Tutkimuskeskus Terra kouluttaa uusia infra-alan asiantuntijoita
Tampereen yliopiston infra-alan osaaminen keskittyy kesäkuun alussa toimintansa aloittaneeseen Terraan, joka jatkaa Tampereen yliopiston maa-, pohja- ja ratarakenteiden tutkimusryhmän vahvaa perinnettä Suomen johtavana infrarakenteiden osaamiskeskittymänä sekä opetuksessa että tutkimuksessa.
Kuva: Jonne Renvall
Rakennetun ympäristön tiedekunta ja rakennustekniikan yksikön muut tutkimusryhmät tarjoavat Terralle luontevan toimintaympäristön, jossa kouluttaa alalle kaivattuja uusia asiantutijoita.
– Alan moninaisiin työtehtäviin tarvitaan lisää uusia diplomi-insinöörejä ja tohtoreita, joilla on ajanmukaiset tiedot ja valmiudet. Tähän pyrimme vastaamaan: meillä on huomattava koulutusvastuu Tampereen yliopiston rakennustekniikan tutkinto-ohjelmissa ja siten hyvä kontaktipinta alan potentiaalisiin uusiin osaajiin, maarakenteiden professori Pauli Kolisoja tutkimuskeskus Terrasta kertoo.
Opetuksen saralla uutta on moderni geotekniikan opetuslaboratorio sekä kalliorakentamisen sivuainekokonaisuus maisterivaiheen opiskelijoille. Terrassa ohjataan vuosittain 15-20 kandidaatintyötä ja saman verran diplomitöitä, lisäksi tutkimusryhmien vaikutuspiirissä on meneillään noin 25 väitöskirjaopinnäytettä.
Laaja-alainen koulutusvastuu ja koulutussisältöjen ajanmukaisena pitäminen edellyttää sitä, että Terrassa kaikki opettavat ja kaikki tutkivat. Terran noin 40 asiantuntijan joukko jakaantuu neljään tutkimusryhmään: TerraGeoon, TerraRoadiin, TerraRailiin ja TerraDigiin. Näiden lisäksi tärkeän osan Terrasta muodostaa myös yliopiston ulkopuolisia tilaustutkimusasiakkaita palveleva tutkimuslaboratorio GEOLA.
– Kehitämme infra-alaa tiiviissä vuorovaikutuksessa alan muiden toimijoiden kanssa ja osallistumme myös jatkuvasti useiden kotimaisten ja EU-tasoisten normien ja ohjeiden valmisteluun. Yhteistyötä alan yritysten kanssa halutaan jatkossa tiivistää entisestään, Kolisoja sanoo.
Tutkimuskeskuksella on tavoitteena myös tarttua alan ajankohtaisimpiin ongelmiin, kuten Suomen ikääntyvän väyläverkon korjausvelan hallintaan.
– Siinä tarvitaan uusia teknologioita hyödyntäviä uusia toimintatapoja, ennen muuta tieverkon ennakoivaa kunnossapitoa, Kolisoja kertoo.
– Muita isoja kysymyksiä ovat esimerkiksi kasvavista liikennöintinopeuksista ja junapainoista aiheutuvat haasteet rataverkolla, infra-alan tuottavuuden parantaminen erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä sekä vaikeiden maaperäolosuhteiden haasteisiin vastaaminen muun muassa geoteknisen laskennan tarkkuuden kasvattamisella ja mitoituksen luotettavuuden lisäämisellä.
Eemeli Sarka
