https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 19.5.2017

Suomen ainoa hitsaustekniikan professuuri vastaa alan osaajapulaan

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) hitsaustekniikan professuurin tehtävässä aloitti toukokuun alussa TkT Tommi Jokinen. Suomen ainoa hitsaustekniikan professuuri vahvistaa hitsaustekniikan osaamista ja koulutusta sekä vastaa alan valtakunnalliseen diplomi-insinöörien (DI) osaajapulaan.

lut_hitaus

- Jokinen valikoitui tehtävään useiden kansainvälisten ja kotimaisten hakijoiden joukosta. Jokinen haluaa kehittää yliopistoiden yhteistyötä, jotta Suomi pysyisi kilpailukykyisenä hitsaustekniikan alalla. Yhteistyöllä on mahdollista tuottaa kansainvälisesti merkittäviä ja pitkällä tähtäimellä kestäviä metalliteknologian ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin, kertoo LUT lehdistötiedotteessa.

LUT:n rehtorin Juha-Matti Saksan mukaan LUT:n hitsaustekniikan professuuri on yksi osa kolmen teknillisen yliopiston ratkaisua Varsinais-Suomen insinööriosaamisen tarpeeseen vastaamiseksi.

- Olemme jo pitkään tehneet yliopistojen ja tutkimustahojen välistä yhteistyötä muun muassa Aalto yliopiston ja TTY:n sekä VTT:n kanssa. Kutsumme myös muut yliopistot tähän yhteistyön kanssamme.

Uuden professorin myötä hitsaustekniikan opetus on entistä vahvemmin mukana myös LUT:n konetekniikan koulutusohjelmissa osana hitsattujen metallirakenteiden koulutustuotetta ja tarjottavia konetekniikan sivuopintokokonaisuuksia. Monipuolisilla mahdollisuuksilla yhdistää hitsaustekniikan opintoja ja esimerkiksi koneautomaation opintoja vahvistetaan LUT:stä valmistuvien opiskelijoiden ammattitaitoa ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. Näin pystytään vastaamaan myös valtakunnalliseen täydennyskoulutus-  ja insinööriosaamisen tarpeeseen.

Jokisella on kokemusta laajasti Suomesta ja ulkomailta. Hän on työskennellyt viimeiset seitsemän vuotta ITER:ssä (International Thermonuclear Experimental Reactor), joka on Ranskassa sijaitseva 35 maan yhteinen fuusiovoiman koelaitos. Jokinen aikookin käyttää maailmalla kartuttamaansa työkokemusta professuurissaan muun muassa kehittämällä valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Jokinen tuo myös kansainvälistä kokemustaan LUT:n akkreditoituun International Welding Engineer/Technologist  -koulutusohjelmaan, jonka hyväksytty kouluttaja Suomessa LUT on ollut jo pitkään.

Jokisen omat erikoisosaamisalueet ovat sädehitsausmenetelmät, laadunhallinta, hitsausmetallurgia ja hitsauksen automaatio. Jokinen odottaa erityisesti sitä, että pääsee vaikuttamaan siihen mitä suomalainen teollisuus tekee hitsaamalla. Hän uskoo, että hitsauksen laaduntuottokyky on yksi alue, jolla Suomi pystyy kilpailemaan maailmalla. Hitsauksen laadunhallinta onkin LUT:n eritysosaamista.

- itsaustekniikka on aina keskittynyt Lappeenrantaan. Alan koulutusta ja tutkimusta on tärkeää kehittää, sillä hitsaustekniikan osaajia tarvitaan Suomen raskaassa teollisuudessa laivanrakennuksesta konepajoihin jo suunnitteluvaiheessa. Yli 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta syntyy hitsausteknisestä osaamisesta, sanoo Jokinen.

www.lut.fi

Uusimmat artikkelit

27.12.2024 | Alan Uutiset

Wärtsilän toimittaa Tornion Voimalle Suomen ensimmäinen sähköjärjestelmää tasapainottava moottorivoimalaitoksen

"Moottoriteknologialla on paras keskimääräinen hyötysuhde tämäntyyppisissä toimintaolosuhteissa"toteaa Wärtsilä Energyn Afrikan ja Euroopan johtaja Kenneth Engblom. Voimalaitos käyttää pääpolttoaineena maakaasua ja tuotannossa voidaan myöhemmin siirtyä käyttämään uusiutuvaa energiaa.

18.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Oppisopimuksella ammattiin - Ovako Imatran ensimmäinen oppisopimusryhmä valmistui

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijat ovat työsuhteessa ja saavat palkkaa oppiessaan uutta. Vasta valmistuneiden, metallien jalostuksen ammattilaisten Henri Luostarisen ja Marjo Saarelaisen mielestään teollisuusala ja oppisopimusmuotoinen opiskelu sopii erityisesti heille, jotka ovat kiinnostuneita tekniikasta ja käsillä tekemisestä. 

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Alykkäämpää ja turvallisempaa lasintuotantoa

Jo minuutin sähkökatkos voi aiheuttaa lasintuotannolle jopa kuuden kuukauden suunnittelemattoman seisokin. Schneider Electricin ja Saint-Gobainin yhteisellä hankkeella varmistetaan lasintuotannolle kriittisen hehkutusprosessin luotettavuus ohjelmistopohjaisen automaation avulla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.