Teollinen internet täydentää pk-yritysten palveluita
Teollinen internet edistää uudenlaisten palveluiden kuten etävalvonnan ja paikkatiedon hyödyntämisen luomista sekä uudenlaisen liiketoiminnan kehittämistä. Keski-Suomen alueella tehdyssä JyväsWay-selvityksessä todettiin, että alueen pk-yritysten kannattaa laajentaa palvelutarjontaansa.
Teollinen internet ja sen moninaiset sovellukset ovat tällä hetkellä keskustelun keskiössä valmistavassa teollisuudessa sekä Suomessa että globaalisti. Teollisella internetillä (Industrial Internet) tai esineiden internetillä (Internet of Things) tarkoitetaan sulautettujen ja älykkäiden järjestelmien avulla kerättävän tiedon analytiikan tehokasta käyttöä liiketoiminnassa.
Teollinen internet mahdollistaa täysin uudenlaisten palvelujen tuottamisen sekä liiketoimintamallien hyödyntämisen. Tietojenkäsittelyn tehokkuuden lisääntyminen, tietoverkkojen nopeuden ja kapasiteetin kasvu sekä anturitekniikan kehitys ja kustannusten lasku ovat yhdessä edistäneet teollisen internetin esiinmarssia ja tehneet sen kaupallisesta hyödyntämisestä mahdollista.
Teollinen internet tekee mahdolliseksi kone- ja tuotantojärjestelmiin liittyvien prosessien tehostamisen. Esimerkiksi laitteiden kunnonvalvonta tehostuu laitteista saatavan reaaliaikainformaation hallinnalla.
Asiakasta voidaan palvella kattavammin
Suuri merkitys on käytönaikaisen informaation kytkemisellä tuoteinformaatioon, jolloin suunnitteluprosessissa voidaan paremmin huomioida käytön vaatimukset vaikka asiakaskohtaisesti. Lisäksi esimerkiksi valmistusjärjestelmissä reaaliaikainen informaatio tehostaa järjestelmien ylläpitoa ja auttaa parantamaan tuotteiden ja prosessin laatua.
Edelleen kun laiteinformaatio kytketään myyntiin ja liiketoimintaan, päätöksentekoa voidaan ennakoida ja asiakasta palvella paremmin ja kannattavammin. Eniten teollinen internet tulee vaikuttamaan liiketoimintamalleihin, jotka saattavat muuttua kokonaan tai osittain laitteiden myynnistä palvelun tarjoamiseen.
Suuret teollisuusyritykset ovat toimineet viime vuosina suunnannäyttäjinä teollisen internetin hyödyntämisessä, mikä pakottaa erityisesti näiden suurten teollisuusyritysten alihankkijoina toimivat pk-yritykset viimeistään lähivuosina hankkimaan organisaatioonsa osaamista ja työkaluja teollisen internetin sovelluksiin. Tästä voi syntyä pk-yrityksille potentiaalisia mahdollisuuksia, mutta toisaalta myös aiemmin tuntemattomia riskejä.
Keski-Suomessa ollaan lähtökuopissa
Syksyllä 2014 alkaneessa Tampereen teknillisen yliopiston, Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiön, Jykesin ja Ääneseudun kehityksen yhteistyössä toteuttamassa JyväsWay-esiselvityksessä on tutkittu Keski-Suomen alueen teknologiakeskeisen pk-yrityskentän nykytilaa ja tulevaisuuden kehitystarpeita. Esiselvitykseen on osallistunut noin 20 keskisuomalaista yritystä useilta eri toimialoilta, pääsiassa valmistavasta teollisuudesta ja kone- ja metallituotetoimialoilta.
Haastatteluista on havaittavissa, että palveluiden merkitys kohdeyritysten liiketoiminnassa on melko pieni, mutta usean yrityksen tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu palveluiden nykyistä laajamittaisempi tuottaminen ja kehittäminen. Yrityksissä nykyisin tuotettavia palveluita ovat pääasiassa asennuspalvelut, kokoonpanopalvelut, pintakäsittelypalvelut, suunnittelupalvelut, ylläpitopalvelut sekä konsultointipalvelut.
JyväsWay-esiselvityksen tulosten perusteella teknologiakeskeiset pk-yritykset eivät vielä hyödynnä laajamittaisesti erilaisia teknologioita palvelutarjoomissaan, teollisesta internetistä puhumattakaan. Tutkimuksen kohdeyritysten tuottamat palvelut keskittyvät hyvin vahvasti peruspalveluihin, jotka liittyvät tyypillisesti tuotteiden ominaisuuksiin ja käyttöönottoon. Lisäksi ymmärrys teollisesta internetistä vaihtelee runsaasti yritysten välillä.
Haastattelujen tulosten mukaan noin puolessa yrityksistä teollisen internetin käsitettä ja merkitystä ei tunneta. Sen sijaan noin kolmasosa kohdeyritysten edustajista tuntee teollisen internetin käsitteen hyvin tai teollisen internetin sovelluksia hyödynnetään jo nyt yrityksen tarjoomassa. Kaiken kaikkiaan ymmärrys teollisesta internetistä ja sen mahdollisuuksista on Keski-Suomen teollisessa pk-yrityskentässä hyvin toimialariippuvaista.
Hyvät kumppanit voivat auttaa uudessa
Selvää on, että teollisen internetin hyödyntäminen yritysten palveluissa vaatii organisaatioilta uuden oppimista ja uudenlaisen liiketoimintamallin kehittämistä. Usein pk-yrityksissä resurssit ovat rajalliset ja tällaisen kokonaan uudenlaisen osaamisen hankkiminen organisaatioon ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Tällöin hyvät kumppanit ja toimivat kumppanuussuhteet voivat auttaa pk-yrityksiä ottamaan käyttöön teolliseen internetiin liittyviä toimintatapoja ja ominaisuuksia palveluissaan.
JyväsWay-esiselvityksen yhteydessä suoritettujen haastattelujen perusteella pk-yritysten edustajat näkevät, että kumppanit mahdollistavat yritysten liiketoiminnan, auttavat kehittämään tuote- ja palvelutarjoomaa sekä vakioivat ja tehostavat liiketoimintaa. Usein kumppanien ja verkostojen merkitystä korostetaan sekä haastatteluissa että kirjallisuudessa erityisesti tuotetarjooman kehittämisessä.
Kuitenkin kumppaneita ja verkostoja voidaan hyödyntää myös palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa erityisesti pk-yritysten tapauksessa, kun yritysten resurssit ovat rajallisia ja palvelut muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi muun muassa teollisen internetin myötä.
Palvelut tarjoavat merkittäviä hyötyjä
Laajalla palvelutarjoomalla voidaan nähdä olevan taloudellisia, strategisia ja markkinoinnillisia etuja palveluita tuottavalle yritykselle. Palveluiden kysyntä on kasvanut viime vuosina, palvelut eivät ole niin herkkiä suhdannevaihteluille ja palvelut ovat erinomainen keino erottautua kilpailijoista.
On siis selvää, että palveluiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä, ja palvelutarjooman laajentaminen onkin merkittävä trendi sekä globaalisti että kansainvälisesti myös valmistavan teollisuuden saralla. Usein palvelutarjooman laajentamiseen liittyy myös liiketoimintamallin muutos ja fokuksen siirtäminen yksittäisistä transaktioista pitkäaikaisiin yhteistyösuhteisiin.
Kumppanuuksien lisäksi palvelullistuminen teknologiakeskeisissä pk-yrityksissä oli yksi JyväsWay-esiselvityksen painopistealueista. Palvelullistumisella tarkoitetaan prosessia, jossa yritys kehittää tarjoomaansa yhä kokonaisvaltaisemmaksi tuottamalla asiakkailleen arvoa sekä tavaroita ja palveluita että niiden yhdistelmiä eli kokonaisratkaisuja tarjoamalla.
Pk-yrityksissä palvelut täydentävät tuotteita
Palvelullistumisprosessi ja sen vaiheet on esitetty kuvassa 1. Tutkimuksemme perusteella Keski-Suomen alueen pk-yritykset ovat hajaantuneet laajasti palvelullistumisprosessin eri vaiheisiin – osa yrityksistä tuottaa palveluita vain sattumanvaraisesti, kun taas osa yrityksistä on ottanut vastuulleen jopa kokonaisia osia asiakkaidensa liiketoiminnasta.
Nykyään suuret valmistavan teollisuuden yritykset näkevät palvelut tärkeimpänä kasvualueenaan ja yhtenä strategian tärkeimmistä kulmakivistä. Kuitenkaan tutkimuksemme mukaan tilanne ei vielä ole tällainen pk-yrityksissä.
Keskisuomalaisissa valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä palvelut ovat pääasiassa tuotteiden täydentäjinä tukemassa tuotteiden myyntiä ja käyttöä. Kuitenkin tutkimuksen aikana suoritettujen haastattelujen perusteella havaitaan, että pk-yrityksissä on alati kasvava kiinnostus palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen.
Tulevaisuudessa pk-yritysten on tärkeää pysyä kehityksen aallonharjalla sekä teknologioiden että kumppaneiden hyödyntämisessä palveluihin liittyen. Suuret valmistavan teollisuuden yritykset hyödyntävät erilaisia teknologioita ja teollista internetiä palveluissaan yhä kiihtyvällä tahdilla, ja pk-yritykset seuraavat hieman perässä.
Erityisen hyödyllistä kumppaneiden hyödyntäminen on teollisen internetiin liittyvissä palveluissa, joiden tuottamiseen ja kehitykseen vaaditaan tuntemusta muun muassa ohjelmistoista, anturiteknologioista ja verkkoteknologioista. Kaiken kaikkiaan valmistavan teollisuuden pk-yritysten on tärkeää arvioida muuttuvassa toimintaympäristössään kumppaneiden merkitystä palvelukehityksessään ja palveluiden tuottamisessa uudelleen, jotta yritykset voivat pysyä suurten yritysten tahdissa.
Kari T. Koskinen
Tampereen teknillinen yliopisto,
Kone- ja tuotantotekniikan laitos,
Jussi Aaltonen
Tampereen teknillinen yliopisto,
Kone- ja tuotantotekniikan laitos,