliopistossa nyt kehitetyn, hiilidioksidipäästöjä alentavan, ekosementin olennainen osa on sideaineina toimivat teollisuudensivuvirroista saadut raaka-aineet. Kalsiumsulfoaluminaatti (CSA) -sementti, on katsottu erinomaiseksi täyttömateriaaliksi esimerkiksi kaivoksissa, sulfaattipitoiseen jätemateriaalin stabiloimiseen, sekä yhtenäisiin valuihin kuten betonielementteihin. CSA-sementtiä voidaan myös tuottaa nykyisessä sementtitehtaan kokoonpanossa ilman suuria muutoksia tai pääomasijoituksia.

Teollisuuden jäämät tuotteeksi

Metalliteollisuus tuottaa huomattavan määrän epäorgaanista kuonaa, joka sisältää CSA-sementtiin tarvittavat ainesosat, alumiinioksidin, kalkin, piidioksidin ja raudan oksideja. CECIRE-projektissa näitä metallurgisen teollisuuden jäämiä yhdistettiin muihin teollisuuden sivutuotteisiin teollisessa mittakaavassa.

- Tutkimuksen saattaminen laboratoriosta käytäntöön on ollut erittäin palkitsevaa. Yhteistyöllä olemme saavuttaneet merkittäviä tuloksia epäorgaanisen kiertotalouden haasteiden ratkaisemisessa, kommentoi Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Visa Isteri.

Tohtori Theodore Hanein, Sheffieldin yliopiston materiaalitieteiden ja tekniikan laitokselta osallistui vaihtoehtoisten sementtien tutkimukseen ja teolliseen skaalaukseen.

- Olemme onnistuneesti luoneet symbioottisia ratkaisuja suurteollisuuteen, jotka hyödyntävät sekä ilmastoa että teollisuutta. Meillä on nyt riittävästi tutkimusaineistoa materiaalien ominaisuuksien ja suorituskyvyn arvioimiseksi.

CECIRE-hankkeen tavoitteena on ollut materiaalitehokkuuden parantamisen ohella lisätä jätteiden arvoa kehittämällä niistä uusia tuotteita ja testaamalla uusia käyttösovelluksia. Samalla on kehitetty uusia epäorgaanisten mineraalisten materiaalien jätehallinnan toimintamalleja ja luotu uusia liiketoimintamahdollisuuksia epäorgaanisten jätemateriaalien kiertotalouteen.

Business Finlandin rahoittaman hankkeen ovat toteuttaneet Oulun yliopiston prosessimetallurgian ja kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksiköt, jotka kuuluvat Oulun yliopistolle perustettuun kiertotalouden tutkimuskeskittymään, InStreams Hubiin, joka keskittyy ratkomaan epäorgaanisen kiertotalouden ympäristöhaasteita ja löytämään teollisuuden sivuvirroille uusia, liiketaloudellisesti kannattavia, käyttökohteita. Hankkeen vastuullisena johtajana on toiminut professori Timo Fabritius. Teollisia yhteistyökumppaneita olivat Boliden Harjavalta, Boliden Kokkola, Fortumin kierrätys- ja jäteratkaisut,  Outokumpu, ja Yara Suomi. Manatee Consulting Limited (UK) osallistui käytännön toteutukseen. 

Uusimmat artikkelit

Rail Baltica -ratatyömaalla hyödynnetään suomalaista 3D-koneohjausjärjestelmää

Täysin digitalisoidussa mallipohjaisessa rakentamisessa työtä voivat tehdä yhdessä reaaliaikaisesti infrasuunnittelija, työkoneenkuljettaja, työmaapäällikkö ja projektinjohto.

8.5.2025 | Alan Uutiset

Teknologiateollisuus: “Vapautuksen päivä” käänsi hyvin alkaneen vuoden valtavaksi epävarmuudeksi

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo parani alkuvuonna vuodentakaiseen nähden ja tarjouspyyntökyselyn saldoluku nousi positiiviseksi ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen. Jäsenille tehty kysely kertoo kuitenkin suuresta epävarmuudesta. Donald Trumpin toimet ovat hidastaneet investointipäätöksiä. 

Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -yhteyden korjaustyöt alkavat toukokuussa

Merenpohjaan asennetaan uutta kaapelia noin kilometrin verran. Sähkönsiirtoyhteyden odotetaan palaavan kaupalliseen käyttöön heinäkuun puolivälissä.

Kemikaalit aiheuttavat paljon vakavia työtapaturmia – laiminlyönnit voivat johtaa rikosseuraamuksiin

”Työpaikoilla käytetään paljon vaarallisia kemikaaleja huolimattomasti. Valitettavasti monet työnantajat eivät tunnista kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa vaaraa omalla työpaikallaan”, työsuojelutarkastaja Mikko Järvenreuna toteaa.

Gasumin biokaasu pienentää Metsä Groupin valmistaman kartongin hiilijalanjälkeä

Vähäpäästöisiä kartonkeja haluavat asiakkaat ovat tyypillisesti suuria toimijoita, joilla on tiukat kestävyystavoitteet.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.