Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa
Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.
Hankkeessa ovat mukana Epec, Glaston, Nokia Technologies ja Novatron, sekä koordinaattorina DIMECC.
– Villisti kasvavassa tekoälytutkimuksessa on pakko profiloitua. Tampereen yliopisto on vahva teollisuussovelluksissa ja siksi rakennammekin yliopistosta tekoälyn johtavaa tutkimuslaitosta juuri tällä fokuksella. MIDAS-projekti lienee yksi suurimmista, joita Business Finlandin rahoittamassa tekoälyohjelmassa on toistaiseksi rahoitettu, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, professori Heikki Huttunen Tampereen yliopiston signaalinkäsittelyn laboratoriosta.
Heikki Huttunen on erikoistunut tutkimuksessaan nimenomaan tekoälyyn. Tutkimushankkeessa ovat Tampereen yliopistolta mukana Huttusen lisäksi professorit Risto Ritala, Matti Vilkko sekä Reza Ghabcheloo automaation ja hydrauliikan laboratoriosta. Hankkeessa yhdistyy näin tekoälyn ja koneoppimisen osaaminen sekä automaation ja robotiikan osaaminen, mikä tuo älykkäille koneille kattavan tilannetietoisuuden luotettavan ohjauksen ja päätöksenteon tueksi.
– Autonomisen työkoneen ohjaus on pitkä ketju, jonka alkupäässä on kamera- tai sensoridatan tulkinta, puolimatkassa yksittäisten mittausten yhdistäminen kokonaisuudeksi ympäristön tapahtumista ja lopussa tilannetietoisuuden perusteella tehtävät ohjauskomennot. Tutkimuskonsortio koottiinkin niin, että koko ketju on hankkeessa edustettuna, professori Risto Ritala sanoo.
Tekoälyä myös perinteisille huippualoille
Tekoälyllä saadaan muun muassa Glastonin lasinjalostuskoneisiin sekä Novatronin työkoneiden mittaus- ja ohjausjärjestelmiin uusia tärkeitä ominaisuuksia ja tehokkuutta.
– Glaston haluaa olla edelläkävijä sekä teknologiassa että toimintatavoissa. Lähdimme mukaan MIDAS-hankkeeseen, koska se suunniteltiin teollisuuslähtöisesti. Meillä on paljon mahdollisuuksia soveltaa tekoälyä uuneihimme ja asennetuista koneista tehtävään analyysiin. Panostamme liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen ja kehitämme lasinjalostusta, missä edustamme maailman ehdotonta kärkeä, Glaston Oyj:n toimitusjohtaja Arto Metsänen kertoo.
– Kun tekoälyä sovelletaan sellaiseen, missä Suomen teollisuus on jo maailman huipulla, kansantalous hyötyy huomattavasti varmemmin kuin jos vain pohditaan, mitä uutta tekoälyllä voisi tehdä. Lähtökohtamme on maamme parhaat yritykset ja ylivoimainen osaaminen sekä niiden vahvistaminen maailmanmarkkinoilla, toteaa ohjelmapäällikkö Arto Peltomaa, joka koordinoi hanketta osana DIMECC Oy:n LIFEX-hankekokonaisuutta.
