https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 17.2.2020

Teollisuuden ammattilaisten tulisi kertoa ammateistaan lapsille – osaamisen rakentaminen alkaa koulupolun alusta

Oulun kauppakamarin Teollisuusvaliokunta järjesti 20.1.2020 perinteisen ”Teollisuus-Akatemiansa” alueensa kansanedustajille, viranhaltijoille sekä koulutusjärjestelmän edustajille.  Teemana oli ”teollisuuden vetovoima, osaamisen tarve ja kansainvälistyminen”.

Teollisuuden yhteinen viesti osaamisen osalta oli se, että jo peruskoulusta lähtien kaikilla teollisuuden aloilla tärkeän pohjan osaamisessa luovat matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ymmärtäminen.  Näissä aineissa menestyminen seuraa koko koulupolun aikana, mahdollistaen teollisuuteen liittyvien opiskeluvalintojen tekemisen peruskoulun jälkeen. Aineiden perusoppien ymmärtäminen on tärkeää kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla ammattioppilaitoksista korkea-asteille.

Vaikka automatisaatio, robotiikka ja digitalisaatio ovat tuoneet tämän päivän työelämään ja työn tekoon lukuisa uusia työkaluja, toimintatapoja ja sovelluksia niin teollisuuden ammateissa on silti erittäin tärkeää ymmärtää myös toimintaan ja tuotteisiin liittyvät ilmiöt ja lainalaisuudet.  Teollisuudella on vahva intressi oppilaitosyhteistyöllä auttaa oppilaitoksia koulutuksen suunnittelussa osaamisen ja osaajien ja yritysten tarpeiden osuvuuden parantamiseksi. Kerroimme myös, että teollisuus esittelee mielellään toimintaansa nuorille joko tehtaissaan, yksiköissään tai koulukäynneillä.

Mikä on teollisuuden vetovoima nuorten suunnitelmissa?

Pari vuotta sitten Oulun lukiolaisille tehtiin kysymys urahaaveista ja vastaajana oli 260 nuorta. Vastausten hajonta ja kirjo oli suuri ja vahvoilla olivat julkisen sektorin ammatit. TOP 10:iin ei mahtunut ainuttakaan teollisuuden ammattia. Lista kuului; lääkäri, opettaja, psykologi, poliisi, asianajaja, eläinlääkäri, jokin yrittäjä, kirurgi, luokanopettaja, sairaanhoitaja. Onneksi joukossa oli mainittuna myös yrittäjävaihtoehto, yrittäjyysasenne onkin ilahduttavasti elänyt viimeisen vuosikymmenen kuluessa myönteisessä vireessä.

Samassa tutkimuksessa kysyttiin myös kiinnostukseen teknologia-alan ammateista ja lopputulemana oli, että 80% tytöistä ei tunne teknologia-alaa tai ei osaa sanoa ja pojistakaan 60% ei tiedä tai ei osaa sanoa.

Paljon on siis yhteistä tehtävää teollisuudella ja varmaan joka teollisuuspaikkakunnalla.

Vinkit

Miksi nuorisotutkimuksissa ovat kärjessä julkisen sektorin ammatit? Tilaisuutemme keskustelussa kuulimme yhdeltä kansanedustajalta aika hyvän palautteen ja vinkin teollisuudelle; nuoret eivät tunne teollisuuden ammatteja kuten julkisen sektorin ammatit – niistä pitää kertoa nuorille!

Mikä on nuorten suuntaan sitten oikea viestintäkanava? TaT:n vuonna 2018 tekemässä nuorten tulevaisuusraportissa, jossa otoksena tuhansia nuoria ympäri maata, todetaan suosituimman kanavan opiskeluvalintojen tueksi olevan google/hakukone ja seuraavana Opintopolku.fi portaali. Youtubenkin osuus on suurempi kuin perinteinen media.

Yhteenvetona voisi siis todeta, että teollisuuden kannattaa aloittaa pitkäjänteinen, säännöllinen toiminta omien ammattien tutuksi tekemiseksi sekä hyödyntää viestinnässä sähköisiä informaatiokanavia.

Tottakai nyt on oikea aika miettiä mahdollisimman monille kesätyöntekijöille mahdollisuuksia tutustua teollisuuteen, myös niille nuorimmille. Heidän tervetuloperehdytyksessä olisi oiva paikka tuoda ammatteja esille.

Esa-Pellikainen-800px-mailchimp-400x324

Varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen, Teollisuusvaliokunnan sihteeri, Oulun kauppakamari

Esa Pellikainen luotsaa Pohjoinen Teollisuus -messuilla paneelikeskustelua aiheesta ”Miten turvaamme osaajien saatavuuden pohjoisessa”. Tule kuuntelemaan Esaa ja muita mielenkiintoisia puheenvuoroja 6. ja 7.5 Ouluun.

Pohjoinen Teollisuus -messujen kantava teema on Pohjoisen menestyksen tekijät. Messujen aikana kuulemme mielenkiintoisia puheenvuoroja ja näemme mielenkiintoisia tuoteuutuuksia. Kaksipäiväisen tapahtuman aiheet käsittelevät pohjoisen Suomen teollisuuden tulevaisuutta, kasvua ja elinvoimaa, eri näkökulmista ja pääsemme sukeltamaan syvälle suurhankkeisiin, kestävään kehitykseen, kaivosteollisuuteen sekä kunnossapitoon.

Tutustu ohjelmaan  ja  rekisteröidy kävijäksi .

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.