https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 24.5.2018

Uusi pohjoismainen tutkimus: standardien käyttö kasvattaa työn tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä

Tuore pohjoismainen tutkimus osoittaa, että standardit ovat sidoksissa jopa 28 % BKT:n kasvuun Pohjoismaissa.  Yritykset hyötyvät standardeista eniten pyrkiessään ulkomaisille markkinoille, pysytellessään teknologian kehityksen tasalla ja varmistaessaan tuotteidensa laadun. Suurin osa yrityksistä (87 %) piti standardisointia tärkeänä osana tulevaisuuden liiketoimintasuunnitelmiaan.

economy

Standardisointi on avain hyvin toimivaan, menestyvään ja kestävään yhteiskuntaan. Se on myös hyvä tapa lisätä talouskasvua. Nämä johtopäätökset voidaan tehdä tuoreen The Influence of Standards on the Nordic Economies -tutkimuksen tuloksista.

Tutkimus toteutettiin Pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Siihen osallistui yhteensä 1 179 standardeja toiminnassaan jo käyttävää pohjoismaista yritystä eri toimialoilta.

Eräs tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista oli, että standardisointi on sidoksissa 28 % bruttokansantuotteen kasvusta Pohjoismaissa vuosina 1976–2014. Standardit edistävät talouskasvua pääasiassa parantamalla tuottavuutta ja tehokkuutta. Tutkimus osoitti muun muassa, että standardikannan kaksinkertaistaminen kasvatti työn tuottavuutta 10,5 % ja että standardisointiin oli sidoksissa keskimäärin 0,7 % työn tuottavuuden vuosikasvusta.

- Tutkimuksen tulokset osoittavat, että standardeilla on merkittävä rooli kaikissa Pohjoismaissa. Osa kunkin maan menestyksestä on peräisin yritysten standardisoinnista saamista hyödyistä, kuten tehokkuudesta ja taloudellisista hyödyistä. Kun yrityksillä menee hyvin, asiakkaat saavat laadukkaita tuotteita ja hyvin toimivan yhteiskunnan. Standardit voivat myös ohjata organisaatioita toimimaan vakaasti ja ympäristön huomioon ottaen, sanoo toimitusjohtaja Pekka Järvinen Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä.

- Näkemyksemme mukaan suomalaiset yritykset pystyisivät hyötymään nykyistä enemmän standardien käytöstä ja standardisointiin osallistumisesta, jatkaa Järvinen.

Standardit avaavat uusia markkinoita

Tutkimukseen kuulunut yrityskysely osoitti, että standardien noudattaminen on tärkeä osa pohjoismaisten yritysten toimintaa. Yrityksille tärkeimmät syyt käyttää standardeja olivat markkinoille pääsyn helpottaminen (34 % vastaajista), tuotteen tai palvelun laadun parantaminen (32 % vastaajista) sekä riskien pienentäminen (26 % vastaajista). Standardien tuomat hyödyt olivat samankaltaisia yrityksen toimintamaasta riippumatta.

Valtaosa (87 %) vastanneista yrityksistä ilmoitti, että standardisoinnilla on tärkeä rooli myös yritysten liiketoimintasuunnitelmissa tulevaisuudessa. Standardeja pidettiinkin hyvänä tapana seurata teknistä kehitystä.

- Teknologian jatkuvan kehityksen myötä syntyy uusia tuotteita ja ratkaisuja, jotka tarvitsevat standardisointia, jotta markkinat voivat hyötyä niistä. Etenkin ICT:n ja usean muuan uuden alan kehitys on nopeaa. Yritykset, jotka osallistuvat näiden uusien alojen standardisointiin, todennäköisesti menestyvät tulevaisuudessa, toteaa Järvinen SFS ry:stä.

Tutkimuksen mukaan 82 % vastaajista pitää standardisointityöhön osallistumista tärkeänä tapana vaikuttaa oman alansa tulevaisuuteen. Tämä tulos on erityisen kiinnostava startup-yritysten ja uusia innovaatioita markkinoille tuovien yritysten kannalta.

Tutkimuksesta:

Standardien vaikutusta Pohjoismaiden talouteen selvitettiin Pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa tutkimuksessa ”The Influence of Standards on the Nordic Economies”. Tutkimuksen toteutti Menon Economics yhteistyössä Oxford Researchin ja Islannin yliopiston sosiaalitieteiden tutkimuslaitoksen kanssa. Toteuttajat kokosivat yhteispohjoismaisen tutkimusryhmän, joka analysoi sekä makro- että yritystasolla, miten standardien käytön lisääminen on vaikuttanut taloudelliseen kehitykseen Pohjoismaissa. Tutkimuksen tilasivat Pohjoismaiden standardisoimisjärjestöt: Suomen Standardisoimisliitto (SFS), Standards Norway (SN), Danish Standards (DS), Swedish Institute (SIS) ja Icelandic Standards (IST). Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 179 standardeja toiminnassaan käyttänyttä pohjoismaista yritystä kahdeksalta toimialalta (mm. rakentaminen, teollisuus, terveydenhuolto sekä informaatio- ja viestintäteknologia). Tutkimus toteutettiin vuonna 2017.

  www.sfs.fi

 

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.