https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 21.6.2021

Uudet kaukokartoitusmenetelmät soveltuvat hyvin puulajien erotteluun

Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat kehittävät IBC-Carbon-tutkimushankkeessa uudenlaisia kaukokartoitusmenetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia metsien monimuotoisuutta ja hiilen sidontaa.

iStock-1018735500

Ympäristögeoinformatiikan professori Timo Kumpulan ja johtava tutkija Petteri Vihervaaran (SYKE) vetämä tutkijaryhmä on testannut erilaisia kartoitusmenetelmiä puulajien erotteluun muun muassa Evon tutkimusalueella. Evolla tarkan erotuskyvyn kaukokartoitusaineistoa on kerätty 83 neliökilometrin alueella, joka muodostaa monipuolisen tutkimusympäristön, johon kuuluu vanhojen metsien suojelualueita, talousmetsää ja suosittu retkeilyalue.

Tutkijoiden erityisenä kiinnostuksen kohteena on ollut haapojen erottelu muista puulajeista. Haapa on ekologisesti arvokas puulaji, koska siihen liittyvä runsas ja monipuolinen lajisto ylläpitää metsien monimuotoisuutta.

– Haapaan liittyy poikkeuksellisen paljon erilaisia eliölajeja, kuten hyönteisiä, sieniä, jäkäliä, kolopesijöitä ja uhanalaisia lajeja. Haavalla on historia vihattuna metsäpuuna 1960-80-luvuilla, kun nuoriin haapoihin liitettiin sienitaudin leviäminen talousmetsien mäntyihin. Myöhemmin on ymmärretty haavan merkitys metsien monimuotoisuuden kannalta. Korkeat biodiversiteettiarvot liittyvät erityisesti vanhoihin haapoihin, joissa kuori on paksuuntunut. Myös kuolleet haapapuut ylläpitävät monimuotoisuutta, kertoo tutkija Sonja Kivinen.

Erilaiset kaukokartoitusmenetelmät tuottavat monipuolista tietoa

IBC-Carbonin tutkijaryhmä on hyödyntänyt puulajien kartoitukseen lentokoneesta tehtyjä hyperspektri- ja laserkeilausmittauksia sekä droonilennoilla tehtyjä multispektrimittauksia.

Toisin kuin perinteisillä ilmakuvilla, hyperspektrimittauksessa saavutetaan tieto usealta sadalta aallonpituusalueelta, joilla voidaan havaita eri puulajien heijastuseroja maastosta. Laserkeilaus puolestaan mahdollistaa kohteiden mittaamisen kolmiulotteisesti tarjoten tietoa esimerkiksi puiden pituudesta ja latvuksen rakenteesta.

Tutkimusryhmän hyperspektri- ja laserkeilausaineistoissa haavan tunnistustarkkuus vaihteli 84 ja 92 prosentin välillä, ja drooniaineistoissa saavutettiin 86 prosentin tarkkuus.

– Tulos tarkoittaa sitä, että menetelmät, joita tutkimuksessa on käytetty, soveltuvat hyvin puulajien erotteluun. Yhdistämällä eri aallonpituusalueiden heijastustietoa ja laserkeilaustietoa puiden pituudesta ja latvuksen rakenteesta voidaan puiden kartoitusta tehdä aikaisempaa tarkemmin, selventää tutkija Arto Viinikka.

Kaukokartoitusaineiston keräämisessä on kuitenkin eroja. Lentokoneesta suoritettu kuvaus kattaa kerralla laajemman alueen, kun taas droonilla voi tehdä nopeasti ja useammalla lennolla havaintoja pienemmiltä alueilta. Tutkimuksen tekemistä sanelee sekin, että lentokonelennot tulevat huomattavasti kalliimmaksi kuin droonien hyödyntäminen.

– Drooniaineistojen käyttö yleistyy nopeasti, etenkin kun tarvitaan erotuskyvyltään erittäin tarkkaa tietoa, tutkija Anton Kuzmin kertoo.

– Modernit koneoppimismenetelmät mahdollistavat aineistojen entistä tarkemman tarkastelun. Haavan esiintymisestä on mahdollista tuottaa tietoa aina yksilötasolle saakka, ja tästä tiedosta saadaan edelleen tarkempaa aineistoa luonnon monimuotoisuudesta, toteaa tutkija Janne Mäyrä.

IBC-Carbonin tutkimus puolivälissä

Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) johtama ja Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama IBC-Carbon-tutkimuskonsortio käynnistyi 2018 ja on edennyt toiselle kolmivuotiselle rahoituskaudelle.

Konsortion tutkimus liittyy haasteisiin, joita biotalouden kasvuodotukset ja lisääntyvät metsähakkuut tuovat Suomen metsien käytölle, monimuotoisuudelle ja ilmastonmuutosta hidastavien hiilinielujen kertymiselle. Luonnon monimuotoisuuden, erilaisten ekosysteemipalvelujen turvaamisen ja metsien kestävän käytön yhteensovittaminen koetaan yhä tärkeämmäksi.

IBC-Carbonin tavoite on tuottaa mallinnukseen ja monipuolisiin aineistoihin perustuvaa tietoa metsien erilaisista arvoista päätöksenteon tueksi. Tulevalla kaudella hankkeessa tehdään myös tiivistyvää yhteistyötä SYKEn koordinoiman Suomen ekosysteemiobservatorion (Finnish Ecosystem Observatory, FEO) kanssa. IBC-Carbonissa kehitettävät uudet kaukokartoitukseen ja koneoppimiseen pohjautuvat biodiversiteetin seurantamenetelmät pääsevät FEOssa heti käyttöön.

– STN:n rahoittama IBC-Carbon hanke on tarjonnut poikkeuksellisen pitkän tutkimushankkeen. Olemme päässeet kunnolla vauhtiin, ja hankkeen monipuoliset ja motivoituneet osaajat ovat mahdollistaneet mielenkiintoisten tutkimusnäkökulmien avautumisen. Lisäksi hanke linkittyy ja tukee vahvasti Itä-Suomen yliopiston Metsät ja biotalous -tutkimusyhteisön (FOBI) toimintaa, kertoo Timo Kumpula.

Tutustu IBC-Carbon-hankkeeseen verkko-osoitteessa  https://www.ibccarbon.fi/fi-FI . Lisätietoa Timo Kumpulan vetämästä työpaketista osoitteessa  https://www.ibccarbon.fi/fi-FI/Tyopaketit/Tyopaketti_4 .

 

 

Uusimmat artikkelit

Selvitys: Öljyn varastointi jatkossakin osa liikenteen huoltovarmuuspalettia

Fossiilisten polttonesteiden varmuusvarastointia on syytä ylläpitää tulevina vuosikymmeninäkin, vaikka erityisesti henkilöautoliikenteessä sähköistymisen odotetaan etenevän, suositetaan AFRYn tuoreessa selvityksessä. Samalla on syytä valmistautua uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden varastointiin ja kehittää järjestelmiä sähkönsaannin turvaamiseksi.

29.6.2021 | Alan Uutiset

SFS:n toimitusjohtaja Helena Vänskä eurooppalaisen standardisointijärjestö CENin hallitukseen

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä on valittu eurooppalaisen standardisointijärjestö CENin hallitukseen kaksivuotiselle kaudelle. Valinta tarjoaa Suomelle ja suomalaiselle elinkeinoelämälle merkittävän näköalapaikan eurooppalaisen standardisoinnin kehitykseen.

Kurikan Vesihuolto digitalisoi vesihuollon palveluitaan Digitan IoT-verkon avulla

Kurikan Vesihuolto Oy ja Digita ovat aloittaneet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Uudet etäluettavat vesimittarit ja vedenkulutuksen reaaliaikainen seuranta tullaan ottamaan käyttöön vaiheittain vuoteen 2025 mennessä. Vesihuollon digitalisoinnissa hyödynnetään Digitan LoRaWAN-teknologiaan pohjautuvaa IoT-verkkoa.

Terrafamen akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajo on käynnistynyt

Terrafamen uuden akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajo on käynnistynyt. Terrafame teki päätöksen akkukemikaalitehtaan 240 miljoonan euron investoinnista vuonna 2018. Akkukemikaalitehdas on valmistuessaan kapasiteetiltaan yksi maailman suurimmista akkukemikaalien tuotantolinjoista.

10.6.2021 | Tutkimus ja koulutus

Jatkuvatoiminen prosessi luo edellytykset joustavammalle ja tehokkaammalle lääkkeiden valmistamiselle

Siirtyminen perinteisestä eräprosessista vaihtoehtoiseen jatkuvatoimiseen prosessiin on ajankohtainen aihe ja haastava tehtävä lääketeollisuudelle, kun se pyrkii löytämään yhä kustannustehokkaampia ja joustavampia ratkaisuja lääkkeiden valmistamiseen. 

VR ottaa käyttöön koneälyisen apukuskin

VR on ottanut kevään aikana sekä matkustaja- että tavaraliikenteen junissa käyttöön veturinkuljettajaa avustavan, koneälyä hyödyntävän DAS-järjestelmän. DAS auttaa optimoimaan junan ajoa niin, että energiatehokkuus lisääntyy, täsmällisyys paranee ja samalla matkustusmukavuus kasvaa.

1.6.2021 | Kumppaniartikkeli

S/Y Christopher -jahdin peräsimien tiivisteiden vaihto – kuinka jahti päätyi Suomeen?

Viisi vuotta sitten S/Y Christopher -jahti oli Mallorcalla kunnostuksessa ja Baltic Yachts auttoi heitä siellä monissa kunnostukseen liittyvissä asioissa. Samalla Baltic Yachts loi hyvät suhteet kapteeni Mark O’Reillyyn.