– Vaikka Pohjoismaissa ja monissa Keski-Euroopan maissa jäte-energia-ala on varsin kehittynyttä, edellyttää kestävyys- ja kiertotaloustavoitteisiin pääseminen uusia ja innovatiivisia ratkaisuja, toteaa hankkeessa projektipäällikkönä toimiva Karita Luokkanen-Rabetino Vaasan yliopistosta. 

Hankeidea lähti rakentumaan tiiviissä yhteistyössä innovatiivisia kiertotalousratkaisuja kaipaavien jäte-energia-alan toimijoiden kanssa.

Tällöin tunnistettiin useita mielenkiintoisia innovaatio- ja kehittämiskohteita, joihin liittyvä markkinapotentiaali on valtaisa, mutta joihin ei ole tarjolla kaupallisia ja teolliseen mittakaavaan skaalautuvia ratkaisuja. Vaadittavat ratkaisut ovat useimmiten monimutkaisia, ja ne vaativat monialaisia yhteistyöverkostoja, joissa yhdistyy eri tieteenaloilta ja toimialoilta tuleva osaaminen.

– Meillä on kunnianhimoiset tavoitteet olla hiilinegatiivinen kiertotaloustoimija jäte-energia-alalla, mikä edellyttää innovatiivisten, kaupallisten ratkaisujen kehittämistä alan pioneereilta. Tällä hetkellä Suomessa ei ole selkeää jäte-energia-alan ekosysteemiä, joka systemaattisesti lähtisi verkottamaan toimijoita ja rakentamaan kompetensseja ja uutta liiketoimintaa näiden haasteiden ratkaisemiseksi, kertoo Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi.

– Haluamme kutsua alan kehittämisestä kiinnostuneet toimijat rakentamaan ekosysteemiä ja tiekarttaa kanssamme, kannustaa Luokkanen-Rabetino.

Potentiaalisia tutkimusalueita esimerkiksi kestävä jätteenkäsittely ja jäteperäiset polttoaineet

CEE4WES-hankkeen tavoitteena onkin koota yhteen jäte-energia-alan toimijoita, joiden kanssa muodostetaan kiertotalouden tiekartta määrittelemällä keskeisiä tutkimus- ja kehitysalueita sekä luomalla hankepolkuja ja konkreettisia hankeaihioita eri alueisiin liittyen.

Esimerkkeinä tärkeistä tutkimusalueista voidaan mainita kestävä jätteenkäsittely ja logistiikka, hiilidioksidipäästöjen poistaminen ja hiilidioksidin tuominen osaksi uutta arvoketjua, jäteperäiset polttoaineet sekä energia- ja materiaalitehokkuus.

– Jäteperäiset polttoaineet ovat kestävän kehityksen kannalta parhaita. Niiden ilmastovaikutus on hyvin pieni. Raaka-ainetta ei tarvitse valmistaa, ja jätteiden uusiokäyttö pienentää niiden hävittämisestä muutoin aiheutuvaa kasvihuonekaasupäästöä. Meillä on Vaasan yliopistossa jo kokemusta jäteperäisistä voimala-, laiva- ja työkonepolttoaineista, kertoo energiatekniikan professori Seppo Niemi.

Myös digitalisaatiolla on merkittävä rooli kiertotalouden toteutumisessa.

– Digitalisaatio mahdollistaa paremman läpinäkyvyyden materiaalivirtojen seurannassa ja tehokkaamman ohjauksen materiaaleille koko elinkaaren aikana. Uudet teknologiat auttavat kehittämään uusia menetelmiä kiertoprosenttitavoitteiden saavuttamiseksi, toteaa Vaasan yliopiston tuotantotalouden professori Petri Helo.

Ekosysteemissä verkostoidutaan myös tutkimusorganisaatioiden kanssa

Ekosysteemin rakentaminen ei keskity pelkästään yrityksiin, vaan keskeisellä sijalla on myös verkottuminen tutkimusorganisaatioiden kanssa.

– Suomalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa tehdään erittäin korkeatasoista tutkimus- ja kehitystyötä näiden teemojen ympärillä.  Pyrkimyksenä on rakentaa monitieteisiä konsortioita, joissa saadaan käyttöön eri toimijoiden asiantuntijuus. Tämä parantaa myös suomalaistoimijoiden menestymismahdollisuuksia EU-hankkeissa, toteaa VEBICin johtaja Suvi Karirinne.

CEE4WES eli Circular economy ecosystem for waste-to-energy sector -hanke käynnistyi marraskuussa 2019 ja päättyy 30. kesäkuuta 2020.