Suomalainen cleantech-ala kansainvälistyy parhaiten verkoston kanssa
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) käynnissä oleva tutkimushanke osoittaa, että cleantech-yritysten menestymiselle on erityisen tärkeää keskinäinen yhteistyö, jota julkiset rahoittajat ja päätöksentekijät monipuolisesti ja projektiluonteisesti tukevat.
Suomalaiset cleantech-alalla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten on kansainvälistyäkseen verkostoiduttava muiden alan toimijoiden kanssa. Pienet cleantech-yritykset ovat yleensä vain osatoimittajia, jolloin laajempi verkosto pystyy tarjoamaan puhtaan teknologian kokonaisratkaisua yhden tuotteen sijaan.
Lämmönsiirtoprosessien kunnossapitoon keskittyvän TPI Controlin asiakkuusjohtaja Juha Poutanen vahvistaa, että isommille konsortioille on sektorilla erityisen suuri tarve.
-Suomessa on esimerkiksi ainutulaatuista kaukolämpö- ja kaukokylmäosaamista, jolle on olemassa valtava markkinapotentiaali maailmalla, etenkin Kiinassa. Suomalaiset alan yrityksen ovat kuitenkin osatoimittajia, eikä kenelläkään ole yksinään markkinoille menoon vaadittavaa kokonaisosaamista ja mahdollisuutta toimittaa valmiita järjestelmiä. On tarve rakentaa isompia konsortioita, jotka pystyvät tarjoamaan kokonaisjärjestelmätoimituksia ja pääsemään siten markkinoille yhdessä."
Tavoitteet ensin selväksi
Yhteistyön kautta rakennettavassa kansainvälistymisessä on kuitenkin sovitettava eri toimijoiden tavoitteet keskenään. Tämä voi olla hyvinkin haastavaa, sillä cleantech-sektoriin kuuluu Suomessa hyvin erilaisia toimialoja ja yrityksiä. Esimerkiksi Tekesin, Cleantech Finlandin ja Finpron rooli tarvittavan yhteistyön ja konsortioiden kokoajana on merkittävä ja tulee olemaan lähitulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi.
Vaikka tutkimus keskittyi pk-yrityksiin, tutkijat huomauttavat, että isot toimijat menestyvät myös paremmin verkostoituessaan pienempien toimijoiden kanssa.
-Isojen toimijoiden on hyvä tunnistaa pienten ketteryys ja niiden korkea innovatiivisuuden taso. Yleensä isot hyötyvät pienten toimijoiden ajan hermolla olemisesta ja pienet vastaavasti isojen tuesta päästä isommille markkinoille, kuvailee tutkimusta tehnyt hankkeen projektipäällikkö Lasse Torkkeli.
Kolmas kansainvälistymiseen menestykseen vaikuttava tekijä on yhteistyön tukeminen rahoittajien ja päätöksentekijöiden toimesta. Esimerkiksi, kun päättäjät tekevät päätöksiä uusien energioiden tuotannosta, eri energiamuodot kuten tuuli, vesi ja aurinko, kilpailevat toisiaan vastaan. Johtuen myös aikaisemmista päätöksistä tukea vain yhdenlaista energiamuotoa, esimerkiksi tuulta, antaa paremman kilpailukykyaseman vain yhdelle ratkaisulle.
- Cleantech-sektorin rahoittajien on muistettava tukea monipuolisesti erityyppisiä cleantech-innovaatioita, koska yhden tyyppisiin innovaatioihin panostetut tuet voivat vaikeuttaa uusien niiden kanssa kilpailevien cleantech-innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista jatkossa, Torkkeli sanoo.
Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvu yleensä edellyttää kansainvälistymistä. Cleantech-sektorilla kansainvälistymisen tarve korostuu vielä entisestään, koska cleantech-innovaatioilla on yleensä myös kansainvälistä potentiaalia.
Tutkimus perustuu Tekesin rahoittamaan tutkimushankkeeseen ”Boosting the Internationalization of Cleantech SMEs (BICS).”
