https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 26.9.2018

Unohtuuko turvallisuus teollisia palveluja kehitettäessä?

Teollisia palveluita kehitettäessä turvallisuusnäkökulmat eivät aina ole päällimmäisinä mielessä, vaan ne saattavat jäädä taloudellisten päätösten jalkoihin. SerSafe-tutkimushankkeessa kehitettiin työkaluja palvelukehityksen aikaisen turvallisuuden huomioimisen arvioimiseen ja varmistamiseen.

hacker-1944688_1280

Yhä useammat yritykset tarjoavat ja hankkivat teollisia palveluita, kuten huolto- ja kunnossapitopalveluita. Teollisten palveluiden turvallisuuden varmistamiseksi on toteutettu paljon erilaisia toimenpiteitä palveluita tarjoavissa yrityksissä sekä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Esimerkkeinä tällaisista kehittämiskeinoista ovat turvallisuuskoulutukset, vaarojen tunnistamisen mobiilisovellukset, turvallisuusasioiden sisällyttäminen sopimuksiin sekä asiakkaan kanssa yhdessä toteutetut turvallisuusauditoinnit.

Nämä turvallisuuden edistämiskeinot ovat kuitenkin painottuneet palveluiden toteutusvaiheeseen. Palveluiden kehittämisen aikana turvallisuusnäkökulmat eivät korostu samalla tavalla, vaikka myös tässä vaiheessa palveluiden turvallisuutta tulisi pohtia muun muassa lainsäädännön, asiakastarpeiden, käytettävien teknologioiden ja toimintaympäristön asettamien turvallisuusvaatimusten näkökulmista.

– Turvallisuusasioiden huomioon ottamista palvelukehityksen aikana haittaavat epäjärjestelmälliset kehitysprosessit ja projektien välillä vaihtelevat palvelukehityksen käytännöt. Jos kehitysprojektien toteutusta ei ole ennalta määritelty, on turvallisuusasioiden kattava tarkastelu osana projektia haastavaa, juuri päättyneen hankkeen vastuullisena johtajana toiminut professori Jouni Kivistö-Rahnasto TTY:ltä kertoo.

Turvallisuusasiat jäävät vähäiselle huomiolle teollisten palveluiden kehitysvaiheessa etenkin, jos palvelukehitykseen osallistuvalla henkilöstöllä ei ole riittävää osaamista ja kokemusta turvallisuuden hallinnasta.

– Turvallisuushenkilöstö osallistuu harvoin aktiivisesti palvelukehitysprojekteihin, eikä palveluita kehittävien henkilöiden osaaminen turvallisuusasioissa ole vastaavalla tasolla. Palvelukehitystiimeihin tarvittaisiinkin parempaa turvallisuusasiantuntemusta, jotta turvallisuusnäkökulmien tarkastelu tulisi toteutettua kehitysprojekteissa järjestelmällisesti, toteaa hankkeessa toiminut tutkijatohtori Sanna Nenonen.

Tukea turvallisuuslähtöiseen palvelukehitykseen

Työkaluja turvallisuuden huomioon ottamisen varmistamiseksi osana teollisten palveluiden kehittämistä ei ole aiemmin ollut tarjolla. SerSafe-hankkeessa tartuttiinkin tähän ongelmaan kehittämällä materiaalipaketit palvelukehityksen turvallisuuslähtöisyyden arvioimiseen ja varmistamiseen.

– Teollisia palveluita kehittävissä yrityksissä ei välttämättä tiedosteta, mitä kaikkia turvallisuusnäkökulmia palvelukehityksen aikana tulee ja kannattaa tarkastella. Nyt saatavilla olevien materiaalien avulla yritykset voivat arvioida, miten turvallisuus näyttäytyy palvelukehityksessä ja kehittää turvallisuuden huomioon ottamista materiaalien tarjoamien vinkkien ja kehittämiskeinojen perusteella, Nenonen sanoo.

Hyötyä liiketoiminnalle

Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat toteuttivat SerSafe-hankkeen yhteistyössä viiden teollisia palveluita Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla tarjoavan yrityksen kanssa. Yhteistyön avulla hankkeessa pystyttiin keskittymään yritysten toiminnan kannalta oleellisimpiin ja tyypillisimpiin palvelukehityksen aikaisiin turvallisuuden varmistamisen haasteisiin.

– Turvallisuuden tarkastelu osana palveluiden kehittämisen aikaista päätöksentekoa tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia myös kokonaan uusien palveluideoiden löytämiseen turvallisuuden kautta. Turvallisuuden merkitys on viime aikoina korostunut teollisuudessa, joten turvallisuuden edistäminen jo palveluiden kehitysvaiheessa voi tarjota uusia kilpailumahdollisuuksiakin, esittää Kivistö-Rahnasto.

SerSafe-hankkeessa kehitetyt turvallisuuslähtöistä teollisen palveluiden kehittämistä tukevat materiaalipaketit ovat saatavilla  suomen- ja englanninkielisinä tutkimuksen toteuttaneen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun (CSME) -tutkimusryhmän verkkosivulta ( www.tut.fi/csme  -> SerSafe). SerSafe-hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, TTY ja kumppaniyritykset.

Tutkimuksen loppuraporttiin voi tutustua verkossa osoitteessa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4189-6

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.