Tutkimus ja koulutus | 13.6.2018

TTY panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen teknillisen yliopiston ja yritysten juuri käynnistyneessä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa. Mukana ovat Epec, Glaston, Nokia Technologies ja Novatron, sekä koordinaattorina DIMECC. 

tekoäly

– Villisti kasvavassa tekoälytutkimuksessa on pakko profiloitua. Tampereen teknillinen yliopisto on vahva teollisuussovelluksissa ja siksi rakennammekin TTY:stä tekoälyn johtavaa tutkimuslaitosta juuri tällä fokuksella. MIDAS-projekti lienee yksi suurimmista, joita Business Finlandin rahoittamassa tekoälyohjelmassa on toistaiseksi rahoitettu, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, professori Heikki Huttunen TTY:nsignaalinkäsittelyn laboratoriosta.

Heikki Huttunen on erikoistunut tutkimuksessaan nimenomaan tekoälyyn. Tutkimushankkeessa ovat TTY:ltä mukana Huttusen lisäksi professorit Risto Ritala, Matti Vilkko sekä Reza Ghabcheloo automaation ja hydrauliikan laboratoriosta. Hankkeessa yhdistyy näin tekoälyn ja koneoppimisen osaaminen sekä automaation ja robotiikan osaaminen, mikä tuo älykkäille koneille kattavan tilannetietoisuuden luotettavan ohjauksen ja päätöksenteon tueksi.

– Autonomisen työkoneen ohjaus on pitkä ketju, jonka alkupäässä on kamera- tai sensoridatan tulkinta, puolimatkassa yksittäisten mittausten yhdistäminen kokonaisuudeksi ympäristön tapahtumista ja lopussa tilannetietoisuuden perusteella tehtävät ohjauskomennot. Tutkimuskonsortio koottiinkin niin, että koko ketju on hankkeessa edustettuna, professori Risto Ritala sanoo.

Tekoälyä myös perinteisille huippualoille

Tekoälyllä saadaan muun muassa Glastonin lasinjalostuskoneisiin sekä Novatronin työkoneiden mittaus- ja ohjausjärjestelmiin uusia tärkeitä ominaisuuksia ja tehokkuutta.

– Glaston haluaa olla edelläkävijä sekä teknologiassa että toimintatavoissa. Lähdimme mukaan MIDAS-hankkeeseen, koska se suunniteltiin teollisuuslähtöisesti. Meillä on paljon mahdollisuuksia soveltaa tekoälyä uuneihimme ja asennetuista koneista tehtävään analyysiin. Panostamme liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen ja kehitämme lasinjalostusta, missä edustamme maailman ehdotonta kärkeä, Glaston Oyj:n toimitusjohtaja Arto Metsänen kertoo.

– Kun tekoälyä sovelletaan sellaiseen, missä Suomen teollisuus on jo maailman huipulla, kansantalous hyötyy huomattavasti varmemmin kuin jos vain pohditaan, mitä uutta tekoälyllä voisi tehdä. Lähtökohtamme on maamme parhaat yritykset ja ylivoimainen osaaminen sekä niiden vahvistaminen maailmanmarkkinoilla, toteaa ohjelmapäällikkö Arto Peltomaa, joka koordinoi hanketta osana DIMECC Oy:n LIFEX-hankekokonaisuutta.

www.uta.fi

Uusimmat artikkelit

Suomessa on otollinen kulttuuri yhdessä kehittämiselle

– Suomi on raskaan prosessiteollisuuden ja konerakentamisen Piilaakso, Pauli Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa uusien teknologioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden, akateemisten laitosten ja jopa samalla toimialalla kilpailevien yritysten kesken on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa.

17.12.2018 | Tutkimus ja koulutus

Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat edelleen Kolarissa

Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa tuore tutkimus.

13.12.2018 | Alan Uutiset

Fortum valmistautuu Kivenlahden uuteen biolämpölaitokseen rakentamalla uuden kaukolämpölinjan

Fortum kertoo aloittavansa kaukolämpölinjan rakennustyöt Kivenlahdesta Puolarmetsään Espoossa. Putkiyhteydellä valmistaudutaan Kivenlahteen rakennettavaan biolämpölaitokseen, joka tulee vähentämään merkittävästi Espoon hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2020 aloittava uusi biolämpölaitos tulee korvaamaan osan Espoon hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Polttoaineena uudessa laitoksessa käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Mikkeli lähtee hyödyntämään biohiiltä hulevesien käsittelyssä

Mikkelin kaupunki panostaa uusien biohiiliratkaisujen käyttöönottoon. Kaupunkiin Pitkäjärvelle rakennetaan alkuvuoden 2019 aikana biohiiltä hyödyntävä hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka toimii samalla ainutlaatuisena hulevesien suodatinratkaisujen tutkimus- ja kehittämisympäristönä tutkimustoimijoille ja yrityksille. Uusi ympäristö vahvistaa osaltaan alueen vesiosaamista.

Elcolinen kunnianhimoinen lupaus: 100 miljoonan liikevaihto 2023 mennessä

Elcoline Group kertoo haluavansa tuottaa erinomaisia teknisiä urakointi- ja kunnossapitopalveluita teollisuusyrityksille ja olla toimialallaan maailman ykkönen. Tavoitteet vaativat määrätietoista kasvua ja siirtymistä yrityksenä seuraavaan kokoluokkaan. Elcolinen kohdalla se tarkoittaa 1 000 työntekijää ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Liikevaihtotavoitteen Elcoline aikoo saavuttaa orgaanisen kasvun ja yrityskauppojen avulla.  

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.