https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 26.3.2020

Tutkijaryhmä selvittää, kuinka etätyö-Suomi pysyy toimintakykyisenä myös koronaepidemian aikana

Fast Expert Teams- asiantuntijaverkosto selvittää etätyöhön siirtymisen vaikutuksia työelämään. Kaikkia etätyöhön siirtyneitä työntekijöitä pyydetään vastaamaan aiheeseen liittyvään kyselyyn.

images

Vallitseva koronaepidemia on muuttanut asiantuntijatyön tekemisen tapoja Suomessa. Koronaviruksesta johtuva poikkeustilanne aiheuttaa suuren haasteen yhteiskunnan fyysiselle, henkiselle ja taloudelliselle toiminnalle.

- Vuorovaikutus kasvotusten ei ole mahdollista, mutta monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen vaatii eri alan asiantuntijoiden nopeaa yhteistoimintaa. Erityisesti kriisitilanteessa perinteinen organisaatioiden välinen yhteistyö on auttamattoman hidasta, sanoo LUT-yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist.

Ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty Fast Expert Teams -verkosto. Sen ideana on tuoda nopeasti eri alojen asiantuntijoita yhteen ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia digitaalisesti. Verkostossa testataan uutta dynaamisten tiimien toimintamallia ja tuotetaan päätöksentekijöille tietoa ja toimenpide-ehdotuksia toimintamallin kehittämiseksi Suomessa.

Blomqvist toimii verkoston kokoonkutsujana ja johtajana. Toimintamalli pohjaa Blomqvistin tutkimukseen digitaalisista organisoitumismuodoista, luottamuksesta ja tietoprosesseista.

- Maaliskuun toisella viikolla tilanne alkoi näyttää huolestuttavalta. Keskustelin asiasta eri asiantuntijoiden kanssa ja totesimme, että nyt on hetki toimia. Yhden päivän aikana tavoitimme laajan joukon eri asiantuntijoita ja meillä oli ensimmäinen toimintasuunnitelma valmiina. Haluamme yhdessä välttää Suomen halvaantumisen, Blomqvist kertoo. 

Nopeasti luotu verkosto

Blomqvistin aloite innosti eri alojen asiantuntijat yhteistyöhön yli organisaatiorajojen. Nopeasti alkunsa saaneessa digitaalisessa verkostossa on mukana jo yli 70 asiantuntijaa eri yliopistoista, tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja ministeriöistä.

- Jo nyt näyttää siltä, että nopealla verkostomaisella toiminnalla ja digitaalisuutta hyödyntäen mahdottomasta voi tulla mahdollista, sanoo Blomqvist.

Eri alan toimijat tuovat mukanaan omaa osaamistaan. Mukana yhteistyössä on esimerkiksi digitaalisten palveluiden suunnitteluun keskittynyt Gofore-yhtiö.

- Haluamme tukea verkostomaisten ja teknologia-avusteisten johtamistapojen hyödyntämistä monimutkaisessa toimintaympäristössä. Luotamme asiantuntijoiden kykyyn kantaa vastuuta ja toimia itsenäisesti ja aloitteellisesti, toteaa Goforen johtava konsultti Petri Takala.

Vapaaehtoisuuteen perustuvan verkoston tavoitteena on raportoida toimenpidesuosituksistaan heti pääsiäisen jälkeen. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää valtakunnallisesti ja verkosto on esitelty myös OECD:lle Suomen toimintatapana Covid-19 tilanteessa.

- Nopeat ongelmanratkaisutiimit ovat hieno esimerkki digitaalisuuden hyödyntämisestä vallitsevan koronatilanteen aikana. Hyödynnämme tutkimuksen tuloksia kriisin tuomien haasteiden ratkaisemisessa, sanoo neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti työ- ja elinkeinoministeriöstä. 

Siirryitkö koronan vuoksi etätyöhön?  Vastaa kyselyyn!

Verkoston yliopistot yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa ovat laatineet kyselyn, jonka avulla pyritään saamaan kokonaiskuva työn tekemisen tavoissa tapahtuneesta nopeasta muutoksesta. On erittäin tärkeää, että kyselyyn vastaisi mahdollisimman moni etätyöhön siirtynyt työntekijä.

- Kyselyllä selvitetään, miten suomalaiset suhtautuvat etätyöhön ja millaiset valmiudet heillä on sen tekemiseen ja siinä tarvittavien teknologioiden käyttöön, sanoo viestinnän professori Anu Sivunen Jyväskylän yliopistosta.

Kysely on auki 13. huhtikuuta saakka.

Linkki kyselyyn:  Corona-work-survey  

Fast Expert Teams -verkostoon kuuluu asiantuntijoita LUT-yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Työterveyslaitokselta, Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä, Sitra Labista, Tiedeakatemiasta, Goforesta, Howspacesta, Skillhivesta, Solvedista, Hämeen liitosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.

 

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.