https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tutkimus ja koulutus | 24.5.2019

Vaasan yliopisto ryhtyy kehittämään Digitalisaatio-Akatemiaa

Vaasan seudun energiaklusterin digiosaajapulaa ratkaisemaan perustettu Digitalisaatio-Akatemia saa vauhtia työ- ja elinkeinoministeriöstä. Vaasan yliopiston monitieteinen InnoLab-tutkimusalusta on saanut ministeriöltä avustusta toimintamallin kehittämiseen, vakiinnuttamiseen, konseptointiin ja laajentamiseen.

vasa

Digitalisaatio-Akatemian johtaja Peter Hällström, Vaasan yliopiston InnoLab-alustan johtaja Mari K. Niemi ja Devatuksen kehityspäällikkö Andreas Paschinsky Kuvaaja: Mirella Mellonmaa

– Digitalisaatio-Akatemia on esimerkki yritysten ja korkeakoulujen dynaamisesta yhteistyöstä. Vaasan seudun energiaklusterin yritykset lähtivät etsimään innovatiivisesti ratkaisua osaajapulaan, ja korkeakoulut liittyivät ketterästi mukaan kehittämään toimintaan, sanoo InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi.

Ensi vaiheessa ministeriön myöntämä avustus auttaa vakiinnuttamaan mallin Vaasassa. Tarkoitus on tehdä mallista mahdollisimman tehokas ja edullinen. Hanke pyrkii myös lisäämään mukana olevien ja Akatemiasta hyötyvien yritysten ja opiskelijoiden määrää.

– Hankkeen käynnistyessä tutkijamme haastattelevat osapuolia eli opiskelijoita, yrityksiä ja korkeakouluja heidän kokemuksistaan ja toiveistaan. Tutkimme lisäksi muualta maailmasta löytyviä parhaita käytäntöjä sekä selvitämme mahdollisuuksia rakentaa Digitalisaatio-Akatemialle kestävä rahoituspohja, sanoo Niemi.

Digitalisaatio-Akatemia on vielä tänään vaasalainen innovaatio, mutta tulevaisuudessa tarkoitus on laajentaa se muuallekin Suomeen.

– Haluamme vahvistaa alueen vetovoimaa ja saada yhä useampia digiosaajia sitoutumaan Pohjanmaalle. Hankkeen vaikutuspiiri on kuitenkin valtakunnallinen, sillä tehtävänämme on kehittää malli, joka sopii hyödynnettäväksi muuallakin Suomessa digiosaajapulan selättämisessä, sanoo Niemi.

Mallin avulla houkutellaan myös kansainvälisiä osaajia Suomeen ja pyritään parantamaan ulkomaisten osaajien mahdollisuuksia jäädä pysyvämmin työskentelemään Suomeen koulutuksen jälkeen.

– Osaajapulaan vastaaminen tämän hankkeen kaltaisilla uusilla malleilla edistää myös kansainvälisesti verkottuneiden innovaatiokeskittymien ja -ekosysteemien kehittymistä Suomessa, toteaa neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Digitalisaatio-Akatemia käynnistyi tammikuussa

Ensimmäiset korkeakouluopiskelijat aloittivat vuoden kestävän koulutuksen Digitalisaatio-Akatemiassa tammikuussa. Alkusysäys Akatemiaan tuli ohjelmistokehitysyhtiö Devatukselta, joka rekrytoi valmistuneita opiskelijoita seudun korkeakouluista.

 – Syntyi ajatus poikkitieteellisestä akateemisesta mallista, jossa paikalliset yritykset ovat mukana järjestämässä opiskelijoille koulutusta liittyen uusimpiin teknologioihin ja yritysten fokusalueisiin.  Yritykset voisivat näin löytää akatemian kautta työelämään valmiimpia osaajia ja toisaalta akatemiasta valmistuvien opiskelijoiden olisi helpompi löytää työpaikkoja seudun yrityksissä, sanoo Devatuksen kehityspäällikkö Andreas Paschinsky.

Digitalisaatio-Akatemian johtaja Peter Hellström Teknologiakeskus Merinovasta kertoo, että koulutus Digitalisaatio-Akatemiassa on tänä vuonna keskittynyt muun muassa kyberturvallisuuteen, datatieteeseen ja digitalisaatioon. Kumppaniyritykset ovat mukana antamassa opetusta. Koulutuksessa on hyödynnetty digitalisaation tuomaa joustavuutta ja se on pyritty pitämään käytännönläheisenä, esimerkiksi harjoitustehtävät ovat mahdollisimman todellisia yritysten projekteja tai ratkottavia ongelmia.

Digitalisaatio-Akatemia

  • Teollisuuden ja korkeakoulujen yhteinen malli, joka hakee ratkaisuja digialan osaajapulaan
  • Monitieteinen Vaasan seudun korkeakouluopiskelijoille  suunnattu koulutus, jossa kumppaniyritykset ovat mukana.
  • Aloitti toiminnan tammikuussa 2019.
  • Mukana Wärtsilä, Danfoss, Devatus, Wapice, VEO, Vaasan Sähkö, KWH Logistics ja Mirka sekä Vaasan yliopisto, VAMK ja Novia
  • Vetäjänä Peter Hellström, Teknologiakeskus Merinova
  • Toimintaa ovat alkuvaiheessa rahoittaneet Pohjanmaan liitto ja Merinova
  • Vaasan yliopiston InnoLab -tutkimusalusta sai työ- ja elinkeinoministeriöltä avustuksen Digitalisaatio-Akatemian toimintamallin kehittämiseen ja laajentamiseen.

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.