https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 23.2.2023

Uusien polttoaineteknologioiden kaupallistamista nopeutetaan toteuttamalla kaikille avoin simulointialusta

GECFD-tutkimushankkeessa luodaan avoimesti saataville tuleva simulaatio- ja yhteistyöalusta vihreiden polttoaineiden vaatimien uusien teknologioiden kehitykseen ja niiden käytön mallintamiseen.

vihreaenergia

Projekti kuuluu osana kahteen Business Finlandin Veturi-ekosysteemiin: Wärtsilän ”Zero Emission Marine” (ZEM) ja Nesteen ”Novel sustainable & scalable solutions for transportation and chemicals”.

Kolmivuotiseen GECFD-projektiin osallistuvat VTT:n, Wärtsilän ja Nesteen lisäksi teollisuuspartnereina AGCO Power, Koja sekä Vahterus. Tutkimusprojektia koordinoi VTT ja rahoittaa Business Finland.

Wärtsilän ZEM-ekosysteemissä kehitetään vihreillä polttoaineilla toimiva polttomoottori laivaliikenteen tarpeisiin. Vihreistä polttoaineista erityisen mielenkiinnon kohteena on vety.

Polttoaineiden palamisen kemian mallintaminen on tärkeä osa projektia. Vedyn korkea palamislämpötila sekä vedyn ja muiden polttoaineiden seosten käyttäminen ovat haasteellisia sekä mallintamisen, puhtaan palamisen että rakenteisiin kohdistuvien lämpörasitusten kannalta. Lämpörasituksen mallintamisessa pyritään koko moottorin simulaatioon, mikä edellyttää kattavan monifysiikkamallirakenteen luomista.

Projektissa kehitettäviä työkaluja voidaan käyttää monipuolisesti myös muissa kuin moottorisovelluksissa. Ne soveltuvat esimerkiksi lauhduttimien ja haihduttimien mallinnukseen sekä synteettisten polttoaineiden tuotannossa käytettyjen katalyyttireaktoreiden kehitystyöhön, mikä on Nesteen Veturi-ohjelman näkökulmasta yksi tärkeä tutkimusalue.

Simulointityökalut ovat laajasti sovellettavissa kemian- ja prosessiteollisuuden tuotekehitys- ja tutkimushankkeissa sekä laitteiden suunnittelussa. Virtuaalisen Laboratorion konseptia kehitetään eri käyttötapausten kautta.

Projektissa kehitettävä simulointityökalu perustuu avoimen lähdekoodin OpenFOAM-ohjelmistoon, jonka pääkehittäjä on CFD Direct. VTT on usean vuoden ajan osallistunut aktiivisesti OpenFOAM:in monifaasimallien kehittämiseen suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Projektissa kehitettävät simulointityökalut tulevat avoimesti saataville.

Uusimmat artikkelit

15.3.2024 | Alan Uutiset

Traficom julkaisi selvityksen koko Suomen kaukoliikenteen pysäyttäneen ratavaurion syistä – korjaamista tiedonkulussa

Ratavaurion syynä oli veturin rikkoontuminen ja sitä seuranneet liikkeellelähtöyritykset. Selvityksen mukaan erityisesti häiriötilanteiden viestinnässä ja johtamisessa on kehitettävää. Tapahtumiin liittyvien keskeisten toimijoiden yhteinen tilannekuva puuttui. 

Raision kaikki tehtaat ovat nyt hiilineutraaleja – ratkaisut syntyivät yhteistyössä kumppanien kanssa

Tuotannot pyörivät nyt uusiutuvalla energialla, eikä päästökompensaatioihin ole tarvinnut turvautua.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.